Kummitätini perhe piti hautajaiset salaa :(

Oli varmaan järkytys kuule muillekin. Hautajaiset on sellainen tapahtuma, että lähiomaisilla on täysi oikeus haudata rakkaansa ihan hissukseen. 

Olitteko tekemisissä?

Voi miten surullista :(

Oletko missään väleissä/tekemisissä kummitätisi lasten kanssa?

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[/quote]

Olisi silti kohteliasta ilmoittaa läheisille, ettei uutisia tarvitse kuulla ensimmäistä kertaa lehdestä.

Kuinka aktiivisesti olitte yhteyksissätämän kummitädin kanssa? Juttelitteko tai tapasitteko tämän 2kk aikana mikä oli diagnoosinsa jälkeen?

Mä tavallaan ymmärrän näitä lapsia. Mun äiti kuili 3kk syöpädiagnoosin jälkeen. Me lapset ja äiti itse kyllä kerrottiin tilanteesta sukulaisille ja ystäville ja hautajaisiin oli kaikki tervetulleita. Kuitenkin... Meitä oli kolme lasta joilla kaikilla on pieniä lapsia , isämme ja äidinäiti noin läheisimpinä. Lisäksi äidin sisarukset ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa joista osaa äitini ei ollut tavannut vuosiin.

Äiti meno tosi huonoon kuntoon aika pian ja voimat oli vähissä. Kun tieto sairaudesta levisi, tulivat miltei kaikki kaukaisemmatkin sukulaiset ja vanhat ystävät äitiä tapaamaan. Iso suku ja paljon väkeä. Ihan kiva että ihmiset välittivät ja äiti sai hyvästellä heitä, mutta toisaalta mä olisin jotenkin toivonut että myös meille läheisimmille olisi jäänyt tuossa jotain aikaa. Me oltiin menettämässä äitiämme ja lapsemme mummoaan, kuitenkin tämän sairaan ihmisen kaikki voimat menivät noiden viereiden kanssa seurusteluun joten keskenämme kerkesimme oikeastaan puhua vain jotkut käytännönasiat. Liki aina kun tulimme sairaalalle, joko joku oli jo siellä tai oli kohta tulossa. Tai soitti ja halusi puhua puhelimessa. Noiden vierailujen jälkeen äiti oli aivan loppu ja kun autoimme hänet sänkyyn, hän pyysi että jos tulisimme huomenna uudestaan ja silloin voitaisiin puhua. Sitä huomista ei vaan koskaan tullut.

Jos kummitätisi eli 2kk diagnoosin jälkeen niin hän itse olisi voinut kertoa sairaudestaan jos OLISI HALUNNUT! Kaikki ei halua.

Ja ehkä oli vainajan OMA TAHTO pitää pienet perhehautajaiset. Minun äitini kertoi 2 päivää ennen kuolemaansa siskolleen ja veljelleen että hänellä on syöpä ja hautajaiset äitini oli suunnitellut jo vuosia ennen sairastumistaan niin ei meillä omaisilla ollut muuta tekemistä kuin toteuttaa hänen oma tahtonsa.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[/quote]

Olisi silti kohteliasta ilmoittaa läheisille, ettei uutisia tarvitse kuulla ensimmäistä kertaa lehdestä.

[/quote]

Niillä omaisilla on muutakin mietittävää kun syöpä vie 2 kkssa läheisen. Mikäs sen lehti-ilmoituksen tarkoitus mielestäsi olikaan?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[/quote]

Olisi silti kohteliasta ilmoittaa läheisille, ettei uutisia tarvitse kuulla ensimmäistä kertaa lehdestä.

[/quote]

Niillä omaisilla on muutakin mietittävää kun syöpä vie 2 kkssa läheisen. Mikäs sen lehti-ilmoituksen tarkoitus mielestäsi olikaan?

[/quote]

Jos kyseessä on oikeasti läheinen ihminen, niin aika vittumaista toimintaa siitä huolimatta. Oli lehti-ilmoituksen tarkoitus mikä tahansa. 

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 11:03"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[/quote]

Olisi silti kohteliasta ilmoittaa läheisille, ettei uutisia tarvitse kuulla ensimmäistä kertaa lehdestä.

[/quote]

Niillä omaisilla on muutakin mietittävää kun syöpä vie 2 kkssa läheisen. Mikäs sen lehti-ilmoituksen tarkoitus mielestäsi olikaan?

[/quote]

Jos kyseessä on oikeasti läheinen ihminen, niin aika vittumaista toimintaa siitä huolimatta. Oli lehti-ilmoituksen tarkoitus mikä tahansa. 

