"Kyllä säkin sen vielä tulet kokemaan kun saat lapsia!"
Mulla on nyt jo 2 työkaveria jotka säännöllisesti ottavat puheeksi lisääntymiseni. Useimmiten niin sanotusti leikin varjolla, mutta myös totisempaa kommentointia esiintyy.
"Koskas te meinaatte lapsia hankkia?"
"Tiiät säkin sitten aikanaan kun olet äiti."
"Pian on sullakin lapsi, aika ihanaa."
Olen vela ja kaikkiin noihin kommentteihin vastaan aina että ei, ei tule tapahtumaan. Tuntuu että se lyö vaan lisää löylyä kiukaaseen.
Kyllä, osaan tarvittaessa sanoa että kommentointi on omituista ja asiatonta, ja pian sen teenkin. Haluaisin kuitenkin kuulla onko muilla samankaltaisia kokemuksia, ja mitä ihmettä liikkuu tällaisen ihmisen päässä?
1. Miksi työkavereita kiinnostaa lisäännynkö vai en, ja jos niin milloin?
2. Mikä saa ihmisen luulemaan että on ok puhua lisääntymisestä ihmisen kanssa, jonka tilanteesta ei tiedä mitään? Mitä jos kommentti osuu vuosia lapsettomuudesta kärsineeseen ihmiseen?
Onko tuo jotain katumusta omista valinnoista vai mitä? Haluttaisiin saattaa toinen samaan kuseen mihin itse on aikanaan langettu. Eiväthän he tulisi minun hypoteettista lastani edes näkemään.
Kommentit (294)
Olen ihan samaa mieltä. Onneksi en ole kovin paljon joutunut vastailemaan, koska sain onnekseni käydä 60-luvulla Suomen arvostetuimman tyttölyseon läpi ja sen jälkeen opiskelin ulkomailla 14 vuotta. Kaikki lomat olin Suomessa töissä, jotta olisin pystynyt maksamaan opiskeluni, niihin meni n. 12000 USD/vuosi eli silloisia mummonmarkkoja yli 70000. En ole koskaan pitänyt lapsista, omat vanhempani tiesivät sen ja totesivat minun valinneen hyvin, koska valmistuin täydelliseen unelma-ammattiini. Täällä joku "marttyyriäiti" totesi, ettei lapseton tiedä kivuista ja pahoinvoinnista mitään; itseltäni on puhjennut umpilisäke, se ei ihan pieni kipu ole, 70-luvulla sain pohjukaissuolihaavan ja se kyllä pisti oksentelemaan, siinä meni pahimmillaan puoli vuotta - mutta niinpä olinkin silloin hoikka. Naimisiin menin vasta täytettyäni 50 ja silloin ei enää kyselty. Tuttavistani ne, jotka ovat lapsia hankkineet, maksavat nyt eläkkeellä ihan itse siivoojansa ja hoitonsa, eivät lapset sitä automaattisesti tee, niin maksan minäkin, mutta eipä ole perinnön kärkkyjiäkään. Nyt olen vapaa tekemään, mitä haluan, toki joudun käyttämään hieman enemmän palveluita, koska olen pyörätuolissa, mutta eipä se ole menoa haitannut, vasta korona rajoitti. Työelämässäkin oli minulla onnea; siinä, missä muut työtoverit kertoivat lapsistaan ja näyttivät kuvia, kerroin minä -kuinkas muuten- kissoistani ja näytin niiden kuvia, riitoja ei päässyt syntymään, koska kysymyksiin vastasin suoraan, etten halua lapsia. Mielestäni naisen osa ei ole lisääntyä ja täyttää maa, kyllä täällä on populaatiota ihan tarpeeksi muutenkin, niin haluttuja kuin ei-niin-haluttujakin. Ainoa murheeni oli se, että mieheni kuoli vain 8 kk vihkimisen jälkeen. Mikäli joudun joskus hoitolaitokseen, viihdyn varmasti sielläkin, en kaipaa perhettä, olen onnellinen, jos näkö säilyy, koska lukeminen on minulle tärkeää. Lyhyesti ja ytimekkäästi: olen vapaa ja onnellinen ja riippumaton kenties hyvinkin ynseistä lapsista, jotka tulisivat korkeintaan ronkumaan rahaa (sellaistakin tiedän tapahtuneen ihan ulospäin hyvissäkin perheissä). Itse asiassa me lapsettomat voimanaisethan pidämme pystyssä tätä yhteiskuntaa, minäkin ennätin maksaa jopa ns. vanhanpiianveroa, jota perittiin 25 täyttäneiltä neiti-ihmisiltä vielä 70-luvulla. Boomerina tiedän, että mitään ei tullut ilmaiseksi eli eläköön, me!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieltymyksensä mukaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiatontahan tuo kysely on. Kyse on erittäin henkilökohtaisesta asiasta, eikä koskaan ei voi tietää, millaisessa elämäntilanteessa kyselyjen kohde on.
