Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelisit jos serkku jota et tunne, ottaa yhteyttä?
21.02.2015 |
Eli mitä ajattelet jos serkku jota et tunne ottaa yhteyttä? Et ole häntä joko koskaan nähnyt tai sitten vain muutamia kertoja lapsena. Se ettet tunne johtuu siitä että serkun vanhemmat on ikäviä ihmisiä ja ovat laittaneet välit poikki kaikkiin sukulaisiin teidän ollessa lapsia. Minulla on tilanne että pitäisi saada yhteys pariin serkkuun nyt aikuisena joita en tunne. (En tunne siis ketään serkuistani) ja pohdinkin että tuntuukohan kuinka ikävälle jos otan yhteyttä yhden käytännön asian tiimoilta. En usko että haluavat minusta kuulla kun ollaan koko ikä oltu erillämme.
Kommentit (42)
Miksi muuten nyt olet ottamassa yhteyttä?
Mullekin on käynyt niin, että pitkästä aikaa yhteyttä ottanut on ollut jotain palvelusta vailla. Silloin yhteydenotosta on jäänyt aika valju olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 15:19"]Oletko mustalainen?
[/quote]
Mikä kysymys tää oli :D
No, mun lapsilla on tuollainen tilanne ja yksi on tuossa käymässä. Ei olla riidoissa kenenkään kanssa, mutta mieheni on 10-lapsisesta perheestä ja serkkuja on monen ikäisiä, yhteensä muistaakseni 25. Osaa ei vaan ole tullut tavattua, koska sisaruksista osa on riidoissa, eivätkä voi olla samoissa juhlissa yhtä aikaa.Paria miehen sisarusta ei ole juurikaan #livenä" nähty ,koska alkoholin käyttö on liian runsasta. Soitteluväleissä mies on kaikkien kanssa. Kysyin pojalta ja hän sanoi ihan sama. Toisen lapseni voisin kuvitella sanovan, että kunhan eivät mitään rikollisia tai juoppoja ole niin ihan mukavahan noita sukulaisia voisi olla nähdä. Voisin kuvitella, että noilla vanhemmilla serkuilla olisikin asiaa anopin asioissa toisilleen, joten uskoisin noita jonkin verran tuntien heidän suhtautuvan asiaan ihan asiallisesti. Voisinpa vaikka kuvitella, että olet mieheni sisaren tytär, jonka pitäisi kertoa mummon uusi osoite toisille tai kysyä, haluavatko he takaisin mummon entiseen asuntoon jäänyttä itsensä tuomaansa tavaraa (mummo muutti tämän kuun alussa). Tuossa se on ihan perusteltua. Se on heidän asiansa, käyvätkö sitten vai eivätkö.
Ymmärrän hyvin miten vaikeaa on ottaa yhteyttä serkkuihin, joita ei edes tunne. Mulla oli vähän saman tyyppinen juttu muutama vuosi sitten. Soitin sitten ja kerroin asiani, ei siinä sen kummempaa. Emme sen jälkeenkään ole olleet yhteyksissä, harmi sinänsä.
Aika hankalaa on kyllä alkaa pitämään yhteyksiä vuosien jälkeen. Vanhemmat ovat olleet sukulaisten kanssa jossain riidoissa joskus, syystä en edes tiedä. Toisaalta riippuu ihan ihmisistä minkälaisia ovat. Itse en saanut mitään vastakaikua, muuta kuin asia tuli kyllä hoidettua. Että sellasta.
Ota kuitenkin rohkeasti yhteyttä, sittenhän sen näkee. Näin silloin itsekin ajattelin.
Mietin vähän vastaavaa asiaa. Äitini piti yhteyttä muutamiin serkkuihinsa ja näiden serkkujen lapsetkin olivat kyläilyssä mukana silloin kun olivat lapsia ja olin sitä vielä itsekin. Tapasin näitä pikkuserkkujani muutaman kerran kun olimme kaikki vielä kouluikäisiä, vaikkei varsinaisesti leikittykään yhdessä, vaan vanhempamme vain kahvittelivat jompien kumpien kotona. Asuimme kaikki eri paikkakunnilla aika kaukana toisistamme, mikä tietysti vähensi yhteydenpitoa luonnostaan verrattuna sellaisiin sukulaisiin, jotka asuvat lähellä.
