Työtön mummo, jolulahjojen osto

Minulla on kaksi tytärtä. Annan molemmille joulusiivouksen lahjaksi. Ylipäätään autan arjessa heidän toiveidensa mukaan.

Lahjaksi lastenlapsille voi antaa ihan hyvin käsitöitä.

Jolulahjat on kyllä kivoja.

Jos äitini olisi köyhä, niin todennäköisesti olisin siitä varsin tietoinen ja pyytäisin, että ei osta lahjaa ja valittaisiin yhdessä lahja, jonka maksaisin ja se olisi sitten mummolta. Jos lapset eivät ole yhtä perillä taloustilanteestasi tai eivät asiasta puhu, niin voi sanoa ihan suoraan, että rahat on vähissä ja kaikille ostaminen on mahdotonta. Jos sinulla on vähän rahaa, niin pienelläkin summalla voi ostaa jotain tarpeellista tai kivaa kuten piirustustarvikkeita, pörrösukkia, lasten mukin, t-paitoja tms.

Äläkä osta niitä konvehtirasioita, kuten joku ehdotti, ne on keski-iän ylittäneille sohvaperunoille, osta mieluummin jotain karkkia, josta tykkäävät. 

Ei elämyslahjoja kuten metsäretkiä ym. joululahjaksi. Niistä tulee vain vaivaantunut olo. Ajatushan on silloin se, etten muuten halua viettää kanssasi aikaa mutta annan lahjaksi tätä arvokasta aikaani. Sama koskee näitä tulen pesemään teille ikkunat juttuja. Älä tule! se on vain vaivaannuttavaa. Mutta jos pyytettömästi haluaa auttaa tai viettää aikaa, se on eriasia, mutta ei sitä aikaa lahjaksi jaella.

Minun äitini on vähävarainen, eikä pysty laittamaan lapsille juuri lahjoja. Eikä se haittaa yhtään. Haluaa kuitenkin laittaa aina jotain ja yleensä onkin löytänyt jotain pientä kivaa. Esim. kivat heijastimet oli yksi vuosi ja ne ovat edelleen käytössä. Olisi kuitenkin todella outoa jos antaisi lapsille jotain lappuja, joissa lupaa tehdä heidän kanssaan jotain. Pienet lapset uskovat vielä joulupukkiin ja isommat pitäisivät tuota todella outona. Mummo viettää lasten kanssa aikaa muutenkin pitkin vuotta tehden heidän kanssaa kivoja asioita kuten juurikin niitä metsäretkiä ja puistopäiviä. Isommat lapset ovat aina tervetilleita mummolaan ja puuhastelevat edelleen mielellään mummon kanssa. Jos mummo rupeaisi jakelemaan aikaansa ikään kuin lahjana, huonontaisi se varmasti välejä ainakin noihin isompiin lapsiin. 

Joten jos olet vähävarainen, etkä keksi mitään kivaa muutamalla eurolla, niin älä anna mitään. Keskity muuten viettämään aikaa ja tekemään niitä muita juttuja lasten kanssa.

Minunkin äitini uhriutuu näin. Jaksaa teeskennellä miten olisin kalliita tavaroita vailla ja kantaa turhaa roinaa jota kukaan ei halua. Jokin omituinen pakkomielle just siitä tavarasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tätähän kannattaa alkaa miettiä kuukautta ennen joulua, vaikka on ollut vuosi aikaa.

Niin ostamallako se paikka tässä maailmassa, vain ansaitaan? Joulu ihan turhanpäiväinen kulutusjuhla muutenkin, olisko kuitenkin tärkeämpää vaikka muunlainen yhdessä oleminen ja muistaminen.

Ap nimenomaan ehdotti itse lahjojen hankkimista, ne "vihatut" villasukat tai pipon voi neuloa myös huhtikuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole missään mielessä järkevää enää tämä räjähtänyt joululahjomiskulttuuri. Kun pitäisi mummojen kolmanteen ja neljänteen polveen asti lahjoa jopa nyksän tai eksän lapsia, joita ei ole vuosiin nähnyt varsinkaan nyt korona-aikana.

Meillä sovittiin jo vuosia sitten, että jokainen ostaa omalle ydinperheelleen lahjat, mutta ei ostamalla  kumminkaimoille aseteta paineita, että heidänkin perhettä pitäisi muistaa.

Jos lähettää joulukortin, siinä voi mainita, että tänä jouluna muistin sitä tai tätä hyväntekeväisyysjärjestöä.

Vähemmän turhaa on enemmän.

Joulukortissa toivotetaan sen saajalle hyvää joulua, omaa erinomaisuuttaan voi toitottaa jossain muualla. 

Samaa mieltä. Mulle tulisi vain paha mieli. Jokainen ostaa vain omalle ydinperheelle, mutta kuitenkin osa muistaa lisäksi jotain järjestöä sen sijaan, että vaivautuisi muistamaan omaa yksinäistä sukulaistaan?

