Haluaisitko tietää jos puolisosi pettää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokisin ongelmaksi sen, jos joku ystäväni asian paljastaisi. Siinä väkisin ajattelisi, että mitä kaikkea muuta hän tietää, jota ei kerro? Juorutaanko selkäni takana?

Samalla olisin ärsyyntynyt siitä, että meidän perheen asioihin sekaannutaan. Siitä huolimatta, että kyse olisi pettämisestä.

Haukkuisit väärää puuta. Toki ymmärrettävää olisi. Puolisosi olisi tässä tapauksessa se, jonka todenpuhumista pitäisi epäillä, ei ystäväsi. Ja jos puolisosi pettäisi, melkoisella varmuudella selkäsi takana juoruiltaisi. Ihmeteltäisi miten se ei tajuaisi ja kuka menisi kertomaan. Ja muuta. Perheen dynamiikkakin valitettavasti muuttuu, jos siihen yksi kuuluva tuo siihen mukaan salassa jonkun toisen. Se nyt vaan menee niin, vaikka muuta kuvittelisi.

Olen eri jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Me ihmiset olemme erilaisia. Joillekin pettäminen on paljon kovempi paikka kuin toiselle. Ei se kaikkia hetkauta niin paljon.

Ja ymmärrän, että asioiden paljastelu tuntuu reviirille tunkeutumiselta. Vaikka toisen tarkoitusperät on vilpittömät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis toimimaan kynnysmattona ja sulkemaan silmänsä siltä, että puolisolla ei ole minkäänlaista kunnioitusta itse kohtaan. Rahako se motivoi tuollaiseen kulissiliittoon? 

Päinvastoin. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, ei yhteistä omaisuutta, ei yhteistä velkaa ei edes muita yhteisiä rahoja kuin se summa, mikä kulloinkin yhteisellä taloustilillä sattuu olemaan kyseisen kuukauden laskuja ja ruokaa varten. Jos eroaisimme, kumpikin pystyisi säilyttämään nykyisen elintason ihan kuten oli säilyttänyt sen tapaamistamme edeltävät vuodet.

Sen takia ei tarvitse miettiä, onko toinen kanssani vain, ettei perhe hajoaisi tai ettei joutuisi muuttamaan halvempaan tms. Joten olisimme myös vapaita eroamaan, jos löytyisi joku parempi. Ei tarvitsisi pettää salassa.

Minä uskon, että mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Jos puolisoni pettäisi minua enkä saisi koskaan siitä millään tavalla tietää, niin se ei minua loukkaisi. Jos hän rakastuisi toiseen, ennemmin tai myöhemmin saisin sen tietää. Ei kenenkään ulkopuolisen sitä minulle tarvitsisi tulla kertomaan.

Miksi oletat, että pettämisestä automaattisesti kertoisi joku ulkopuolinen? Eikö se olisi ennemmin sen miehesi homma? 

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla ei ole siitä mitään aavistusta niin en haluaisi myöskään tietää. Tuskinpa edes uskoisin jos joku ulkopuolinen (siis joku muu kuin puoliso) tuollaisen paljastuksen tekisi.

Usko pois! Luultavasti puolisosi keksisi valheita, ettei paljastuisi. Häneltä tuskin tunnustusta saat.

En haluaisi. Mitäpä minä sillä tiedolla tekisin? Elämä on hyvää juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis toimimaan kynnysmattona ja sulkemaan silmänsä siltä, että puolisolla ei ole minkäänlaista kunnioitusta itse kohtaan. Rahako se motivoi tuollaiseen kulissiliittoon? 

Päinvastoin. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, ei yhteistä omaisuutta, ei yhteistä velkaa ei edes muita yhteisiä rahoja kuin se summa, mikä kulloinkin yhteisellä taloustilillä sattuu olemaan kyseisen kuukauden laskuja ja ruokaa varten. Jos eroaisimme, kumpikin pystyisi säilyttämään nykyisen elintason ihan kuten oli säilyttänyt sen tapaamistamme edeltävät vuodet.

Sen takia ei tarvitse miettiä, onko toinen kanssani vain, ettei perhe hajoaisi tai ettei joutuisi muuttamaan halvempaan tms. Joten olisimme myös vapaita eroamaan, jos löytyisi joku parempi. Ei tarvitsisi pettää salassa.

Minä uskon, että mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Jos puolisoni pettäisi minua enkä saisi koskaan siitä millään tavalla tietää, niin se ei minua loukkaisi. Jos hän rakastuisi toiseen, ennemmin tai myöhemmin saisin sen tietää. Ei kenenkään ulkopuolisen sitä minulle tarvitsisi tulla kertomaan.

Miksi oletat, että pettämisestä automaattisesti kertoisi joku ulkopuolinen? Eikö se olisi ennemmin sen miehesi homma? 

