Ihastuminen ja rakastuminen 32 vuotta vanhempaan mieheen
Olen 40-vuotias nainen ja olen mennyt ihastumaan 32 vuotta vanhempaan mieheen. Myös mies on ihastunut muhun. Olemme kumpikin sinkkuja, miehen lapset ovat tietenkin aikuisia ja on jo lapsenlapsia. Mun lapset ovat teini-ikäisiä ja lähellä täysi-ikäisyyttä.
Tapasimme tuon miehen kanssa mun töiden kautta ja kumpikin heti kiinnitti huomiota toiseen. Mies on siis 72-vuotias, mutta ikäisekseen hyvässä kunnossa. Hänestä näkee, että on aina ollut komea. Toki myös ikä näkyy jo mikä on täysin luonnollista. Oli naimisissa 42 vuotta aina vaimonsa kuolemaan asti muutama vuosi sitten. Sen jälkeen ei ole halunnut seurustella ja oli ajatellut, että sinkkuna menee kuolemaansa asti. Sitten mä tulin hänen elämäänsä ja sitä mies ei osannut odottaa. En kyllä osannut mäkään odottaa, että kipeän avioeron jälkeen enää voisin ihastua ja rakastua yhteenkään mieheen.
Tunteet molemmilla vahvistuu koko ajan ja tuntuu enää mahdottomalta tässä kohtaa estää niitä. Viikko sitten päädyimme lopulta sänkyyn muutaman kuukauden kiertelyn jälkeen. Sitä ennen paljon nähty, juteltu, halailtu ja pussailtu. Olemme kuitenkin hillinneet itsemme koska ikäero tuntuu niin mahdottomalta. Viime viikonloppuna kuitenkin himo vei mennessään ja päädyimme sänkyyn. Seksi oli aivan uskomatonta, parasta mitä olen koskaan saanut! Ei ainakaan tuolloin miehen ikä vaikuttanut asiaan. No mistä mä tiedän jos oli ottanut viagran. :D
Mutta tuo ikäero. 32 vuotta on todella paljon. Mies on eläkkeellä ja isoisä. Mä olen täysillä työelämässä ja teinien äiti. Meidän elämäntilanteet ovat todella erilaiset. Jos aloittaisimme parisuhteen ja se kestäisi, niin vääjäämättä mies on pian niin vanha, että mä huolehdin hänestä. Vaikea yhtälö kun toinen on vielä työelämässä. Miehen kunto laskee jossakin kohtaa vaikka nyt onkin hyvässä kunnossa. Mä käyn vaeltamassa yms. ja niihin lopulta ei mies jaksa lähteä. Seksi on mulle tärkeä osa parisuhdetta ja sekin vääjäämättä loppuu jossakin kohtaa.
Onko ihan hulluutta edes haaveilla parisuhteesta tämän miehen kanssa? Olisiko vain parempi unohtaa mies ja jatkaa eteenpäin? Tuntuu ahdistavalta ja sydäntä raastaavalta jos pitäisi vain unohtaa mies.
Enkä muuten ole se pakkomielteinen joka aina höpöttää farmariasuisesta hopeaketusta. :D Tajusin tekstini kirjoitettuani, että mua voidaan syyttää häneksi.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä u järkeä on pidätellä tunteitaan, jos rakastuu? Eikä elämä välttämättä mene noin kaavamaisesti, mitä kuvitellaan. Munkin tuttavapiiriin kuuluu 71-vuotias mies ja hän menisi heittämällä ulkonäöllisesti ja kuntonsa puolesta 55-vuotiaasta.
Ikävä kyllä kun ihminen saavuttaa tietyn iän ei voi enää sanoa, että ikä on vain numeroita. Viimeistään siinä vaiheessa kun miehen ikä alkaa kasilla, vanhuuden hauraus kyllä astuu kuvioihin tavalla tai toisella.
Kyllä se on ihan tapauskohtaista. Esimerkiksi mun 88-vuotias ukki juoksi maratonin viime kesänä.