Itse olen tehnyt vuosi sitten abortin, ja vaikka se olikin ainoa oikea ratkaisu, tilanteeseen liittyy yhä vaikeita ja ristiriitaisia tunteita. Saattaisin siis huonona päivänä hyvinkin purskahtaa vaikka itkuun, jos joku tulisi maireana utelemaan lisääntymisestä.
Utelijat, hillitkää itsenne. Ette voi tietää, mitä se toinen käy läpi. Kaikki eivät saa lapsia. Kaikki eivät halua lapsia. Joka tapauksessa kyselynne ovat loukkaavia ja henkilökohtaiselle alueelle meneviä.
Asiatonta se työttömyydestä kyselykin on ja kysyn ihmisten lapsettomuudesta jos minun työttömyydestä kysytään.
Haluaisitko itse mennä joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan töitä ja selittämään työttömyyttäsi?
Osalla ihmisistä on työpaikka, mutta lapsia ei tehdä. Maataan kotona sohvalla illat ja viikonloput.
Mistä tiedät mitä muut ihmiset tekevät kotonaan ja vapaa-ajallaan ?Yhtä hyvin perheellinen voi välillä maata sohvalla kuin perheetön harrastaa kaikkea kivaa kotona tai kodin ulkopuolella.
No, mistä sinä tiedät mitä työtön tekee, kun aina sanotaan, että työtön makaa soffalla. Monella työttömällä on esim. lapsia.
No, onhan se selvää, että lapseton lepäilee enemmän ja kun siivoaa tai jotain muuta niin saa ihan rauhassa tehdä, ei tarvitse samalla vahtia lapsia, myös kotitöitä on vähemmän esim. pyykkiä, tiskiä, ruoanlaittoa.
Meillä pienimmätkin osallistuvat kukin kykynsä mukaan " lauman" hyvinvoinnin ylläpitoon.
No, onhan niitä perheitä, missä 3-vuotiaat tekee itse välipalansa ja on yksin pihalla, laiska ja vastuuton äiti.
Meillä pienimmätkin osallistuvat...en tiedä, kenelle törkysi tarkoitit. Mulle kai. Vaan ei hätää, olen riittävän hyvä vanhempi.
Toivottavasti vahdit heitä koko ajan, kun he osallistuvat.
Tietysti vahdin. En sinun toivotuksestasi, vaan siitä, että olen vastuussa lapsistani. Ole huoleti.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ongelmissa kun mulla on yksi lapsi. Voin sanoa että tämä on vielä kovempi paikka toisten ymmärtää ja hyväksyä. Jatkuva utelu että koska toinen, kyllähän teidän Nico-Jessica sisaruksen tarvitsee jne. Hirveä painostus ja syyllistäminen jatkuvasti. Yhden olen toivonut ja yhden olen (olemme) saanut. Näin on enemmän kuin hyvä. Sen päätämme vain ja ainoastaan minä ja mieheni eikä tätä asiaa kuulu muiden murehtia.
