"Kyllä säkin sen vielä tulet kokemaan kun saat lapsia!"
Mulla on nyt jo 2 työkaveria jotka säännöllisesti ottavat puheeksi lisääntymiseni. Useimmiten niin sanotusti leikin varjolla, mutta myös totisempaa kommentointia esiintyy.
"Koskas te meinaatte lapsia hankkia?"
"Tiiät säkin sitten aikanaan kun olet äiti."
"Pian on sullakin lapsi, aika ihanaa."
Olen vela ja kaikkiin noihin kommentteihin vastaan aina että ei, ei tule tapahtumaan. Tuntuu että se lyö vaan lisää löylyä kiukaaseen.
Kyllä, osaan tarvittaessa sanoa että kommentointi on omituista ja asiatonta, ja pian sen teenkin. Haluaisin kuitenkin kuulla onko muilla samankaltaisia kokemuksia, ja mitä ihmettä liikkuu tällaisen ihmisen päässä?
1. Miksi työkavereita kiinnostaa lisäännynkö vai en, ja jos niin milloin?
2. Mikä saa ihmisen luulemaan että on ok puhua lisääntymisestä ihmisen kanssa, jonka tilanteesta ei tiedä mitään? Mitä jos kommentti osuu vuosia lapsettomuudesta kärsineeseen ihmiseen?
Onko tuo jotain katumusta omista valinnoista vai mitä? Haluttaisiin saattaa toinen samaan kuseen mihin itse on aikanaan langettu. Eiväthän he tulisi minun hypoteettista lastani edes näkemään.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä tyyppejä löytyy? Ei ketään voi kiinnostaa toisten lisääntyminen noin paljoa. Ohimennen voi kysyä, että onko lapsia mutta kielteisen vastauksen ei pitäisi johtaa kuin korkeintaan jatkokysymyksen, että onko sulla sitten kissaa tai koiraa.
Kyllä niitä löytyy. Varsinkin sellaisilta naisvaltaisilta aloilta, joille tunkee paljon "empaattisia" päällepäsmärityyppejä, joilla on omasta mielestään velvollisuus vahtia, miten muut naiset toteuttavat naiseuttaan. Varhaiskasvatus ja terveydenhuolto lienevät pahimpia. En tiedä, utelevatko työyhteisön miehiltäkin lapsiasioita vai onko heidän mielestään niin, että lapset ovat vain naisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä tyyppejä löytyy? Ei ketään voi kiinnostaa toisten lisääntyminen noin paljoa. Ohimennen voi kysyä, että onko lapsia mutta kielteisen vastauksen ei pitäisi johtaa kuin korkeintaan jatkokysymyksen, että onko sulla sitten kissaa tai koiraa.
Kyllä niitä löytyy. Varsinkin sellaisilta naisvaltaisilta aloilta, joille tunkee paljon "empaattisia" päällepäsmärityyppejä, joilla on omasta mielestään velvollisuus vahtia, miten muut naiset toteuttavat naiseuttaan. Varhaiskasvatus ja terveydenhuolto lienevät pahimpia. En tiedä, utelevatko työyhteisön miehiltäkin lapsiasioita vai onko heidän mielestään niin, että lapset ovat vain naisten juttu.
Tämä olisi muuten tosi kiinnostavaa tietää. Mahtaisiko paikalle eksyä velamies kertomaan kokemuksistaan?
Liittyy varmaan samaan ilmiöön kuin se, että lisääntyneeltä naisnäyttelijältä kysytään punaisella matolla että miten pikkulapsiarjen ja uran yhdistäminen onnistuu. Näyttelijä-isältä kysytään seuraavista projekteista.
Ap
Mä olen vela eikä mulla ole tuollaisia kokemuksia kenenkään taholta. Sen sijaan yksi läheinen työkaveri sanoi kerran mulle että hänen ei olisi koskaan pitänyt hankkia lapsia. Tuo on aika rankka kommentti. Sanoi että ei koskaan pystynyt luomaan tunnesidettä kahteen lapseensa, mies lähinnä hoiti. Lapset ovat nyt aikuisia, eivätkä ole liiemmin äitinsä kanssa tekemisissä, isän kanssa ovat.