Omassa suvussa oli myös tällainen tapaus, sai sitten aivoinfarktin ja siitä eteenpäin alamäki oli hurjaa. Pointtini onkin oikeastaan se, että vaikka ihminen olisi kovakuntaoinen niin sitten kun terveysongelmia väitämättä tulee niistä ei tuon ikäisenä enää nousta, vaan kunto heikkenee nopeasti. EI tämä toki sitä tarkoita, etteikö AP:n kannattaisi suhdetta aloittaa, mutta näihin asioihin kannattaa ainakin ajatuksen tasolla varautua etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä u järkeä on pidätellä tunteitaan, jos rakastuu? Eikä elämä välttämättä mene noin kaavamaisesti, mitä kuvitellaan. Munkin tuttavapiiriin kuuluu 71-vuotias mies ja hän menisi heittämällä ulkonäöllisesti ja kuntonsa puolesta 55-vuotiaasta.
Ikävä kyllä kun ihminen saavuttaa tietyn iän ei voi enää sanoa, että ikä on vain numeroita. Viimeistään siinä vaiheessa kun miehen ikä alkaa kasilla, vanhuuden hauraus kyllä astuu kuvioihin tavalla tai toisella.
Kyllä se on ihan tapauskohtaista. Esimerkiksi mun 88-vuotias ukki juoksi maratonin viime kesänä.
Omassa suvussa oli myös tällainen tapaus, sai sitten aivoinfarktin ja siitä eteenpäin alamäki oli hurjaa. Pointtini onkin oikeastaan se, että vaikka ihminen olisi kovakuntaoinen niin sitten kun terveysongelmia väitämättä tulee niistä ei tuon ikäisenä enää nousta, vaan kunto heikkenee nopeasti. EI tämä toki sitä tarkoita, etteikö AP:n kannattaisi suhdetta aloittaa, mutta näihin asioihin kannattaa ainakin ajatuksen tasolla varautua etukäteen.
Rankkaa on elämä niinkin, jos varmuuden vuoksi pitää elää jo valmiiksi toinen jalka haudassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tosissasi, niin suoraan sanoen hieman säälin sinua ja tilannettasi. En voisi kuvitellakaan nelikymppisenä naisena seurustelevani miehen kanssa, joka lähenee ofotettavissa olevan elinikänsä loppua, realistisesti. Vanhuus tulee nopeasti ja etenee tuossa iässä todella, todella nopeasti. En ikinä lähtisi tuohon kelkkaan.
Tällaisten kommenttien kirjoittajat eivät ole koskaan olleet rakastuneita. Tunteille kun ei mitään voi. Kaipuu ja ikävä voittaa. Silloin ei ole väliä millään muulla kuin rakkaudella.
Dannylle ei 40v nainen kelpaisi.
Itse olen 61 enkä huolisi 72v miestä vaikka tuon ikäisillä gryndereillä tuppaa olemaan omaisuutta ja rahaa ja vielä ensi töikseen listaavat ne tehdäkseen vaikutuksen. Nähty on. Mulla itseäni 6v nuorempi mies.
Hiukan epäilen onko tämä herra ihan rehellinen naisasiassaan vaikka leski onkin. Yleensä komeilla on joku hoito jonka hylkäävät kun saavat nuoremman iskettyä. Uudelle naiselle kerrotaan ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tosissasi, niin suoraan sanoen hieman säälin sinua ja tilannettasi. En voisi kuvitellakaan nelikymppisenä naisena seurustelevani miehen kanssa, joka lähenee ofotettavissa olevan elinikänsä loppua, realistisesti. Vanhuus tulee nopeasti ja etenee tuossa iässä todella, todella nopeasti. En ikinä lähtisi tuohon kelkkaan.
Mistä sinä tiedät oman elämäsi mitan ja miten nopeasti sen loppu lähenee? Enkä siis väheksy mielipidettäsi mutta elämää ei eletä tilastoilla.
Vierailija kirjoitti:
Dannylle ei 40v nainen kelpaisi.
Itse olen 61 enkä huolisi 72v miestä vaikka tuon ikäisillä gryndereillä tuppaa olemaan omaisuutta ja rahaa ja vielä ensi töikseen listaavat ne tehdäkseen vaikutuksen. Nähty on. Mulla itseäni 6v nuorempi mies.
Hiukan epäilen onko tämä herra ihan rehellinen naisasiassaan vaikka leski onkin. Yleensä komeilla on joku hoito jonka hylkäävät kun saavat nuoremman iskettyä. Uudelle naiselle kerrotaan ihan muuta.