Tämä on todella raivostuttavaa, koska se vaikuttaa myös työn saamiseen ja uran kehitykseen. Olen 33v nainen ja mulla yksi lapsi ja jatkuvasti nousee esiin sieltä ja täältä että olen jo varmaan raskaana niin ei kannata mitään sopia tai suunnitella.. todella ärsyttävää ja väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sanoisin tuosta heille, mutta moni heidänkaltainen ei silti ymmärrä kun pitävät velana olemista niin normista poikkeavana, ettei sen käsittäminen jotenkin mahdu heidän maailmaansa. Ja siis sanon tämän hyvällä, he eivät aidosti ymmärrä meidän elintapaamme. Mutta varsinkin kun tuo kysely on jatkuvaa niin hermothan siinä menee!
Ihmisiä kiinnostaa ko. asia toiseltakin kantilta. Minulta kysytään kiukkuun asti: "Meinaattekos te seitsemän veljestä tehdä"? Usein kysyjinä lapsettomat/velat. Velat myös ärhäkästi selittävät, kuinka ihanaa kun ei ole lapsia, saa elää ihan omalla tavallaan. Mua kiukuttaa suunnattomasti, elän kyllä minäkin omalla tavallani. Saisivat velatkin hyväksyä lapselliset.
Nuo velat ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä minä minä ihmisiä, jotka jättävät lapset hankkimatta mukavuussyistä. Ennen vanhaan tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään vaan lasten hankinta on itsestäänselvyys. Moni vanhempi ihminen on sanonut, että kannatti hankkia lapset nuorena eli lapset hankitaan joko nuorena tai vanhempana.
Eikö "lyhytnäköisen" ja "itsekkään" ihmisen nimenomaan kannata jättää lapset hankkimatta? Vai muuttuuko ihminen automaattisesti jaloksi ja epäitsekkääksi tehdessään lapsen?
Ihminen ei muutu jaloksi saadessaan lapsia. Hän kasvaa kuitenkin ihmisenä katsomaan muutakin kuin valkoista nahkasohvaansa. Meillä lapset hankittiin päälle kolmekymppisinä; ehdittiin sitä saakelin nahkasohvaa varjella koiraltakin ihan riittävän kauan. Ehdimme pippaloida ja opiskella yli kymmenen vuotta ennen lapsia. Nyt opiskellaan ja pippaloidaan lapsiperheiden kanssa. Mutta - mikä parasta - enää ei tarvitse valkoista nahkasohvaa varjella.
Toivottavasti hän kasvaa myös katsomaan asioita muultakin kun omalta kantiltaan.Kuka hyvänsä voi kasvaa ihmisenä,oli hänellä perhettä tai ei.Moni on jo valmiiksi tietoinen,että kaikki ei ole niin mustavalkoista ja olla suvaitsevainen ja empaattinen jo luonnostaan.
Luulen että tässä on kahdenlaisia ihmisiä. Jotkut sanoo, että ei halua lapsia, koska ei halua puhua asiasta ja saattaa esim. olla yritys päällä tai keskenmenoja joten aihe on arka. Toiset taas ei oikeasti halua niitä lapsia. Vähemmästäkin pitäisi tajuta että nyt ei ole sellainen aihe mistä keskustellaan yhtään enempää. Sellainen "en mä mitään pahaa tarkottanut" lapsi jankkaaminen on oikeasti tosi kuluttavaa ja törkeetä. Usko sen ihmisen vastausta, hän ei halua ja oli syy mikä tahansa se ei sinulle kuulu ja sellainen ihminen jolla on käytöstapoja ymmärtää vaihtaa aihetta, eikä mene henkilökohtaisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
No ihan biologiselta kantilta se nyt vaan EI ole normaalia olla vela. Kuulitko, se on EPÄNORMAALIA. Joten turha tulla tänne itkemään kun joidenkin on vaikea ymmärtää sitä. Näin se nyt vaan on monen muunkin asian kanssa, että tietynlainen luonnottomuus nostaa karvat pystyyn vastapuolella.