Lapsentekoa tuputtavia (naisia) löytyy paljon myös erilaisista henkisyyspiireistä. Ainoa hyväksytty tapa naiselle toteuttaa naiseuttaan on tulla raskaaksi, synnyttää ja olla äiti. Tämä verhotaan muodikkaasti ja näennäisvoimauttavasti "feminiiniseen energiaan astumiseen" tai "naiseuden voiman löytämiseen". Yksi niistä monista syistä, miksi en enää niissä ympyröissä viihdy, vaikka henkisyys sinänsä minulle tärkeä elämänarvo onkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vela eikä mulla ole tuollaisia kokemuksia kenenkään taholta. Sen sijaan yksi läheinen työkaveri sanoi kerran mulle että hänen ei olisi koskaan pitänyt hankkia lapsia. Tuo on aika rankka kommentti. Sanoi että ei koskaan pystynyt luomaan tunnesidettä kahteen lapseensa, mies lähinnä hoiti. Lapset ovat nyt aikuisia, eivätkä ole liiemmin äitinsä kanssa tekemisissä, isän kanssa ovat.
Tällainenkin kokemus löytyy. Ystäväni ystävä vetäisi illanvietossa pari reilua lasillista vinkkua, ja alkoi myöhemmin itkeä ja avautua mulle lapsistaan. Miten katuu molempia ja on kateellinen minulle, kun olen "ymmärtänyt pitää oman pääni".
En tiedä kuka häntä on painostanut lisääntymään, mutta ahdistavaa kuunneltavaa se oli. Ilmiö josta harvoin kuulee puhuttavan, tosin ymmärrettävästi.
Ap
Kommentoijat haluavat vaan sinutkin siihen samaan liemeen, missä itse ovat.
Voi elämä, onpa tökeröt työkaverit ap:lla!
Mä en ikinä ole ymmärtänyt, mitä se lapsista jankuttaja itse siinä "hyötyy" kun utelee ihmusten lisääntymisestä? Tai siis miksi, mitä iloa he siitä saa? Ja nimenomaan kun ei ikinä voi tietää, sattuuko utelyiden kohteeksi joku tahattomasti lapseton, jolle asia on kova pala hyväksyä.
Itselläni on kyllä lapsua, mutten myöskään ymmärrä, miten ihmeessä joidenkin ihmisten (yleensä naisten) on työpaikalla pakko puhua VAIN niistä muksuista?! :D kyllö duuni on mulle se paikka, missä halyan keskustella ihan muista asioista, kuin lapsistani, muiden lapsista, muiden tulevista lapsista tai muiden ei-koskaan-tulevista lapsista :D
Enkä myöskään näe syytä, miksi minun "tehtävä" olisi kääntää jonkun velan pää tässä lisääntymismielipiteessä.
Perin kummallista sakkia.
Koita kestää ap. Noihin ei valitettavasti tehoa mikään...
N34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on tosi asiatonta. Siitä pitäisi melkein tehdä HR asia, jos jonkun lisääntymisiä kytätään työpaikalla.
Asiattomalta se todella tuntuukin. Mutta ennen yhteydenottoa HR:ään voisin kyllä itse avata suuni ja lakata teeskentelemästä että se ei ole asiatonta.
Ap
Nyt on kyllä niin herkkiä tunteita loukattu.
Kai muistit blokata whats upin? Ja lopettaa puhumisen heille? Ja katsella tuimaan sävyyn?
Ja tietenkin ajatella ensin kaikkea pahaa heistä ja heidän motiiveistaan? Tietenkin he ovat pahoja ihmisiä, joiden tarkoitus on tehdä elämästäsi mahdollisimman inhottavaa. Saada sinut kierimään tuskassa. Pilkata valintojasi. Nauraa sinulle. He puhuvat ja kysyvät sinulta asioista, koska toivovat ja tahtovat vain pahaa sinulle.
Vaihda työpaikkaa, koska ympärilläsi on vain pahantahtoisia käärmeitä, jotka ovat etsimissä jokaista tilaisuutta loukata sinua. Ota yhteyttä esimiehiin ja kosta kunnolla. Loukkaa heitä kuten sinulle on tehty. Anna takaisin kymmenkertaisesti. Sen he todellakin ansaitsevat. Kehtaavat kysyä sinulta lapsista. Kehtaavat ottaa edes aiheen esille. Tee heidän lastensa vanhemmista työttömiä. Tee heille kunnon surkea viikonloppu, kun esimiehesi ovat heitä puhutelleet.
Ja seuraavan kerran kun ottavat aiheen esille sano, ettei heidän pidä olla kiinnostuneita sinusta ja antaa sinun olla yksin ja vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä oikeita kysymyksiä.Kappas, ettei vain olisi toinen ap:n työkavereista eksynyt linjoille.
