Lue keskustelun säännöt.
Uusi suhde ja työttömyys. Mies ei kestänyt.
Mira
27.11.2021 |
Tapasin miehen syyskuussa ja ollaan tapailtu tuuviisti siitä asti. Meillä on ollut tosi hauskaa yhdessä ja luonnollista. Ollaan molemmat jo yli 40 v. Korona-aika on ollut haastava minulle. Menetin työni ja olen nyt opiskelemassa ja etsin kuumeisesti töitä. Ja masennuksen merkit on ilmassa taas. Olen kuitenkin jaksanut harrastusten ja ystävien ja tämän miehen avulla. Nyt mies kuitenkin on selkeästi osoittanut, ettei ole enää kiinnostunut koska olen välillä kiukkuinen ja ärtyisä, kun en löydä töitä. Meille tuli iso riita aiheesta ja hän tunnusti ettei uskalla lähteä vakavaan suhteeseen, koska olen työtön ja olen aikaisemmin sairastanut masennuksen. Hän haluaa puolison jolla on elämä järjestyksessä.
Olen aivan rikki. Olen tehnyt kaikkeni että saisin töitä ja olen nyt jatko-opiskelijana jotta parantaisin työmahdollisuuksiani. Rahat on totta kai vähissä mutt yritän keksiä edullisia juttuja kuten ulkoilu, leipominen, elokuvat ja käsityöt yms. Mies ei enää tule luokseni, ei auta kauppakassien kanssa jne. Tuntuu tosi pahalta ja toisaalta ymmärrän häntää n. Mutta elämässä voi tapahtua mitä tahansa. Hänkin voi menettää työnsä tai sairastua milloin vaan. Nyt hän pitää itseään minulle liian hyvänä ja meidän seurustelu on loppumassa. Tuntuu tosi pahalta.
Kommentit (65)
kyllä sen tietää että noi päälle nelikymppisenä opiskelut on ihan yhtä tyhjän kanssa työnsaannin kannalta. Juna on jo mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli isompana ongelmana on se masennus, ei työttömyys.
Toisaalta hyvä, että tämä tapahtuu näin suhteen alkuvaiheessa. Hän ei ole sinulle sopiva elämänkumppani, koska ei kestä vastoinkäymisiä. Sure aikasi ja mene sitten eteenpäin.
Typerä ukko. Olen kaksi kertaa lähtenyt suhteeseen tuosta tilanteesta että toisella ollut nolla tulot. Ja molemmat lähti nousu kiitoon alle vuodessa. Menestyvät mainiosti elämässään. Mutta mipätä tässä pinnallisessa itsekkäässä elämässä voi odottaa.
Kunhan toivut surustasi, huomaat olevasi iloinen että pääsit eroon ihmisestä, joka ei oikeasti välittänyt sinusta.
Ehkä te olitte liian erilaisia arvomaailmoiltanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän jokainen halua tasa-arvoisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta hyvä, että tämä tapahtuu näin suhteen alkuvaiheessa. Hän ei ole sinulle sopiva elämänkumppani, koska ei kestä vastoinkäymisiä. Sure aikasi ja mene sitten eteenpäin.
Hän ei ole sopiva elämänkumppani, koska ei hyväksy toista sellaisena kuin hän on. Hän ei rakasta ap:ta omana itsenään. Miksi edes olla sellaisen ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen tyyppi katoaa kuvioista myös vaikka olisi oltu pitkään yhdessä
Jos sairastut syöpään
Halvaannut
Tai jos menestyt liian hyvin
Mies ei halua olla omaishoitajasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun tilanne on sille liian haastava. Hyvä että kävi nyt jo ilmi, eikä vasta myöhemmin. Unohda se mies ja mene elämässä eteenpäin.
Masennus saattaa pahentua. Nekin miehet ketkä hakee kuppaajia haluaa tervepäisen seuralaisen. Valitettavasti monellakaan ei ole tieto&taitoa kohdata masentunutta ihmistä. Olethan kumminkin varuillaan? Tuolla liikkuu miehiä jotka tahtoo hyödyntää mt-ongelmaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen tarvii joskus kannatteluapua, kuka mistäkin syystä. Tommonen joutaa mennäkin.
Olette seurustelleet oppiaksenne tuntemaan toisenne paremmin. Mies on huomannut, ettei hän pidä siitä ihmisestä, joka olet stressaantuneena ja häntä huolestuttaa masennuksesi uudelleen puhkeaminen. On aivan normaalia tässä vaiheessa todeta, että tämä suhde ei toimi. Kysehän on vasta parin kuukauden tapailusta! Itselläni on ollut historiassa useampikin suhde, joissa juuri tuossa 2-3 kk kohdalla on jompikumpi tai molemmat todenneet, että ei toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tuon ahdistuksen ja arvottomuuden tunteen kun ei löydä heti työtä. Sellainen joka ei sitä ole kokenut ei voi ymmärtää sitä pahaa oloa.
Mutta tuo mies... anna mennä. Löydät sopivamman. Sellaisen joka hyväksyy sinut.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tarvii joskus kannatteluapua, kuka mistäkin syystä. Tommonen joutaa mennäkin.
Niin jos-kus
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tarvii joskus kannatteluapua, kuka mistäkin syystä. Tommonen joutaa mennäkin.
Kannatteluapua ei voi silti vaatia keneltäkään tai pitää sitä itsestäänselvyytenä. Moni ei välttämättä edes osaa auttaa vaikka haluaisi.
Mies olisi voinut valita sellaisen roolin, että kannustaa sinua löytämään työn ja turvallisella läsnäolollaan estää sinua lipumasta masennukseen. Hän valitsi toisin.
Olen itse ollut useamman kerran työttömänä ja tunnen tuskasi. Vaikka tekee kaikkensa, ei työn saanti ole omissa käsissä. Tärppää sitten kun tärppää.
Sille joka sanoo, että "juna meni jo" toteaisin vain, että herää 2020-lukuun. Meidän aikanamme alaa vaihdetaan vielä viisikymppisenäkin, koska eläkeikä lipuu yhä vain kauemmaksi. On kaikkien etu, että ihmiset hakeutuvat alalle, josta pitävät. On aika luonnollista, ettei kaikilla se 19-vuotiaana valittu uralinja tunnu enää nelikymppisenä oikealta.
Ap:lle toivotan tsemppiä. Vaikka nyt tuntuu pahalta, niin tosiaan hyvä, että asia kävi ilmi nyt. Vaikeuksilta ei elämässä kukaan voi välttyä. Ei edes tämä feidaajamies.
Tuttavapiirissä pariskunnan nainen jäi myös työttömäksi. Miestä ei haitannut työttömyys vaan se, että naisella on liikaa omaa aikaa.
Ymmärrän miestä. En minäkään mielelläni haluaisi ihmistä, jolla ei ole elämä ns.kunnossa.
Toisaalta, tuskinpa välillänne mitään suurta rakkauttakaan on jos nuo asiat niin kovin häiritsee.