Pidätkö itseäsi Jumalana,jos sinulla on mielestäsi valta määrittää ,että eriävä mielipide omastasi ei ole normaalia ?Kovin korkealle itsesi kohotat.Varo,ettet tule sieltä kolinalla alas ,kunhan totuus elämän varrella valkenee sinulle.Vaikea käsittää,että joku voi olla vielä nykyaikana noin kapeakatseinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan kuulu työpaikalle tuollainen henkilökohtaisista asioista kyseleminen.
Minulta kysyi kerran toinen siihen aikaan lapseton työkaveri lapsitilannettamme.Olisin mielelläni jutellut hänen kanssaan asiasta,mutta avokonttorissa en halunnut koko työyhteisön kuulten puhua asiasta.Vastasin jotain ympäripyöreää.Saimme myöhemmin lapsia,samoin hän.
Kuka edes haluaa tällaiseen maailmaan synnyttää lapsia Jossa kolmas maailman sota lähellä, ihmiset röyhkeitä, ilkeitä, väkivaltaisia, pahoja yms.
Farkkusohva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sanoisin tuosta heille, mutta moni heidänkaltainen ei silti ymmärrä kun pitävät velana olemista niin normista poikkeavana, ettei sen käsittäminen jotenkin mahdu heidän maailmaansa. Ja siis sanon tämän hyvällä, he eivät aidosti ymmärrä meidän elintapaamme. Mutta varsinkin kun tuo kysely on jatkuvaa niin hermothan siinä menee!
Ihmisiä kiinnostaa ko. asia toiseltakin kantilta. Minulta kysytään kiukkuun asti: "Meinaattekos te seitsemän veljestä tehdä"? Usein kysyjinä lapsettomat/velat. Velat myös ärhäkästi selittävät, kuinka ihanaa kun ei ole lapsia, saa elää ihan omalla tavallaan. Mua kiukuttaa suunnattomasti, elän kyllä minäkin omalla tavallani. Saisivat velatkin hyväksyä lapselliset.
Nuo velat ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä minä minä ihmisiä, jotka jättävät lapset hankkimatta mukavuussyistä. Ennen vanhaan tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään vaan lasten hankinta on itsestäänselvyys. Moni vanhempi ihminen on sanonut, että kannatti hankkia lapset nuorena eli lapset hankitaan joko nuorena tai vanhempana.
Eikö "lyhytnäköisen" ja "itsekkään" ihmisen nimenomaan kannata jättää lapset hankkimatta? Vai muuttuuko ihminen automaattisesti jaloksi ja epäitsekkääksi tehdessään lapsen?
Ihminen ei muutu jaloksi saadessaan lapsia. Hän kasvaa kuitenkin ihmisenä katsomaan muutakin kuin valkoista nahkasohvaansa. Meillä lapset hankittiin päälle kolmekymppisinä; ehdittiin sitä saakelin nahkasohvaa varjella koiraltakin ihan riittävän kauan. Ehdimme pippaloida ja opiskella yli kymmenen vuotta ennen lapsia. Nyt opiskellaan ja pippaloidaan lapsiperheiden kanssa. Mutta - mikä parasta - enää ei tarvitse valkoista nahkasohvaa varjella.
Toivottavasti hän kasvaa myös katsomaan asioita muultakin kun omalta kantiltaan.Kuka hyvänsä voi kasvaa ihmisenä,oli hänellä perhettä tai ei.Moni on jo valmiiksi tietoinen,että kaikki ei ole niin mustavalkoista ja olla suvaitsevainen ja empaattinen jo luonnostaan.