Jatkuva toisen henkilökohtaisiin valintoihin puuttuminen ja niistä ilkeily on pahantahtoista käytöstä eikä sitä voi perustella millään uteliaisuudella tai kiinnostuksella toista kohtaan. Miksi muuten on usein niin, että ihmiset katsovat oikeudekseen kommentoida ja kritisoida niitä henkilökohtaisimpia asioita? Harva töksäyttelee törkeästi vaikkapa työkaverin sisäkengistä mutta lapsettomuutta, sinkkuutta ym. asioita on monen mielestä ihan ok rääppiä.
Kappaa vaan toinen yhtä herkkähipiäinen. Kuka ap:n valintoihin on puuttunut? Kunhan tehnyt kysymyksen. Joku toinen olisi ollut aivan innoissaan vastaamassa. Olisi alkanut puhua toiveistaan, kertonut kuinka toivoo tulevansa suurperheen äidiksi. Kuinka ei jaksa odottaa saavansa omia lapsia.
Mutta ei vela näkee muut aina pahantahtoisina. Odottavat kuinka kaikki näkevät heidäm elämänkatsomuksensa ja pehmustavat kaiken sokerilla. Heille ei voi mainita lapsista mitään, koska se on milloin asiatonta, milloin ilkeää, milloin törkeää milloin mitäkin.
Todellisuudessa näillä ihmisillä ei ole mitään suuria taka-ajatuksia. He ovat taviksia, jotka nyt vain heittävät suuremmin ajattelematta kysymyksiä, ei edes pahantahtoisia, joihin voisi vastata ihan vaan ystävällisesti. Mutta ei, niihin vastataan ottamalla yhteyttä esimieheen, omassa päässä kehiteltävä negatiivisia korrelaatioita ym.
Noissa lauseissa ei ollut negatiivistä, ei kritisointia ei mitään, paitsi pahantahtoisesti ne tulkitsevan päässä. Joku voisi kysyä ”milloin ajattelit ostaa joulukukat?”. Toiset vastaisivat. ”En voi ostaa, koska olen allerginen”. Joku toinen, ”en pidä joulukukista, enkä ajatellut ostaa”, joku kolmas, ”en ole vielä päättänyt”. Mutta velan mentaliteettillä, kysyjä saadaan näyttämään uteliaalta, kateelliselta, asiattomalta, kritisoivalta ja töksäyttelevältä.
Toivon jokaiselle velalle, ettei teistä kiinnostuta. Ettei teiltä kysytä mitään. Ettei teidän tulevaisuudesta olla kiinnostuneita, ettei teille toivota jotain mikä, jonkun mielestä on hyvää.
On aivan selvä ettei ihminen joka reagoi noin vahvasti kuin ap ja sinä ole oikein sinut itsensä ja valintojensa kanssa, jonkun työkaverin heittoon joka perustuu heidän pitkälle meneviin ja tässä tilanteessa vääriin johtopäätöksiin.
Kaikesta ei vaan tarvitse loukkaantua, jos itse on sinut asian kanssa.
Onko nämä lastensa hehkuttajat niitä samoja tyyppejä, jotka ovat koko ajan saikulla ja muut joutuu tekemään heidän työt?
Lapsia hehkuttamalla yritetään ehkä peittää sitä tosiasiaa, että työnantajan näkökulmasta nämä ihmiset eivät ehkä ole niitä tuottavampia työntekijöitä, ja tietävät sen itsekin…
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä tyyppejä löytyy? Ei ketään voi kiinnostaa toisten lisääntyminen noin paljoa. Ohimennen voi kysyä, että onko lapsia mutta kielteisen vastauksen ei pitäisi johtaa kuin korkeintaan jatkokysymyksen, että onko sulla sitten kissaa tai koiraa.
Kyllä niitä löytyy. Varsinkin sellaisilta naisvaltaisilta aloilta, joille tunkee paljon "empaattisia" päällepäsmärityyppejä, joilla on omasta mielestään velvollisuus vahtia, miten muut naiset toteuttavat naiseuttaan. Varhaiskasvatus ja terveydenhuolto lienevät pahimpia. En tiedä, utelevatko työyhteisön miehiltäkin lapsiasioita vai onko heidän mielestään niin, että lapset ovat vain naisten juttu.
Ja veloista näitä, jotka kuvittelevat, että jokainen muutaman sanan kysymys on tarkoitettu heidän ohjaamiseksi, heidän painostamiseksi, heidän haukkumiseksi, heidän elämäntehtävän määrittelemiseksi.