Nuo pikkuserkut lakkasivat tietysti isommiksi kasvettuaan kulkemasta vanhempiensa mukana, joten heitä ei ole sittemmin enää näkynyt eikä mitään kuulunut. Viimeisestä näkemisestä taitaa olla jo 20 vuotta. Ovat kuitenkin aika samaa ikäluokkaa kuin minä itsekin eli ikähaarukassa 35-45 vuotta. Äidin serkuista on osa jo kuollut, samoin äitini. Parin hänen serkkunsa kanssa on vielä yhteydenpitoa ja he ovat juuri ne, joiden kanssa äitikin oli yhteyksissä. Isäni sukuun minulla ei ole mitään yhteyttä, koska hän itsekään ei tavannut sukulaisiaan enkä siis minäkään.
Ajattelen asiaa omien lasteni kannalta. Minulla on kyllä sukua, mutta omat vanhemmat pitivät heihin yhteyttä niin heikosti, ettei minulle muodostunut oikein minkäänlaisia suhteita (aivan lapsuusvuosien jälkeen) äitini sukuun ja isän sukuun ei ole mitään yhteyksiä. Itsestäni tuntuisi tosi kummalta ottaa yhteyttä varsinkaan isäni sukuun. Äidin sukulaisiin sitä on luontevampi pitää, varsinkin kun tapasimme pitkästä aikaa viime syksynä äidin hautajaisissa. Mutta tosiaan, omat lapseni jäävät tällä menolla täysin minun puoleni sukusiteitä vaille. Oma äidin ajoilta periytyvä yhteydenpitoni kun rajoittuu pariin iäkkääseen äidin serkkuun, jotka eivät enää kovin monta kymmentä vuotta tallaa täällä maailmassa muutenkaan, eikä seuraavaan sukupolveen eli pikkuserkkuihini ole ollut mitään kontaktia. Joten minulla ei ole tarjota lapsilleni minkäänlaisia sukusiteitä itseni lisäksi. Vähän ankeaa heidän kannaltaan, kai.
Onneksi heillä on läheisemmät suhteet jo nyt isänsä puolen sukuun. Mutta tosiaan, en oikein tiedä että olisiko kuinka outoa haluta tavata joskus niitä pikkuserkkuja. Heidän puoleltaan ei ole kuulunut koskaan mitään, vaikka ainakin yksi asuu samassa kaupungissakin. Minä taas olen huono tyrkyttämään seuraani kenellekään, mutta tässä olisi kai pakko olla itse aloitteellinen, jos haluaisin asiaan muutosta. En halua välttämättä itseni takia, koska en ole muutenkaan erityisen seurallinen eikä asia haittaa minua, mutta lapseni (nyt 4 v. ja 11 kk) eivät välttämättä ole yhtä epäsosiaalisia tapauksia ainakaan koko ikäänsä. Voivathan he tietysti kaivaa sukulaisiaan esiin myöhemmin niin halutessaan, mutta jos on niin pitkä tauko etten minäkään muista edes heidän nimiään sitten joskus enkä edes tiedä ainakaan seuraavan sukupolven nimiä, niin sittenhän se oli siinä ja jatkossa vain sukututkimuksen varassa.
Ei nyt ole antaa ap:lle sen kummempaa neuvoa kuin että tee kuten parhaaksi näet. Jos pidät sukuyhteyksiä oikeasti itsellesi tärkeinä, niin kai se pitää vain ottaa itseä niskasta kiinni ja tehdä aloite. Jos se ei tunnu välttämättömältä, niin sitten se saattaa jäädä, koska tuntuu enemmän vain kiusalliselta tai oudolta… Itseltäni jää luultavasti väliin, paitsi jos aktivoidun vielä myöhempinä vuosinani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:46"]Miksi muuten nyt olet ottamassa yhteyttä?
Mullekin on käynyt niin, että pitkästä aikaa yhteyttä ottanut on ollut jotain palvelusta vailla. Silloin yhteydenotosta on jäänyt aika valju olo.
[/quote]
Yhden sairauden vuoksi täytyy ottaa. Kannan yhtä geenivirhettä joka on peräisin isän puolen suvusta ja nämä sukulaiset eivät tiedä siitä mutta heidän olisi hyvä mennä seulontoihin. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin minä viemään sanaa eteenpäin. Ap.