Niinhän minä tuossa sanoin. Jos hän rakastuisi toiseen, ennemmin tai myöhemmin saisin sen tietää. Siis nimenomaan häneltä itseltään. Siksi kenenkään ulkopuolisen ei tarvitsisi tulla sitä kertomaan.

Ja haluaisin tietää, jos kyseessä olisi suhde/tunteet. Mutta en haluaisi tietää yksittäisestä kännipanosta, jossa on huolehdittu ehkäisystä. Tosin sellaiselle on kovin pienet todennäköisyydet, kun mies ei juo itseään koskaan känniin ja hänen mielestään seksi kuuluu vain vakiintuneeseen parisuhteeseen. Ei antanut minullekaan ennen kuin parin kuukauden tiiviin seurustelun jälkeen.

Olisin halunnut tietää jo paljon aiemmin. Erityisesti olisin halunnut kuulla asian mieheltä itseltään. Tuli todella idioottimainen olo, kun vuosien jälkeen paljastui, että miehellä ollut samanaikaisesti useita suhteita. Sen lisäksi, että olin järkyttynyt siitä, että mies pystyi tekemään minulle niin, olin järkyttynyt siitä, miten sokea olin ollut. 

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Mitäpä minä sillä tiedolla tekisin? Elämä on hyvää juuri näin.

Haluaisit siis elää laput silmillä sen sijaan, että saisit tietoosi, millainen puolisosi oikeasti on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla ei ole siitä mitään aavistusta niin en haluaisi myöskään tietää. Tuskinpa edes uskoisin jos joku ulkopuolinen (siis joku muu kuin puoliso) tuollaisen paljastuksen tekisi.

Usko pois! Luultavasti puolisosi keksisi valheita, ettei paljastuisi. Häneltä tuskin tunnustusta saat.

Mistä syystä mun pitäisi luottaa enemmän juoruihin kuin omaan puolisoni?

Ja oikeastaan sillä ei edes tämän asian suhteen ole merkitystä luotako siihen että puoliso ei voisi pettää. Sitte taas luottamus parisuhteeseen on vielä monimutkaisempi asia kuin luottamus siihen että puoliso ei missään olosuhteissa pettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokisin ongelmaksi sen, jos joku ystäväni asian paljastaisi. Siinä väkisin ajattelisi, että mitä kaikkea muuta hän tietää, jota ei kerro? Juorutaanko selkäni takana?

Samalla olisin ärsyyntynyt siitä, että meidän perheen asioihin sekaannutaan. Siitä huolimatta, että kyse olisi pettämisestä.

Haukkuisit väärää puuta. Toki ymmärrettävää olisi. Puolisosi olisi tässä tapauksessa se, jonka todenpuhumista pitäisi epäillä, ei ystäväsi. Ja jos puolisosi pettäisi, melkoisella varmuudella selkäsi takana juoruiltaisi. Ihmeteltäisi miten se ei tajuaisi ja kuka menisi kertomaan. Ja muuta. Perheen dynamiikkakin valitettavasti muuttuu, jos siihen yksi kuuluva tuo siihen mukaan salassa jonkun toisen. Se nyt vaan menee niin, vaikka muuta kuvittelisi.

Olen eri jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Me ihmiset olemme erilaisia. Joillekin pettäminen on paljon kovempi paikka kuin toiselle. Ei se kaikkia hetkauta niin paljon.

Ja ymmärrän, että asioiden paljastelu tuntuu reviirille tunkeutumiselta. Vaikka toisen tarkoitusperät on vilpittömät.

Minä luulen että nämä jotka ei halua tietää eivät ole koskaan sitä kokeneet.

He eivät näin ollen voi tietää, miten se tiputtaa kaikelta pohjan pois. Sen jälkeen on ihan sama, mitä toinen sanoo, et voi enää uskoa siihen ellet itse näe ja siltikin epäilet. Kaikki yhteinen on mennyttä ja pilalla. Ja mietit kuinka moni tietää ja miksi sulle ei olla kerrottu. Putoat pimeään kuiluun ihan ypösen yksin.

Ei ikinä valhetta mulle enää pehmikkeeksi.Ennemmin totuus joka satuttaa, kunhan se on totta.

Jos kaikki on hyvin suhteessa eikä toinen ole ns. kilpailija parisuhteessa, ja ehkäisystä ja sukupuolitautien leviämisesti huolehditaan, voi kuulostaa oudolta mutten haluaisi tietää. Ei se olisi minulta mitenkään pois, ja häpeä on tekijän oma henkilökohtainen häpeä. vrt. nettipornon parissa itsehinkkaaminen.

Itse en ole pettänyty enkä aiokaan koskaan. 

M45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla ei ole siitä mitään aavistusta niin en haluaisi myöskään tietää. Tuskinpa edes uskoisin jos joku ulkopuolinen (siis joku muu kuin puoliso) tuollaisen paljastuksen tekisi.