Uteliaat ihmiset tekevät kysymyksiä. Joskus ihan muuten vaan ja kolmen sekunnin päästä jo unohtavat edes tehneensä sen. Menevät kotiinsa ja miettivät omia juttujaan. Lastensa juttuja ja puolisonsa juttuja. Jostain syystä velat ihan oikeasti kuvittelevat, että muita kiinnosta sen kolmen sekunnin verran kauemmin. Ei kiinnosta. Ei todellakaan. Tuollaiset puheet ovat tyhjän tilan täyttämistä, kun muutakaan sanottavaa ei ole. Heille kun ei voi puhua lapsista, joten silloin he miettivät, että tulevaisuudessa jos tuokin hankkisi lapsia, meillä olisi jotain yhteistä ja jotain yhteistä puhuttavaa.
Kaffepulla kirjoitti:
Onko nämä lastensa hehkuttajat niitä samoja tyyppejä, jotka ovat koko ajan saikulla ja muut joutuu tekemään heidän työt?
Lapsia hehkuttamalla yritetään ehkä peittää sitä tosiasiaa, että työnantajan näkökulmasta nämä ihmiset eivät ehkä ole niitä tuottavampia työntekijöitä, ja tietävät sen itsekin…
Joku kysyy toisen lapsenhankinnasta ja siitä vedetään sitten pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ihan oikeasti, nuo kysymykset ovat täysin merkityksettömiä. Ne ovat heittoja ilman suuria taka-ajatuksia ja tästä lähtien aion oikein tietoisesti tehdä niitä, koska selkeästi se triggeröi ja paljon ja niistä reaktioista minä vedän sitten johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vahingon kiertämään. He eivät kestä onneasi.
Mutta mistä he sen ovat päähänsä saaneet että minä olen onnellinen? Minä siis olen, mutta en sitä omasta mielestäni hiero kenenkään naamaan.
Ap
He tietävät sen, koska perheellisinä he ovat olleet myös lapsettomia ja tietävät, että lapsettomana on onnellinen.
Aika surullista jos näin on.
Toisaalta miten se heidän tuskaansa helpottaisi jos minä lisääntyisin.
Ap
Ihan oikeasti. Uskotteko ihan oikeasti näihin kuvitelmiinne? Että jotain lapsellista ihmistä jotenkin syvällisemmin kiinnostaa saatteko vai ette lapsia? Teitä ei kiinnosta heidän lapset, eikä heitä sen suuremmin kiinnosta saatteko vai ette niitä lapsia lopulta. Kysy ihan oikeasti suoraan niiltä työkavereiltasi välittävätkö he ihan oikeasti saatko vai et niitä lapsia.
He vastaavat, että ei, he eivät sinun kotonasi asu, he eivät vanhuuttasi sinun kanssasi vietä, he eivät ehkä edes enää moikkaa sinua muutaman vuoden päästä, jos vaihdat työpaikkaa.
1) Ketään ei oikeasti kiinnosta. Kunhan kysyvät kun eivät tiedä mitä muuta kysyä.
2) Miksi kaikkien pitää luulla samalla tavalla kuin sinä? Joku ehkä kokee nuo kysymykset hyvätahtoisina.
Mikä taas saa sinut ajattelemaan muista noin pahantahtoisesti? ” Haluttaisiin saattaa toinen samaan kuseen mihin itse on aikanaan langettu.”
Että muiden motiivi on jotenkin sinun vahingoittamiseen tähtäävää ja sinä taas näet heidän elämänsä jotenkin kauheana?
Vaikutat aika ilkeältä ja pahantahtoiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on tosi asiatonta. Siitä pitäisi melkein tehdä HR asia, jos jonkun lisääntymisiä kytätään työpaikalla.
Asiattomalta se todella tuntuukin. Mutta ennen yhteydenottoa HR:ään voisin kyllä itse avata suuni ja lakata teeskentelemästä että se ei ole asiatonta.
Ap
Nyt on kyllä niin herkkiä tunteita loukattu.
Kai muistit blokata whats upin? Ja lopettaa puhumisen heille? Ja katsella tuimaan sävyyn?
Ja tietenkin ajatella ensin kaikkea pahaa heistä ja heidän motiiveistaan? Tietenkin he ovat pahoja ihmisiä, joiden tarkoitus on tehdä elämästäsi mahdollisimman inhottavaa. Saada sinut kierimään tuskassa. Pilkata valintojasi. Nauraa sinulle. He puhuvat ja kysyvät sinulta asioista, koska toivovat ja tahtovat vain pahaa sinulle.