Ajattelisin että onpa vanhempamme olleet wt porukkaa kun on antanut sukulaisten erkaantua toisistaan. Olisin iloinen ja en olisi tippaakaan kiinnostunut mistä riitelivät. Katkaisisin välit wt vanhempiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja en millään tavoin velvoita tämän jälkeen pitämään yhteyttä. Toki olisi mukavaa jos joku haluaisi. Mutta ajatukseni on se että kannattaa tutkituttaa itsensä perinnöllisyyspolilla mahdollisimman pian, ettei tule yllätyksiä. Ap.
Minulla on serkkuja, joita en juurikaan ole nähnyt. Kerran muuten kävi niin, että tätini soitti ja ehdotti, että tuolloin 18-vuotias serkkuni olisi tullut minun ja silloisen avomieheni luo majoittumaan jollain pelireissullaan...
Siis kyseistä serkkua en ollut nähnyt kuin pienenä ja tädin huoli oli, että muun peliporukan kanssa mennessään voisi pyöriä liikaa baareissa. Sanoin silloin, etten tosiaan käy kenenkään aikuisen ikäisen ihmisen menoja rajoittamaan ja varmaan nyt muutenkin on tarkoitus olla samassa porukassa jos pelireissulla ollaan.
Tuollainen outo yhteydenotto tuli mieleen. Tosin jätettiin kyllä tuo tutustumismahdollisuus käyttämättä.
Jos olet jonkun mukavan asian merkeissä liikkeellä, voi suhtautuminen olla ihan ilahtunutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:15"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:46"]Miksi muuten nyt olet ottamassa yhteyttä?
Mullekin on käynyt niin, että pitkästä aikaa yhteyttä ottanut on ollut jotain palvelusta vailla. Silloin yhteydenotosta on jäänyt aika valju olo.
[/quote]
Yhden sairauden vuoksi täytyy ottaa. Kannan yhtä geenivirhettä joka on peräisin isän puolen suvusta ja nämä sukulaiset eivät tiedä siitä mutta heidän olisi hyvä mennä seulontoihin. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin minä viemään sanaa eteenpäin. Ap.
[/quote]
Ota ehdottomasti yhteyttä. Olisin kyllä kuvitellut, että Suomessa terveydenhuollon kautta tavoitettaisiin ihmiset vastaavissa tilanteissa.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:22"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:15"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:46"]Miksi muuten nyt olet ottamassa yhteyttä?
Mullekin on käynyt niin, että pitkästä aikaa yhteyttä ottanut on ollut jotain palvelusta vailla. Silloin yhteydenotosta on jäänyt aika valju olo.
[/quote]
Yhden sairauden vuoksi täytyy ottaa. Kannan yhtä geenivirhettä joka on peräisin isän puolen suvusta ja nämä sukulaiset eivät tiedä siitä mutta heidän olisi hyvä mennä seulontoihin. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin minä viemään sanaa eteenpäin. Ap.
[/quote]
Ota ehdottomasti yhteyttä. Olisin kyllä kuvitellut, että Suomessa terveydenhuollon kautta tavoitettaisiin ihmiset vastaavissa tilanteissa.
[/quote]
No juttelin lääkärin kanssa ja ei kuulemma voida sairaalasta alkaa soittelemaan sukua läpi vaan sen geeniä kantavan sukulaisen täytyy yrittää saada seulontoihin. Toki sen yhteydenoton jälkeen on näiden sukulaisten oma asia haluaako seulonnassa käydä. Osa kieltäytyy kun ei suoraan hengenvaarallisesta sairaudesta ole kyse. Mutta vaarallinen voi joskus olla hoitamattomana joku sen aiheuttama adenooma tms. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota rohkeesti yhteyttä ja kerro asiasi. Voi olla, että serkut suuttuu tai kiittää.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:45"]Ota rohkeesti yhteyttä ja kerro asiasi. Voi olla, että serkut suuttuu tai kiittää.