Lasten äitinä olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsia hankkii vain Luonnostaan suvaitsevainen ja empaattinen. Lapsia tekevät eivät voi olla mustavalkoisia ajattelultaan ja asenteiltaan. Tuntemani velat ovat hyvinkin mustavalkoisia ja - ikävä kyllä- suvaitsemattomia varsinkin lasten suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että tässä on kahdenlaisia ihmisiä. Jotkut sanoo, että ei halua lapsia, koska ei halua puhua asiasta ja saattaa esim. olla yritys päällä tai keskenmenoja joten aihe on arka. Toiset taas ei oikeasti halua niitä lapsia. Vähemmästäkin pitäisi tajuta että nyt ei ole sellainen aihe mistä keskustellaan yhtään enempää. Sellainen "en mä mitään pahaa tarkottanut" lapsi jankkaaminen on oikeasti tosi kuluttavaa ja törkeetä. Usko sen ihmisen vastausta, hän ei halua ja oli syy mikä tahansa se ei sinulle kuulu ja sellainen ihminen jolla on käytöstapoja ymmärtää vaihtaa aihetta, eikä mene henkilökohtaisuuksiin.
Kyllä täällä surutta lytätään lapsellisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Farkkusohva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sanoisin tuosta heille, mutta moni heidänkaltainen ei silti ymmärrä kun pitävät velana olemista niin normista poikkeavana, ettei sen käsittäminen jotenkin mahdu heidän maailmaansa. Ja siis sanon tämän hyvällä, he eivät aidosti ymmärrä meidän elintapaamme. Mutta varsinkin kun tuo kysely on jatkuvaa niin hermothan siinä menee!
Ihmisiä kiinnostaa ko. asia toiseltakin kantilta. Minulta kysytään kiukkuun asti: "Meinaattekos te seitsemän veljestä tehdä"? Usein kysyjinä lapsettomat/velat. Velat myös ärhäkästi selittävät, kuinka ihanaa kun ei ole lapsia, saa elää ihan omalla tavallaan. Mua kiukuttaa suunnattomasti, elän kyllä minäkin omalla tavallani. Saisivat velatkin hyväksyä lapselliset.
Nuo velat ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä minä minä ihmisiä, jotka jättävät lapset hankkimatta mukavuussyistä. Ennen vanhaan tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään vaan lasten hankinta on itsestäänselvyys. Moni vanhempi ihminen on sanonut, että kannatti hankkia lapset nuorena eli lapset hankitaan joko nuorena tai vanhempana.
Eikö "lyhytnäköisen" ja "itsekkään" ihmisen nimenomaan kannata jättää lapset hankkimatta? Vai muuttuuko ihminen automaattisesti jaloksi ja epäitsekkääksi tehdessään lapsen?
Ihminen ei muutu jaloksi saadessaan lapsia. Hän kasvaa kuitenkin ihmisenä katsomaan muutakin kuin valkoista nahkasohvaansa. Meillä lapset hankittiin päälle kolmekymppisinä; ehdittiin sitä saakelin nahkasohvaa varjella koiraltakin ihan riittävän kauan. Ehdimme pippaloida ja opiskella yli kymmenen vuotta ennen lapsia. Nyt opiskellaan ja pippaloidaan lapsiperheiden kanssa. Mutta - mikä parasta - enää ei tarvitse valkoista nahkasohvaa varjella.
Toivottavasti hän kasvaa myös katsomaan asioita muultakin kun omalta kantiltaan.Kuka hyvänsä voi kasvaa ihmisenä,oli hänellä perhettä tai ei.Moni on jo valmiiksi tietoinen,että kaikki ei ole niin mustavalkoista ja olla suvaitsevainen ja empaattinen jo luonnostaan.
Lasten äitinä olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsia hankkii vain Luonnostaan suvaitsevainen ja empaattinen. Lapsia tekevät eivät voi olla mustavalkoisia ajattelultaan ja asenteiltaan. Tuntemani velat ovat hyvinkin mustavalkoisia ja - ikävä kyllä- suvaitsemattomia varsinkin lasten suhteen.