Nyt ei oikein logiikkasi auennut.
Papat tsemppaa 😂. En koskisi pitkällä tikullakaan isäni ikäiseen pappaan.
Hei.
Ihanasti kirjoitettu ja hyvin kuvaat tuota tilannetta.
Itse olin parisuhteessa 13 vuotta minua 23 vuotta vanhemman miehen kanssa. Saimme lapsenkin vieläpä hänen ollessaan 59 vuotias. Naimisissa tuosta ajasta reilun seitsemän vuotta. Syy miksi liittomme päättyi on henkilökohtainen, enkä avaa sitä täällä.
Ei aito Rakkaus katso ikää. Se, mitä sydämesi sanoo, se on tärkeää ja luota siihen! Tulevaisuus on arvoitus eikä tätä ainutkertaista elämää pidä jättää elämättä pelkojensa vuoksi jotka voivat osoittautua täysin turhiksi.
Kannustan Sinua tavoittelemaan onneasi ja tuntemaan turvallista luottamusta tulevaisuuteen!
Kovasti paljon tsemppiä lähetän!
PS. Sivuuta kaikki ilkeämieliset kommentit. Seassamme on paljon pahantahtoisia paskiaisia jotka ovat katkeroituneita omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tosissasi, niin suoraan sanoen hieman säälin sinua ja tilannettasi. En voisi kuvitellakaan nelikymppisenä naisena seurustelevani miehen kanssa, joka lähenee ofotettavissa olevan elinikänsä loppua, realistisesti. Vanhuus tulee nopeasti ja etenee tuossa iässä todella, todella nopeasti. En ikinä lähtisi tuohon kelkkaan.
Mistä sinä tiedät oman elämäsi mitan ja miten nopeasti sen loppu lähenee? Enkä siis väheksy mielipidettäsi mutta elämää ei eletä tilastoilla.
Juuri sen takia kannattaa elää nyt! Jos kaksi oikeasti aikuista ihmistä löytää ihmiselämän aikana rakkauden, niin ei voi ryhtyä laskemaan ettei kannata ryhtyä suhteeseen koska se toinen kuolee kuitenkin.
Jos kuvioon olisi tarkoitus hankkia lapsia, niin sitten sanoisin että mieti vielä, mutta jos kyseessä on vaan te kaksi niin anna mennä äläkä hirveästi mieti miten suhde pitäisi määritellä.
Mä en ole koskaan kokenut molemminpuolista rakkautta enkä hyvää seksiä. Jos sellainen sattuisi osumaan kohdalle isolla ikäerolla, olisihan se ei-toivottavaa, mutta en kuitenkaan haluaisi elää elämäni kokematta sitä suurta rakkautta. Lapsia tässä kohtaa eniten mietin, koska varsinkin teineille tuo olisi ihan liian järkyttävää, joten niiltä täytyisi suhde salata ainakin siihen asti, että tulee vähän enemmän ikää heillekin. Tässä kohtaa voisi vitsillä heittää, että tosin siihen mennessä on mies saattanut jo kuolla 🤭.
Mutta joo, tiedät kyllä mitä on edessä. Eikä se ole niin yksinkertaista, että vaan jätät hänet kun ei enää ota eteen ja on muutenkin kunto romahtanut. Jos toista rakastaa oikeasti, ei pysty vaan jättämään kuin vanha roska ja siirtymään elämässä eteenpäin. Kyllä sitä miettii aina, että miten hän mahtaa voida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dannylle ei 40v nainen kelpaisi.
Itse olen 61 enkä huolisi 72v miestä vaikka tuon ikäisillä gryndereillä tuppaa olemaan omaisuutta ja rahaa ja vielä ensi töikseen listaavat ne tehdäkseen vaikutuksen. Nähty on. Mulla itseäni 6v nuorempi mies.
Hiukan epäilen onko tämä herra ihan rehellinen naisasiassaan vaikka leski onkin. Yleensä komeilla on joku hoito jonka hylkäävät kun saavat nuoremman iskettyä. Uudelle naiselle kerrotaan ihan muuta.Nyt ei oikein logiikkasi auennut.