Vaihda työpaikkaa, koska ympärilläsi on vain pahantahtoisia käärmeitä, jotka ovat etsimissä jokaista tilaisuutta loukata sinua. Ota yhteyttä esimiehiin ja kosta kunnolla. Loukkaa heitä kuten sinulle on tehty. Anna takaisin kymmenkertaisesti. Sen he todellakin ansaitsevat. Kehtaavat kysyä sinulta lapsista. Kehtaavat ottaa edes aiheen esille. Tee heidän lastensa vanhemmista työttömiä. Tee heille kunnon surkea viikonloppu, kun esimiehesi ovat heitä puhutelleet.
Ja seuraavan kerran kun ottavat aiheen esille sano, ettei heidän pidä olla kiinnostuneita sinusta ja antaa sinun olla yksin ja vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä oikeita kysymyksiä.
Onko sulla kaikki ihan hyvin? Huolestuttavan kuuloista tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on tosi asiatonta. Siitä pitäisi melkein tehdä HR asia, jos jonkun lisääntymisiä kytätään työpaikalla.
Asiattomalta se todella tuntuukin. Mutta ennen yhteydenottoa HR:ään voisin kyllä itse avata suuni ja lakata teeskentelemästä että se ei ole asiatonta.
Ap
Nyt on kyllä niin herkkiä tunteita loukattu.
Kai muistit blokata whats upin? Ja lopettaa puhumisen heille? Ja katsella tuimaan sävyyn?
Ja tietenkin ajatella ensin kaikkea pahaa heistä ja heidän motiiveistaan? Tietenkin he ovat pahoja ihmisiä, joiden tarkoitus on tehdä elämästäsi mahdollisimman inhottavaa. Saada sinut kierimään tuskassa. Pilkata valintojasi. Nauraa sinulle. He puhuvat ja kysyvät sinulta asioista, koska toivovat ja tahtovat vain pahaa sinulle.
Vaihda työpaikkaa, koska ympärilläsi on vain pahantahtoisia käärmeitä, jotka ovat etsimissä jokaista tilaisuutta loukata sinua. Ota yhteyttä esimiehiin ja kosta kunnolla. Loukkaa heitä kuten sinulle on tehty. Anna takaisin kymmenkertaisesti. Sen he todellakin ansaitsevat. Kehtaavat kysyä sinulta lapsista. Kehtaavat ottaa edes aiheen esille. Tee heidän lastensa vanhemmista työttömiä. Tee heille kunnon surkea viikonloppu, kun esimiehesi ovat heitä puhutelleet.
Ja seuraavan kerran kun ottavat aiheen esille sano, ettei heidän pidä olla kiinnostuneita sinusta ja antaa sinun olla yksin ja vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä oikeita kysymyksiä.Kappas, ettei vain olisi toinen ap:n työkavereista eksynyt linjoille.
Jatkuva toisen henkilökohtaisiin valintoihin puuttuminen ja niistä ilkeily on pahantahtoista käytöstä eikä sitä voi perustella millään uteliaisuudella tai kiinnostuksella toista kohtaan. Miksi muuten on usein niin, että ihmiset katsovat oikeudekseen kommentoida ja kritisoida niitä henkilökohtaisimpia asioita? Harva töksäyttelee törkeästi vaikkapa työkaverin sisäkengistä mutta lapsettomuutta, sinkkuutta ym. asioita on monen mielestä ihan ok rääppiä.
Kappaa vaan toinen yhtä herkkähipiäinen. Kuka ap:n valintoihin on puuttunut? Kunhan tehnyt kysymyksen. Joku toinen olisi ollut aivan innoissaan vastaamassa. Olisi alkanut puhua toiveistaan, kertonut kuinka toivoo tulevansa suurperheen äidiksi. Kuinka ei jaksa odottaa saavansa omia lapsia.
Mutta ei vela näkee muut aina pahantahtoisina. Odottavat kuinka kaikki näkevät heidäm elämänkatsomuksensa ja pehmustavat kaiken sokerilla. Heille ei voi mainita lapsista mitään, koska se on milloin asiatonta, milloin ilkeää, milloin törkeää milloin mitäkin.
Todellisuudessa näillä ihmisillä ei ole mitään suuria taka-ajatuksia. He ovat taviksia, jotka nyt vain heittävät suuremmin ajattelematta kysymyksiä, ei edes pahantahtoisia, joihin voisi vastata ihan vaan ystävällisesti. Mutta ei, niihin vastataan ottamalla yhteyttä esimieheen, omassa päässä kehiteltävä negatiivisia korrelaatioita ym.