Huh hah hei! Itse olen vela, sisareni tekaisi 4 lasta jokaisen eri miehelle ja minä olen nyt se joka yrittää pitää homman kasassa ja näyttää omassa vela-kodissani millaista on normaali elämä ja ihan alkeista lähtien. Halusinko tätä - en - mutta ei niitä heitteillekään voi jättää vaikkei äitiä kiinnostakaan. Revi siitä! Äiti jahtaa parhaillaan miestä nro 5, lapset nukkuu nytkin täällä minun luonani.
Ne vaan härnää sua, koska olet niin asenteelinen hassu?
Vierailija kirjoitti:
Farkkusohva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sanoisin tuosta heille, mutta moni heidänkaltainen ei silti ymmärrä kun pitävät velana olemista niin normista poikkeavana, ettei sen käsittäminen jotenkin mahdu heidän maailmaansa. Ja siis sanon tämän hyvällä, he eivät aidosti ymmärrä meidän elintapaamme. Mutta varsinkin kun tuo kysely on jatkuvaa niin hermothan siinä menee!
Ihmisiä kiinnostaa ko. asia toiseltakin kantilta. Minulta kysytään kiukkuun asti: "Meinaattekos te seitsemän veljestä tehdä"? Usein kysyjinä lapsettomat/velat. Velat myös ärhäkästi selittävät, kuinka ihanaa kun ei ole lapsia, saa elää ihan omalla tavallaan. Mua kiukuttaa suunnattomasti, elän kyllä minäkin omalla tavallani. Saisivat velatkin hyväksyä lapselliset.
Nuo velat ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä minä minä ihmisiä, jotka jättävät lapset hankkimatta mukavuussyistä. Ennen vanhaan tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään vaan lasten hankinta on itsestäänselvyys. Moni vanhempi ihminen on sanonut, että kannatti hankkia lapset nuorena eli lapset hankitaan joko nuorena tai vanhempana.
Eikö "lyhytnäköisen" ja "itsekkään" ihmisen nimenomaan kannata jättää lapset hankkimatta? Vai muuttuuko ihminen automaattisesti jaloksi ja epäitsekkääksi tehdessään lapsen?
Ihminen ei muutu jaloksi saadessaan lapsia. Hän kasvaa kuitenkin ihmisenä katsomaan muutakin kuin valkoista nahkasohvaansa. Meillä lapset hankittiin päälle kolmekymppisinä; ehdittiin sitä saakelin nahkasohvaa varjella koiraltakin ihan riittävän kauan. Ehdimme pippaloida ja opiskella yli kymmenen vuotta ennen lapsia. Nyt opiskellaan ja pippaloidaan lapsiperheiden kanssa. Mutta - mikä parasta - enää ei tarvitse valkoista nahkasohvaa varjella.
Toivottavasti hän kasvaa myös katsomaan asioita muultakin kun omalta kantiltaan.Kuka hyvänsä voi kasvaa ihmisenä,oli hänellä perhettä tai ei.Moni on jo valmiiksi tietoinen,että kaikki ei ole niin mustavalkoista ja olla suvaitsevainen ja empaattinen jo luonnostaan.
Lasten äitinä olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsia hankkii vain Luonnostaan suvaitsevainen ja empaattinen. Lapsia tekevät eivät voi olla mustavalkoisia ajattelultaan ja asenteiltaan. Tuntemani velat ovat hyvinkin mustavalkoisia ja - ikävä kyllä- suvaitsemattomia varsinkin lasten suhteen.
Voi herranen aika,jos näin olisi,tuskin noin paljon lapsia otettaisiin huostaan kuin nykyään.Omat kokemukseni ovat aivan erilaisia,tunnen kivoja lapsettomia ihmisiä,kivoja ihmisiä joilla on lapsia,vähemmän kivoja ihmisiä joilla on lapsia.Ihmisen luonne ei ole siitä kiinni onko hänellä lapsia vai ei.Tuntemani lapsettomat ihmiset ovat fiksuja ja tulevat toimeen lasten kanssa,heillä itsellään vain ei ole niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes haluaa tällaiseen maailmaan synnyttää lapsia Jossa kolmas maailman sota lähellä, ihmiset röyhkeitä, ilkeitä, väkivaltaisia, pahoja yms.