Vertasin Dannyn suhteita, hänelle ilmeisesti tuollainen 40v nainen olisi vanha ja 20v ok. 40v nainen epäröi 72v miehen, Dannya nuoremman, kanssa olemista. 61v pitää 72v miestä liian vanhana itselleen eikä omaisuus vaikuta mitään koska omaakin on, 55mies ok. Ja vaikea uskoa että komea leski 4v selibaatissa ollut.
Naisen lasten voi olla vaikea hyväksyä suhdetta. Tai sitten veistelevät vitsejä aiheesta påin naamaa. Jos lapsi ei tykkää miesystävästä tai haluaa ettei äidillä ole sellaista, osaa olla todella hankala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tosissasi, niin suoraan sanoen hieman säälin sinua ja tilannettasi. En voisi kuvitellakaan nelikymppisenä naisena seurustelevani miehen kanssa, joka lähenee ofotettavissa olevan elinikänsä loppua, realistisesti. Vanhuus tulee nopeasti ja etenee tuossa iässä todella, todella nopeasti. En ikinä lähtisi tuohon kelkkaan.
Tällaisten kommenttien kirjoittajat eivät ole koskaan olleet rakastuneita. Tunteille kun ei mitään voi. Kaipuu ja ikävä voittaa. Silloin ei ole väliä millään muulla kuin rakkaudella.
Höpö höpö. Aikuinen ihminen voi tunteilleen paljonkin. On meille myös järki suotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tosissasi, niin suoraan sanoen hieman säälin sinua ja tilannettasi. En voisi kuvitellakaan nelikymppisenä naisena seurustelevani miehen kanssa, joka lähenee ofotettavissa olevan elinikänsä loppua, realistisesti. Vanhuus tulee nopeasti ja etenee tuossa iässä todella, todella nopeasti. En ikinä lähtisi tuohon kelkkaan.
Mistä sinä tiedät oman elämäsi mitan ja miten nopeasti sen loppu lähenee? Enkä siis väheksy mielipidettäsi mutta elämää ei eletä tilastoilla.
Siis jos toinen on hädin tuskin keski-iässä ja toinen kolkuttelee vanhuuden ovia niin tästä ei voi mitään päätellä suhteen tulevaisuudesta, koska ikä on vain numeroita? No siitä vaan. Kuten sanoin, minulle yhteinen aktiivinen elämä on tärkeää. Vanhuus on väistämättä hidastumista, haurastumista, vaikeuksia. Turha siitä on mitään loputonta maratonia täällä muokata.
Muakin ihmetyttää ne jotka eivät voi tunteilleen mitään eikä järkeäkään osata käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä u järkeä on pidätellä tunteitaan, jos rakastuu? Eikä elämä välttämättä mene noin kaavamaisesti, mitä kuvitellaan. Munkin tuttavapiiriin kuuluu 71-vuotias mies ja hän menisi heittämällä ulkonäöllisesti ja kuntonsa puolesta 55-vuotiaasta.
Ikävä kyllä kun ihminen saavuttaa tietyn iän ei voi enää sanoa, että ikä on vain numeroita. Viimeistään siinä vaiheessa kun miehen ikä alkaa kasilla, vanhuuden hauraus kyllä astuu kuvioihin tavalla tai toisella.
Kyllä se on ihan tapauskohtaista. Esimerkiksi mun 88-vuotias ukki juoksi maratonin viime kesänä.
Omassa suvussa oli myös tällainen tapaus, sai sitten aivoinfarktin ja siitä eteenpäin alamäki oli hurjaa. Pointtini onkin oikeastaan se, että vaikka ihminen olisi kovakuntaoinen niin sitten kun terveysongelmia väitämättä tulee niistä ei tuon ikäisenä enää nousta, vaan kunto heikkenee nopeasti. EI tämä toki sitä tarkoita, etteikö AP:n kannattaisi suhdetta aloittaa, mutta näihin asioihin kannattaa ainakin ajatuksen tasolla varautua etukäteen.
Rankkaa on elämä niinkin, jos varmuuden vuoksi pitää elää jo valmiiksi toinen jalka haudassa.
Toisella ihmisellä on kyllä jo yli seitsenkymppisenä toinen jalka haudassa ja toisestakin hädin tuskin sukka näkyy. Ei vain varmuuden vuoksi.
Onko AP argeologi vaiko geriatri?
Tuskin hänkään niin ajatteli.