Noissa lauseissa ei ollut negatiivistä, ei kritisointia ei mitään, paitsi pahantahtoisesti ne tulkitsevan päässä. Joku voisi kysyä ”milloin ajattelit ostaa joulukukat?”. Toiset vastaisivat. ”En voi ostaa, koska olen allerginen”. Joku toinen, ”en pidä joulukukista, enkä ajatellut ostaa”, joku kolmas, ”en ole vielä päättänyt”. Mutta velan mentaliteettillä, kysyjä saadaan näyttämään uteliaalta, kateelliselta, asiattomalta, kritisoivalta ja töksäyttelevältä.
Toivon jokaiselle velalle, ettei teistä kiinnostuta. Ettei teiltä kysytä mitään. Ettei teidän tulevaisuudesta olla kiinnostuneita, ettei teille toivota jotain mikä, jonkun mielestä on hyvää.
On aivan selvä ettei ihminen joka reagoi noin vahvasti kuin ap ja sinä ole oikein sinut itsensä ja valintojensa kanssa, jonkun työkaverin heittoon joka perustuu heidän pitkälle meneviin ja tässä tilanteessa vääriin johtopäätöksiin.
Kaikesta ei vaan tarvitse loukkaantua, jos itse on sinut asian kanssa.
Olet kyllä aivan käsittämätön muusinuija. En ole hetkeen kaltaiseesi ameebaan törmännytkään.
Kyse ei ole nyt siitä etteikö minulle saisi puhua lapsista. Kyse on siitä, että minun vastaukseni sivuutetaan ja jatkuvasti jankataan siitä että lisäännyn. Se ei ole tulevaisuudensuunnitelmista rupattelua, vaan töykeää jankuttamista asiasta joka ei itseäni koske.
Sun kanssa olisikin varmaan mukava jutella kaikenlaista. Onneksi ei tunneta livenä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on tosi asiatonta. Siitä pitäisi melkein tehdä HR asia, jos jonkun lisääntymisiä kytätään työpaikalla.
Asiattomalta se todella tuntuukin. Mutta ennen yhteydenottoa HR:ään voisin kyllä itse avata suuni ja lakata teeskentelemästä että se ei ole asiatonta.
Ap
Nyt on kyllä niin herkkiä tunteita loukattu.
Kai muistit blokata whats upin? Ja lopettaa puhumisen heille? Ja katsella tuimaan sävyyn?
Ja tietenkin ajatella ensin kaikkea pahaa heistä ja heidän motiiveistaan? Tietenkin he ovat pahoja ihmisiä, joiden tarkoitus on tehdä elämästäsi mahdollisimman inhottavaa. Saada sinut kierimään tuskassa. Pilkata valintojasi. Nauraa sinulle. He puhuvat ja kysyvät sinulta asioista, koska toivovat ja tahtovat vain pahaa sinulle.
Vaihda työpaikkaa, koska ympärilläsi on vain pahantahtoisia käärmeitä, jotka ovat etsimissä jokaista tilaisuutta loukata sinua. Ota yhteyttä esimiehiin ja kosta kunnolla. Loukkaa heitä kuten sinulle on tehty. Anna takaisin kymmenkertaisesti. Sen he todellakin ansaitsevat. Kehtaavat kysyä sinulta lapsista. Kehtaavat ottaa edes aiheen esille. Tee heidän lastensa vanhemmista työttömiä. Tee heille kunnon surkea viikonloppu, kun esimiehesi ovat heitä puhutelleet.
Ja seuraavan kerran kun ottavat aiheen esille sano, ettei heidän pidä olla kiinnostuneita sinusta ja antaa sinun olla yksin ja vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä oikeita kysymyksiä.Kappas, ettei vain olisi toinen ap:n työkavereista eksynyt linjoille.
Jatkuva toisen henkilökohtaisiin valintoihin puuttuminen ja niistä ilkeily on pahantahtoista käytöstä eikä sitä voi perustella millään uteliaisuudella tai kiinnostuksella toista kohtaan. Miksi muuten on usein niin, että ihmiset katsovat oikeudekseen kommentoida ja kritisoida niitä henkilökohtaisimpia asioita? Harva töksäyttelee törkeästi vaikkapa työkaverin sisäkengistä mutta lapsettomuutta, sinkkuutta ym. asioita on monen mielestä ihan ok rääppiä.
Kappaa vaan toinen yhtä herkkähipiäinen. Kuka ap:n valintoihin on puuttunut? Kunhan tehnyt kysymyksen. Joku toinen olisi ollut aivan innoissaan vastaamassa. Olisi alkanut puhua toiveistaan, kertonut kuinka toivoo tulevansa suurperheen äidiksi. Kuinka ei jaksa odottaa saavansa omia lapsia.
