Edesvastuuttomia sellaiset vanhemmat, jotka tyrkkäävät lapsensa pitkiksikin ajoiksi vanhempiensa tai muiden huomaan, kun eivät itse jaksa tai pysty hoitamaan niitä!
He ovat käkiä, jotka munivat toisten pesiin. Ei se, että on nuoruudessaan ollut lastenvahtina ja että se on ollut niin kivaa ja ihanaakin, todellakaan takaa sitä, että itsestä olisi aikanaan vastuulliseksi vanhemmaksi.
Kommentit (34)
No en nyt sanois noinkaan. Edesvastuuton oli esim. se pariskunta, joka jätti lapsensa perjantaina päiväkotiin ja lähti itse laivalle.
Vierailija kirjoitti:
Ennen laitettiin lapset mummolaan kesäksi pitkien matkojen päähän.
Mitä ne vanhemmat on oikein tehneet?
Veikkaisin että mies on käyny ryyppyreissuilla ja äiti on saanut hetken levähtää kotitöistä.
Kaikkein aivottomimpia ovat sellaiset vanhemmat, jotka ulkoistavat vanhemmuutensa JO olemassaolevien lapsiensa kohdalla, mutta päättävät SILTI hankkivat niitä lisää. Tuossa naapurustossa asuu sellainen perhe: 6 lasta, ja jo toisen kohdalla kaksi ensimmäistä siirtyivät melko pian naisen äidin kasvatettaviksi, koska ei kuulemma ollut varaa kasvattaa niitä. Tällä hetkellä tilanne on se, että he itse kasvattavat kolmea nuorinta ja kolmas lapsi on miehen vanhempien luona.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein aivottomimpia ovat sellaiset vanhemmat, jotka ulkoistavat vanhemmuutensa JO olemassaolevien lapsiensa kohdalla, mutta päättävät SILTI hankkivat niitä lisää. Tuossa naapurustossa asuu sellainen perhe: 6 lasta, ja jo toisen kohdalla kaksi ensimmäistä siirtyivät melko pian naisen äidin kasvatettaviksi, koska ei kuulemma ollut varaa kasvattaa niitä. Tällä hetkellä tilanne on se, että he itse kasvattavat kolmea nuorinta ja kolmas lapsi on miehen vanhempien luona.
Rahat ei näemmä riittäneet kortsuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein aivottomimpia ovat sellaiset vanhemmat, jotka ulkoistavat vanhemmuutensa JO olemassaolevien lapsiensa kohdalla, mutta päättävät SILTI hankkivat niitä lisää. Tuossa naapurustossa asuu sellainen perhe: 6 lasta, ja jo toisen kohdalla kaksi ensimmäistä siirtyivät melko pian naisen äidin kasvatettaviksi, koska ei kuulemma ollut varaa kasvattaa niitä. Tällä hetkellä tilanne on se, että he itse kasvattavat kolmea nuorinta ja kolmas lapsi on miehen vanhempien luona.
Rahat ei näemmä riittäneet kortsuihin.
Mutta kun ne vauvat ovat niin ihkuja!
Veitikka ja pimpsukka maistuvat niin hyville jossain vaiheessa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Totta ap puhuu.
Olen mummon kasvattama. Äitiä ei homma napannut.
Minä olen myös kasvanut mummini hoivissa, vanhempiani kiinnosti kaikki muu paljon enemmän kuin omat lapset.
Silti lapsia piti tehdä se kolme, joista nuorin oli iltatähti, kun me kaksi isompaa olimme jo teinejä.
Mummi oli tuolloin jo iäkkäämpi, eikä olisi jaksanut enää, joten tätä jaksamista paikkasin sitten itse, vanhin tytärhän se hoitaa...
Nyt äitini kehua retostelee, kuinka on aina omat lapsensa hoitanut itse ja töitäkin tehnyt samalla enemmän kuin kukaan muu yhteensä. Eikä hoida kenenkään lapsia enää ikinä.
Taitaa nykyisin lapsiperheitä enemmän vaivata tukiverkkojen puute, ajan puute, riittämättömyyden tunne ja vanhempien uupumus työelämän ja vanhemmuuden vaatimusten ristitulessa kuin vastuuttomuus.
Voisimme mieheni kanssa kehua kasvattaneemme lapsemme jotka jo isompia teinejä, ilman apuja ja tukiverkkoja ja samalla on kumpikin tehnyt töitä.
Mutta meille in ollut itsestään selvää, että omia rakkaita lapsia hoidetaan itse ja kun ollaan töissä on ollut onneksi kiva päiväkoti ja viihtyisä iltis. Siinä olivat meidän tukiverkot.
Koskaan ei voi myöskään ulkopuolinen tietää, mitä kaikkea voi olla meneillään toisten kodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten pitäisi tehdä, jos voimat on loppu ja ei kykene huolehtimaan lapsistaan? Antaa olla vain, jättää ruokkimatta ja huolehtimatta? Vastuullistahan se on, jos silloin yrittää löytää muita tahoja lapsista huolehtimaan. Myös vanhemmat voivat sairastua, esim. syöpään tai mielenterveysongelmiin. Eikä sitä voi nähdä ennalta.
Kerrohan, ap, miten mielestäsi esim. syöpäsairaan yksinhuoltajan lasten asiat pitäisi järjestää?
Pitää osittain paikkansa. Mielenterveysongelmat alkavat yleensä jo nuoruudessa, harvemmin enää sitten, kun on jo oma perhe perustettuna.
Minua on aina hämmästyttänyt, mitä liikkuu (vai liikkuuko mitään) sellaisen ihmisen päässä, joka kuvittelee, että omat mt- tai muut ongelmat paranee hommaamalla lapsi kuvioon. Tilanne vain pahenee entisestään.
Yksi tuttuni vie lapsensa joka viikonloppu jompaan kumpaan mummolaan. Ei ole yh, perheessä ei ole sairauksia, lapsetkin ovat ns helppoja. Luulisi lastenkin olevan pahoillaan, kun eivät saa koskaan viettää vapaapäivää kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta ap puhuu.
Olen mummon kasvattama. Äitiä ei homma napannut.
Mutta olisiko lopputulos ollut parempi, jos äitisi olisi väkisin koittanut kasvattaa sinut?
Jo ei kerran pysty suoriutumaan kasvatustehtävistä, niin eikö se ole parempi antaa vastuu sellaiselle joka sen osaa.
He eivät koskaan kasvaneet aikuisiksi.
Vanhemmuutta ei voi etukäteen testata. Ja siihen ryhdyttyään sitä ei voi perua. Jos tuntuu siltä, että ei jaksa, niin eikö ole parempi pyytää apua kuin jättää lapset kotonaan heitteille?
Eikä se nyt mikään ideaalitilanne ole, että lapsi viettää ensimmäiset 18 vuotta kotonaan vanhempien kanssa ja yhtäkkiä pitäisi olla täysi-ikäinen ja pärjätä, luoda ihmissuhteita muihinkin kuin vanhempiinsa.
Kyllä ne isovanhemmat ja kaverit ovat ihan terveellistä seuraa lapselle, oppii luottamaan muihinkin kuin omiin vanhempiinsa.
Ennen laitettiin lapset mummolaan kesäksi pitkien matkojen päähän.
Mitä ne vanhemmat on oikein tehneet?