Yh:na surettaa muutenkin tuo monen "vain oma ydinperhe" ajattelu. Kyllä minä toki omille lapsilleni lahjat ostan ja koko joulun järjestän, koen vain haikeutta, kun muistan mitä joulu oli omassa lapsuudessani. Nyt ei tule lahjoja sukulaisilta ja korona on antanut syyn olla vierailematta edes. Katkaisisin varmaan lopullisesti välit jos joku kehtaisi laittaa joulukorttiin tuon maininnan, että on muistanut hyväntekeväisyysjärjestöä. 

Et tietenkään osta mitään.Muistaa voi muutenkin kuin lahjomalla. 

Itsekin työtön ja tili miinuksella. Olen ilmoittanut jo pari vuotta sitten, etten tule kellekään lahjoja ostamaan ksoka rahaa ei vain ole. Kukaan perheestä tai lähisuvusta ei ole asiasta narissut vaikka vähän narinaa odotinkin. En ole kiinnostunut siitä, mitäselän takana todennäköisesti puhutaan XD Eipä tämä tilanne mullekaan kiva ole. Mieluiten menisin töihin jos vain joku palkkaisi.

Mun mummo oli köyhä kansaneläkeläinen. Olin ainoa lapsenlapsi.

Vanhempani tienasivat hyvin. Minusta tuntui aivan kauhealta, kun mummoni antoi jouluisin hyvin vähistä rahoistaan aina 100 markkaa, joka oli suuri raha 70 ja 80-luvuilla.

(vertailun vuoksi kerron, että sain vakuutusyhtiössä kesätöissä autovahinkojen käsittelytyössä palkkaa bruttona 2100 markkaa vuonna 1983)

Vierailija kirjoitti:

Jos äitini olisi köyhä, niin todennäköisesti olisin siitä varsin tietoinen ja pyytäisin, että ei osta lahjaa ja valittaisiin yhdessä lahja, jonka maksaisin ja se olisi sitten mummolta. Jos lapset eivät ole yhtä perillä taloustilanteestasi tai eivät asiasta puhu, niin voi sanoa ihan suoraan, että rahat on vähissä ja kaikille ostaminen on mahdotonta. Jos sinulla on vähän rahaa, niin pienelläkin summalla voi ostaa jotain tarpeellista tai kivaa kuten piirustustarvikkeita, pörrösukkia, lasten mukin, t-paitoja tms.

Äläkä osta niitä konvehtirasioita, kuten joku ehdotti, ne on keski-iän ylittäneille sohvaperunoille, osta mieluummin jotain karkkia, josta tykkäävät. 

Miksi pitää ostaa yhtään mitään? Miksi on niin kauhean tärkeää että lapsoset hukutetaan lahjoihin joissa on jotain turhaa krääsää? Kunhan niitä on paljon ja "kaikilta"? Miksi niiden kersojen edes tarvitsee tietää mikä lahja on keneltä?

Paras lahja on yhteinen ajanvietto.

Mummo voi tehdä kaikkea sellaista mihin vanhemmilla ei ruuhkavuosissa ole aikaa.

Kokosin mm. kahdelle lapsenlapselle leikekirjat siitä, mitä maailmassa tapahtui sinä vuonna kuin he syntyi. Sitä on kiva selailla vielä aikuisenakin. Lapsellani on itselläänkin samanlainen.

Voi myös piirtää ja kuvittaa sukupuujulisteen tai tehdä aakkostaulun tai taulun kertotaulusta. Kehyksiä saa ilmaiseksi Torista.

Vierailija kirjoitti:

Mun mummo oli köyhä kansaneläkeläinen. Olin ainoa lapsenlapsi.

Vanhempani tienasivat hyvin. Minusta tuntui aivan kauhealta, kun mummoni antoi jouluisin hyvin vähistä rahoistaan aina 100 markkaa, joka oli suuri raha 70 ja 80-luvuilla.

(vertailun vuoksi kerron, että sain vakuutusyhtiössä kesätöissä autovahinkojen käsittelytyössä palkkaa bruttona 2100 markkaa vuonna 1983)

Miksi tälle alanuoli.

Mummoni olisi tarvinnut sen satasen kipeästi itse.

Myös kierrätyslahjat on kivoja. Kirjoja lahjoitetaan nykyään valtavasti. Mikäs sen mukavampi lahja kuin lastenkirjat?

Aku Ankkoja jaellaan myös pois. Ja mappeja. Mikä estää mapittamasta Aku Ankkoja ja koristelemasta sitä mappia.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin kerran sivusta, kun äiti kehui tuttavalleen, missä kaikissa maissa hänen alakouluikäinen lapsensa oli vanhempiensa kanssa ehtinyt matkustaa, suunnilleen kaikilla mantereilla. Keskustelukumppani kysyi lapselta itseltään: No mikä oli kaikkein kivoin matka? Lapsi vastasi: Se kun käveltiin mummon kanssa jäätä pitkin saareen ja paistettiin makkaraa!

Itsekään en muista lahjoja, joita lapsena sukulaisilta sain, mutta muistan ne hetket, kun tehtiin jotain yhdessä, vaikka käytiin uimassa tai muovailtiin hassuja hahmoja muovailuvahasta.