Mutta ei vela näkee muut aina pahantahtoisina. Odottavat kuinka kaikki näkevät heidäm elämänkatsomuksensa ja pehmustavat kaiken sokerilla. Heille ei voi mainita lapsista mitään, koska se on milloin asiatonta, milloin ilkeää, milloin törkeää milloin mitäkin.
Todellisuudessa näillä ihmisillä ei ole mitään suuria taka-ajatuksia. He ovat taviksia, jotka nyt vain heittävät suuremmin ajattelematta kysymyksiä, ei edes pahantahtoisia, joihin voisi vastata ihan vaan ystävällisesti. Mutta ei, niihin vastataan ottamalla yhteyttä esimieheen, omassa päässä kehiteltävä negatiivisia korrelaatioita ym.
Noissa lauseissa ei ollut negatiivistä, ei kritisointia ei mitään, paitsi pahantahtoisesti ne tulkitsevan päässä. Joku voisi kysyä ”milloin ajattelit ostaa joulukukat?”. Toiset vastaisivat. ”En voi ostaa, koska olen allerginen”. Joku toinen, ”en pidä joulukukista, enkä ajatellut ostaa”, joku kolmas, ”en ole vielä päättänyt”. Mutta velan mentaliteettillä, kysyjä saadaan näyttämään uteliaalta, kateelliselta, asiattomalta, kritisoivalta ja töksäyttelevältä.
Toivon jokaiselle velalle, ettei teistä kiinnostuta. Ettei teiltä kysytä mitään. Ettei teidän tulevaisuudesta olla kiinnostuneita, ettei teille toivota jotain mikä, jonkun mielestä on hyvää.
On aivan selvä ettei ihminen joka reagoi noin vahvasti kuin ap ja sinä ole oikein sinut itsensä ja valintojensa kanssa, jonkun työkaverin heittoon joka perustuu heidän pitkälle meneviin ja tässä tilanteessa vääriin johtopäätöksiin.
Kaikesta ei vaan tarvitse loukkaantua, jos itse on sinut asian kanssa.Olet kyllä aivan käsittämätön muusinuija. En ole hetkeen kaltaiseesi ameebaan törmännytkään.
Kyse ei ole nyt siitä etteikö minulle saisi puhua lapsista. Kyse on siitä, että minun vastaukseni sivuutetaan ja jatkuvasti jankataan siitä että lisäännyn. Se ei ole tulevaisuudensuunnitelmista rupattelua, vaan töykeää jankuttamista asiasta joka ei itseäni koske.
Sun kanssa olisikin varmaan mukava jutella kaikenlaista. Onneksi ei tunneta livenä.
Ap
No onneksi ei tunneta. En todellakaan usko hetkeäkään, että joku jaksaa jankata jostain sinun lisääntymisestäsi sinulle. Älä nyt sentään itseäsi niin tärkeäksi kuvittele. Aivan, minun kanssani ei varmasti olisi sinun kiva jutella, koska en jaksaisi miettiä jokaista asiaa ja sitä loukkaako se, jos vaikka sanoisin, että kuinka ihanaa olisi jos sinulla olisi lapsi. Kuinka tulkitsisit jokaisen sanan pahantahtoisesti.
Ehkä olisi kivaa jos sanoisin kuinka hienoa olisi, että olisit hedelmätön, kun niitä et kerran halua? Kyse on siitä, että sinulle saa puhua vain sinulle sopivista asioista oikeassa muodossa. Nytkin haluat vain itseäsi myötäileviä vastauksia ja kyllä, ei sinulle saa sanoa lapsista. Tai korkeintaan niissä muodoissa jotka sinä haluat siitä kuulla.
Silittelyä muilta, ettei herkät tunteesi loukkaanu.
Minä olen sinusta ameeba, koska en jaa sinun ajattelutapaasi. Mikähän se sinusta tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vahingon kiertämään. He eivät kestä onneasi.
Mutta mistä he sen ovat päähänsä saaneet että minä olen onnellinen? Minä siis olen, mutta en sitä omasta mielestäni hiero kenenkään naamaan.
Ap
He tietävät sen, koska perheellisinä he ovat olleet myös lapsettomia ja tietävät, että lapsettomana on onnellinen.
Aika surullista jos näin on.
Toisaalta miten se heidän tuskaansa helpottaisi jos minä lisääntyisin.
Ap
Ihan oikeasti. Uskotteko ihan oikeasti näihin kuvitelmiinne? Että jotain lapsellista ihmistä jotenkin syvällisemmin kiinnostaa saatteko vai ette lapsia? Teitä ei kiinnosta heidän lapset, eikä heitä sen suuremmin kiinnosta saatteko vai ette niitä lapsia lopulta. Kysy ihan oikeasti suoraan niiltä työkavereiltasi välittävätkö he ihan oikeasti saatko vai et niitä lapsia.