Kaikesta tuosta huolimatta, lapsissa on enemmän hyvää. (Jos heitä vain kohtelee hyvin.) En tiedä, voiko ihminen todella kasvaa aikuiseksi, kokematta koskaan vanhemmuutta - harvemmin kai niin. Ja toisaalta, vanhemmuus ei takaa aikuisuutta... (jotkut ihmiset ei ikinä aikuistu). Sitten voi miettiä asiaa myös niin, että kun elämä on niin suuri lahja, niin miksi ei sitä antaisi. Ja kolmas aspekti se, että haluaisi jatkaa olemassaoloa tulevina sukupolvina, yhdistyneenä ihmiseen, jota todella rakastaa (lapsessa yhdistyy perimäsi rakkaasi perimään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes haluaa tällaiseen maailmaan synnyttää lapsia Jossa kolmas maailman sota lähellä, ihmiset röyhkeitä, ilkeitä, väkivaltaisia, pahoja yms.
Kaikesta tuosta huolimatta, lapsissa on enemmän hyvää. (Jos heitä vain kohtelee hyvin.) En tiedä, voiko ihminen todella kasvaa aikuiseksi, kokematta koskaan vanhemmuutta - harvemmin kai niin. Ja toisaalta, vanhemmuus ei takaa aikuisuutta... (jotkut ihmiset ei ikinä aikuistu). Sitten voi miettiä asiaa myös niin, että kun elämä on niin suuri lahja, niin miksi ei sitä antaisi. Ja kolmas aspekti se, että haluaisi jatkaa olemassaoloa tulevina sukupolvina, yhdistyneenä ihmiseen, jota todella rakastaa (lapsessa yhdistyy perimäsi rakkaasi perimään).
Tässä suvussa esiintyy sosiopaatteja. Ihanko tosissaan tahtoisin pykätä maailmaan vielä yhden häirikön? Ensimmäinen poliisin kirjaus on vuodelta -60. Joten en liioittele.
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalle mennään kun ei muualle pääse.
Jopa palkkatukityöt ovat vaativampia ja työkokeilussa työtön saa tunnukset potilasohjelmaan eli näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
Kokeilisitpa kaupan alalla kauanko jaksaisit.Vieläköhän olisit samaa mieltä työn vaativuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, joku on päässyt avohoitoon. Siis kuka helkkari jauhaa eläkkeistä ja työttömistä jo yli 10 sivua, kun ne eivät liity asiaan mitenkään??
Liittyy, jos työttömiä haukutaan monessa ketjussa niin voidaan lapsettomiakin arvostella. Kuule Suomessa hoidossa on vain ne ketkä itse hakee apua, ei kukaan muu ja diagnoosin voi tehdä vain lääkäri, et sinä. Olen tällä hetkellä töissä, onneksi et tiedä missä, vähän vaativampi duuni kuin kaupan kassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalle mennään kun ei muualle pääse.
Jopa palkkatukityöt ovat vaativampia ja työkokeilussa työtön saa tunnukset potilasohjelmaan eli näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
Kokeilisitpa kaupan alalla kauanko jaksaisit.Vieläköhän olisit samaa mieltä työn vaativuudesta.
Olen tällä hetkellä palkkatukityössä ja teen samaa kuin vakituiset, todellakin vaativampi työ kuin kaupan kassa. Käy kaikki valtion ja kaupungin työpaikat läpi, työttömiä on joka työpaikassa, melko vaativia hommia. Asiakkaat ei edes ymmärrä, että heidän asioita hoitava on palkkatukityössä.
Jaahas, joku on päässyt avohoitoon. Siis kuka helkkari jauhaa eläkkeistä ja työttömistä jo yli 10 sivua, kun ne eivät liity asiaan mitenkään??