Usko pois! Luultavasti puolisosi keksisi valheita, ettei paljastuisi. Häneltä tuskin tunnustusta saat.

Mistä syystä mun pitäisi luottaa enemmän juoruihin kuin omaan puolisoni?

Ja oikeastaan sillä ei edes tämän asian suhteen ole merkitystä luotako siihen että puoliso ei voisi pettää. Sitte taas luottamus parisuhteeseen on vielä monimutkaisempi asia kuin luottamus siihen että puoliso ei missään olosuhteissa pettäisi.

Totuuden kertominen ei ole juoruamista. Mutta tokihan sitä voi totuuden kuulemisenkin jälkeen jatkaa leikkiä, että kaikki on hyvin ja puoliso on virheetön ja pahantahtoiset juoruajat vain haluavat tuhota idyllisen täydellisen liittonne. 

Sen verran vaan sanon, että jos ulkopuolisena aikoo asian paljastaa, on oltava 100% varmuus ja näyttö asiassa. Kaikki väärinkäsitykset ja muut tekijät pitää sulkea varmuudella pois.

On tarinoita siitä, kuinka vuosikymmenten hyvä ystävyys on loppunut tälläiseen, kun on paljasteltu asioita jotka ei sitten kuitenkaan olleet ihan niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla ei ole siitä mitään aavistusta niin en haluaisi myöskään tietää. Tuskinpa edes uskoisin jos joku ulkopuolinen (siis joku muu kuin puoliso) tuollaisen paljastuksen tekisi.

Usko pois! Luultavasti puolisosi keksisi valheita, ettei paljastuisi. Häneltä tuskin tunnustusta saat.

Mistä syystä mun pitäisi luottaa enemmän juoruihin kuin omaan puolisoni?

Ja oikeastaan sillä ei edes tämän asian suhteen ole merkitystä luotako siihen että puoliso ei voisi pettää. Sitte taas luottamus parisuhteeseen on vielä monimutkaisempi asia kuin luottamus siihen että puoliso ei missään olosuhteissa pettäisi.

Totuuden kertominen ei ole juoruamista. Mutta tokihan sitä voi totuuden kuulemisenkin jälkeen jatkaa leikkiä, että kaikki on hyvin ja puoliso on virheetön ja pahantahtoiset juoruajat vain haluavat tuhota idyllisen täydellisen liittonne. 

En luota siihe että puoliso olisi virheetön. Enkä edes haluaisi sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Mitäpä minä sillä tiedolla tekisin? Elämä on hyvää juuri näin.

Haluaisit siis elää laput silmillä sen sijaan, että saisit tietoosi, millainen puolisosi oikeasti on?

Haluaisin. Siihen minulla on täysi oikeus. Elää elämääni kuten haluan. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa elää.

En usko, että haluaisin tuollaista tietoa saada.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis toimimaan kynnysmattona ja sulkemaan silmänsä siltä, että puolisolla ei ole minkäänlaista kunnioitusta itse kohtaan. Rahako se motivoi tuollaiseen kulissiliittoon? 

Ehkä monelle sopisi vapaa suhde, mutta ei kuitenkaan haluaisi tietää toisen muista jutuista.

Jokainen saa tosiaan elää valitsemallaan tavalla. Joskus voi olla että joutuu tarkastelemaan eri vinkkelistä näitä ehdottomia näkemyksiään.

Mä haluaisin tietää. Olen intensiivinen parisuhteessa eläjä. Mulle kumppani on sielunkumppani, rakastettu, ystävä, ja kaikkea siltä väliltä. Mun kuplassa siihen ei mahdu ketään muita. Ystävät ja muut jutut on sitten molemmilla yhdessä ja erikseen. Mut mä haluan olla se ykkönen miehelle, se kuningatar, ja mies on mulle se ykkönen, kuningas.

Minä olen tällainen ja en pysty muuhun.

Vapaata suhdetta tulisi kai toteuttaa niin, että kertoo siitä myös mahdollisille muille osapuolille, niin ei tarvitse kuulla kenetäkään muulta "puolisosi pettää" uutisointeja.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis toimimaan kynnysmattona ja sulkemaan silmänsä siltä, että puolisolla ei ole minkäänlaista kunnioitusta itse kohtaan. Rahako se motivoi tuollaiseen kulissiliittoon? 

Varmasti sekin, mutta olematon omanarvontunto varmaan eniten. Jonkinnäköistä kaltoinkohtelua lapsuudessa, ei osaa aikuisena sitten uskoa siihen että ansaitsee hyvää kohtelua tai että joku voisi aidosti rakastaa. Mikä tahansa p*ska kelpaa, kun uskoo ettei muuta voi elämältä saada.

Jos minulla olisi puoliso,suhde? (Suhde vain kuoli 20/3.)En haluaisi muut kertoisivat asiasta minulle .Haluaisin hän itse olisi niin suora ,kertoisi asiasta minulle: Etten enää hänelle riitä!