He vastaavat, että ei, he eivät sinun kotonasi asu, he eivät vanhuuttasi sinun kanssasi vietä, he eivät ehkä edes enää moikkaa sinua muutaman vuoden päästä, jos vaihdat työpaikkaa.
Sehän siinä ihmetyttää kun nimenomaan tuntuu kiinnostavan. Asia otetaan vähintään kerran viikoss puheeksi vaikka itse en asiasta puhukaan. Ihan ihmeelliset asiat väännetään siihen, että minä olen pian äiti. Vaikka aihe olisi joku aivan muu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vahingon kiertämään. He eivät kestä onneasi.
Mutta mistä he sen ovat päähänsä saaneet että minä olen onnellinen? Minä siis olen, mutta en sitä omasta mielestäni hiero kenenkään naamaan.
Ap
He tietävät sen, koska perheellisinä he ovat olleet myös lapsettomia ja tietävät, että lapsettomana on onnellinen.
Aika surullista jos näin on.
Toisaalta miten se heidän tuskaansa helpottaisi jos minä lisääntyisin.
Ap
Ihan oikeasti. Uskotteko ihan oikeasti näihin kuvitelmiinne? Että jotain lapsellista ihmistä jotenkin syvällisemmin kiinnostaa saatteko vai ette lapsia? Teitä ei kiinnosta heidän lapset, eikä heitä sen suuremmin kiinnosta saatteko vai ette niitä lapsia lopulta. Kysy ihan oikeasti suoraan niiltä työkavereiltasi välittävätkö he ihan oikeasti saatko vai et niitä lapsia.
He vastaavat, että ei, he eivät sinun kotonasi asu, he eivät vanhuuttasi sinun kanssasi vietä, he eivät ehkä edes enää moikkaa sinua muutaman vuoden päästä, jos vaihdat työpaikkaa.Sehän siinä ihmetyttää kun nimenomaan tuntuu kiinnostavan. Asia otetaan vähintään kerran viikoss puheeksi vaikka itse en asiasta puhukaan. Ihan ihmeelliset asiat väännetään siihen, että minä olen pian äiti. Vaikka aihe olisi joku aivan muu.
Ap
Viikot kuluvat, etkä saa ilmaistua itseäsi selkeästi asian tiimoilta? Miksi puhut näiden ihmisten kanssa, jos kerran tiedät, että heidän puheensa kääntyy aina samaan? Mikä tässä on niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vahingon kiertämään. He eivät kestä onneasi.
Mutta mistä he sen ovat päähänsä saaneet että minä olen onnellinen? Minä siis olen, mutta en sitä omasta mielestäni hiero kenenkään naamaan.
Ap
He tietävät sen, koska perheellisinä he ovat olleet myös lapsettomia ja tietävät, että lapsettomana on onnellinen.
Aika surullista jos näin on.
Toisaalta miten se heidän tuskaansa helpottaisi jos minä lisääntyisin.
Ap
Ihan oikeasti. Uskotteko ihan oikeasti näihin kuvitelmiinne? Että jotain lapsellista ihmistä jotenkin syvällisemmin kiinnostaa saatteko vai ette lapsia? Teitä ei kiinnosta heidän lapset, eikä heitä sen suuremmin kiinnosta saatteko vai ette niitä lapsia lopulta. Kysy ihan oikeasti suoraan niiltä työkavereiltasi välittävätkö he ihan oikeasti saatko vai et niitä lapsia.
He vastaavat, että ei, he eivät sinun kotonasi asu, he eivät vanhuuttasi sinun kanssasi vietä, he eivät ehkä edes enää moikkaa sinua muutaman vuoden päästä, jos vaihdat työpaikkaa.Sehän siinä ihmetyttää kun nimenomaan tuntuu kiinnostavan. Asia otetaan vähintään kerran viikoss puheeksi vaikka itse en asiasta puhukaan. Ihan ihmeelliset asiat väännetään siihen, että minä olen pian äiti. Vaikka aihe olisi joku aivan muu.
Ap
No vastaa niille vaikka että ”ei onnistu, kukas täällä silloin työt tekisi jos mä olisin yhtä paljon töistä pois kuin te” 😅
🇺🇦🇮🇱
Aika surullista jos näin on.
Toisaalta miten se heidän tuskaansa helpottaisi jos minä lisääntyisin.
Ap