Ihan kiva tarina ja voi olla jopa tottakin, mut tuo asenteellisuus on aina yhtä huvittavaa. Ei se äiti välttämättä "kehunut" yhtään mitään. Sattoi kertoa asiasta muusta syystä.

Olisi ollut epäreilua antaa alapeukku silti tuon vuoksi. Ja tulihan monelle hyvä mieli tuosta tarinasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitähän olisi sitten ollut aikaa vaikka kuinka varautua jouluun, eikä alkaa kitistä kun se on kohta.

Tämä.

Työttömänä ehtisi metsästää ilmaisia löytöjä, marjastaa, sienestää ja tehdä niistä lahjoja. Kun itselläni oli koronan takia luppoaikaa, keräsin molemmille lapsilleni reseptikirjan ja virkkasin torkkuhuovat. Langat sain jämälangoista, torilöydöistä, roskalavaryhmistä ja purkamalla vanhoja neuleita.

Mikään ei maksanut yhtään mitään, vain aikaa tarvittiin. Nyt olen jo keväästä valmistautunut antamaan säilömiäni juttuja lahjoiksi.

Kysy heiltä tarvitsevatko näitä. Moni haluaa sisustaa kotinsa omiin väreihin ja mieltymyksiin liittyen. Turha ilmainen roska, krääsä vain kerää pölyä.

Onko säilömäsi tuotteet otettu ilolla vastaan?!

Myös kynttilöitä saa tehtyä ihan ilmaiseksi. Samaten kahvipusseista ties mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mummo oli köyhä kansaneläkeläinen. Olin ainoa lapsenlapsi.

Vanhempani tienasivat hyvin. Minusta tuntui aivan kauhealta, kun mummoni antoi jouluisin hyvin vähistä rahoistaan aina 100 markkaa, joka oli suuri raha 70 ja 80-luvuilla.

(vertailun vuoksi kerron, että sain vakuutusyhtiössä kesätöissä autovahinkojen käsittelytyössä palkkaa bruttona 2100 markkaa vuonna 1983)

Miksi tälle alanuoli.

Mummoni olisi tarvinnut sen satasen kipeästi itse.

Mammani teki samaa ja palautin rahan viemällä hänelle sillä ostettua ruokaa tai tankkasin hänen auton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitähän olisi sitten ollut aikaa vaikka kuinka varautua jouluun, eikä alkaa kitistä kun se on kohta.

Tämä.

Työttömänä ehtisi metsästää ilmaisia löytöjä, marjastaa, sienestää ja tehdä niistä lahjoja. Kun itselläni oli koronan takia luppoaikaa, keräsin molemmille lapsilleni reseptikirjan ja virkkasin torkkuhuovat. Langat sain jämälangoista, torilöydöistä, roskalavaryhmistä ja purkamalla vanhoja neuleita.

Mikään ei maksanut yhtään mitään, vain aikaa tarvittiin. Nyt olen jo keväästä valmistautunut antamaan säilömiäni juttuja lahjoiksi.

Kysy heiltä tarvitsevatko näitä. Moni haluaa sisustaa kotinsa omiin väreihin ja mieltymyksiin liittyen. Turha ilmainen roska, krääsä vain kerää pölyä.

Onko säilömäsi tuotteet otettu ilolla vastaan?!

Myös kynttilöitä saa tehtyä ihan ilmaiseksi. Samaten kahvipusseista ties mitä.

Mutta ostolahjat saa pohauttaa? Silloin ei ole mitään väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mummo oli köyhä kansaneläkeläinen. Olin ainoa lapsenlapsi.

Vanhempani tienasivat hyvin. Minusta tuntui aivan kauhealta, kun mummoni antoi jouluisin hyvin vähistä rahoistaan aina 100 markkaa, joka oli suuri raha 70 ja 80-luvuilla.

(vertailun vuoksi kerron, että sain vakuutusyhtiössä kesätöissä autovahinkojen käsittelytyössä palkkaa bruttona 2100 markkaa vuonna 1983)

Miksi tälle alanuoli.

Mummoni olisi tarvinnut sen satasen kipeästi itse.

Sun paskamaisesta holhoavasta asenteestas! Jos kukaan ei mummoa painostanut tai mummo ei muuten kokenut painostusta, niin asia täysin ok. Mummollasi oli täysi oikeus ihan ite päättää mitä haluaa vähillä rahoillaan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mummo oli köyhä kansaneläkeläinen. Olin ainoa lapsenlapsi.

Vanhempani tienasivat hyvin. Minusta tuntui aivan kauhealta, kun mummoni antoi jouluisin hyvin vähistä rahoistaan aina 100 markkaa, joka oli suuri raha 70 ja 80-luvuilla.

(vertailun vuoksi kerron, että sain vakuutusyhtiössä kesätöissä autovahinkojen käsittelytyössä palkkaa bruttona 2100 markkaa vuonna 1983)

Miksi tälle alanuoli.

Mummoni olisi tarvinnut sen satasen kipeästi itse.

Mammani teki samaa ja palautin rahan viemällä hänelle sillä ostettua ruokaa tai tankkasin hänen auton.

Köyhällä mummolla oma auto?😂