[/quote]
Veikkaan että suuttuu :/ Ei varmaan kiva kuulla. Ja nyt pelkään vähän kun joku tuolla alussa mainitsi että saattaa tulla kuva että on jotain palvelusta tms. vailla. Täytyy muotoilla asia varmaan heti ekaan viestiin, aluksi ajattelin että kysyn ensin kuulumisia tai muuta mutta sen voi tulkita väärin. Lyhyttä ytimekästä viestiä muotoilemaan siis. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ein tuota tarvitse edes miettiä kun on selkeä syykin, miksi täytyy ottaa yhteyttä. Ei ole mitenkään erikoista, että kaikki sukulaiset eivät ole tekemisissä keskenään. Varsinkin ennen kun perheissä helposti 7-10 lasta, siinähän serkuksiakin on helposti parikymmentä tai paljon enemmänkin. Se riippuu sitten ihan ihmisestä miten yhteydenoton muuten kokee, joku voi olls tosi kiinnostunut tutustumaan enemmän ja joku taas ei, mutta ei tuollaisesta asiasta kertomista kai kukaan voi pitää kuin hyvänä tekona..?
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:17"]Ajattelisin että onpa vanhempamme olleet wt porukkaa kun on antanut sukulaisten erkaantua toisistaan. Olisin iloinen ja en olisi tippaakaan kiinnostunut mistä riitelivät. Katkaisisin välit wt vanhempiini.
[/quote]
Minun lapseni eivät tule tuntemaan serkkuaan eli minun velipuoleni lasta. Varmaan tapaavat joskus sukujuhlissa ohimennen, kerran vuodessa tai harvemmin. Syy tähän on se, että velipuoleni pahoinpiteli minua koko minun lapsuuden ja nuoruuden - on siis minua vanhempi. En koe halua enkä tarvetta pitää minkäänlaista yhteyttä velipuoleeni. Etenkään, koska edelleen kohtelee minua tylysti ja epäasiallisesti. Jos tämä tekee minusta valkoista roskasakkia, olen sitä hyvin mielelläni. Sukulaisuus on huono syy ylläpitää läpimätiä ihmissuhteita.
Haluaisin kuulla, jos suvussa on perinnöllinen sairaus. Ota yhteyttä.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:17"]Ajattelisin että onpa vanhempamme olleet wt porukkaa kun on antanut sukulaisten erkaantua toisistaan. Olisin iloinen ja en olisi tippaakaan kiinnostunut mistä riitelivät. Katkaisisin välit wt vanhempiini.
[/quote]
Minun lapseni eivät tule tuntemaan serkkuaan eli minun velipuoleni lasta. Varmaan tapaavat joskus sukujuhlissa ohimennen, kerran vuodessa tai harvemmin. Syy tähän on se, että velipuoleni pahoinpiteli minua koko minun lapsuuden ja nuoruuden - on siis minua vanhempi. En koe halua enkä tarvetta pitää minkäänlaista yhteyttä velipuoleeni. Etenkään, koska edelleen kohtelee minua tylysti ja epäasiallisesti. Jos tämä tekee minusta valkoista roskasakkia, olen sitä hyvin mielelläni. Sukulaisuus on huono syy ylläpitää läpimätiä ihmissuhteita.
[/quote]
Minun vanhemmat on katkaisseet välit siis kaikkiin sisaruksiinsa. Eli en tunne yhtäkään serkkua. Kyllä yksi ihminen suvusta voi ollakin niin mätä että on parempi olla olematta tekemisissä. Ap.
Niin ja sukujuhlissa emme ole luonnollisesti käyneet joten enpä ole tavannut serkkuja sielläkään. Ap.
Selvittäisin ensinnäkin, onko varmasti oikea serkku vai huijari. Seuraavaksi pohtisin motiiveja yhteydenottoon ja pitäisi aika neutraalit ja kaukaiset välit.
Outona pitäisin aluksi.
Muutaman kerran joku koulukaveri, jota ei koulun jälkeen ole missään tavannut, ottanut yhteyttä, jutellut niitä näitä ja lopuksi osoittautunut joksikin verkostomarkkinoijaksi/pyramidihuijariksi.
Ei sen puoleen, äidin isä erosi vaimostaan äidin ollessa 2 vuotias, ei ollut mitään yhteyksiä isään neljäänkymmeneen vuoteen ennen kuin uusi vaimo kuoli, olivat sen jälkeen kirjeenvaihdossa ja kun isä kuoli, niin 70-vuotiaan äitini sisarpuolet alkoivat ottamaan yhteyttä isosiskoonsa, sillä seurauksella että tapasivat ja yhteydenpito jatkunut tuon jälkeenkin.