[/quote]

No ammattiloukkaantuja loukkaantuu mistä tykkää, suurin osa varmasti ymmärtää ettei perheellä ole aikaa tai voimia soitella läpi jokaista jonka äidin tunsi. Oli vittumaista tai ei. Lehti-ilmoituksella juuri saatetaan tietoon kuolema, yleisesti. 

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 11:03"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:51"]

Olitteko tekemissä? Jos olitte niin töykeää käytöstä

[/quote]

Eikä todellakaan ole. Hautajaisiin ei ole mikään pakko kutsua ketään, eikä niitä ole edes pakko pitää. Ärsyttää kun siinä surussa pitäis miettiä mitä nyt tarjois ja pitäiskö se pirjokin nyt kuttua ettei oo töykeää...

[/quote]

Olisi silti kohteliasta ilmoittaa läheisille, ettei uutisia tarvitse kuulla ensimmäistä kertaa lehdestä.

[/quote]

Niillä omaisilla on muutakin mietittävää kun syöpä vie 2 kkssa läheisen. Mikäs sen lehti-ilmoituksen tarkoitus mielestäsi olikaan?

[/quote]

Jos kyseessä on oikeasti läheinen ihminen, niin aika vittumaista toimintaa siitä huolimatta. Oli lehti-ilmoituksen tarkoitus mikä tahansa. 

[/quote]

Jos on kyse oikeasti läheisestä ihmisestä, eikö kukaan sukulaisista ole tähän yhteydessä sen 2kk aikana mitä hän on diagnoosistaan tietoinen? Ja sen ajan mitä menee kuolemasta hautajaisiin ja kuolinilmoituksen julkaisuun?

Jos ihminen kuolee 2kk sisään diagnoosista, hänellä on varmaan jotain vaivaa ollut jo tiedossa. Eikö silloinkaan kukaan oikeasti läheinen ihminen ole hänestä huolissaan ja pidä yhteyttä?

Ja kun minä joskus kuolen niin en halua hautajaisia ollenkaan ja varmaan tästäkin joku herneet vetää nokkaan.

Pitää vaan toivoa että läheiset toteuttavat minun tahtoni eivätkä painostuksesta lähde mitään hautajaisia järjestämään :(

Minut saa lykätä vaan uuniin ja tuhkat muistolehtoon...kiitos ja hyvästi. Jos jää jotain rahaa niin läheiset voi vaikka lähteä etelän aurinkoon ja muistella siellä kuinka se X niin tykkäsi matkustaa ym.

mummini hautajaiset pidettiin juuri noin,se oli hänen toiveensa tulla haudatuksi vain läheisempiensä läsnäollessa

Toinen vanhemmistani ei ole tekemisissä sukulaistensa kanssa (joita ei kovin montaa edes ole elossa). Hän on antanut meille ohjeet hautajaisistaan joihin kuuluu se, että sukulaisille ei edes tarvitse kertoa hänen kuolemastaan ja yhtään sukulaista ei tule kutsua hautajaisiin. Hän haluaa hautajaisiinsa vain meidät lapsensa. Koska hän näin haluaa, mikä minä olen tekemään vastoin hänen tahtoaan kun aika koittaa? 

Mun äitini sai epämääräisen sairastelun jälkeen syöpädiagnoosin ja kuoli kuukaudessa. Sinä aikana halusi hoitaa välit kuntoon läheisten kanssa ja viettää aikaa ydinperheen kesken, mutta oli aivan loppu kun sanan levittyä kaikki tutut, kaverit ja kummin kaimat soittelivat, tahtoivat tulla hyvästelemään ja sitten vielä mun kuolevan äidin piti heitä lohdutella. Niinpä kun se lyhyt saattohoito oli ohi, vietettiin hautajaiset perheen kesken, sen saman porukan joka oli viimeisen kuukauden hoitanut vuoroissa äitiä. Siunauksen jälkeen mentiin syömään ravintolaan ja järjestämään käytännön asioita.
Oli tarpeeksi surua, tekemistä ja järjestelyjä että oltaisiin ilmoiteltu äidin laajalle tuttavapiirille tai kaukaisille sukulaisille erikseen, saati sitten järjestetty muille jotain surujuhlia.

Äitini kuoli syöpään ja hänen toiveensa oli, että hänet haudataan mahdollisimman nopeasti hiljaisuudessa, hautajaisiin vain perhe. Sellaiset hautajaiset pidettiin.

Kummilapset ei ole lähiomaisia. Vaikka varmasti ovat olleet vainajalle läheisiä. Omaisilla on oikeus päättää minkälaiset hautajaiset he haluavat pitää. Kun noin lyhyen ajan sisällä läheinen kuolee on varmasti aika murskaava tilanne lähiomaisilla. Uskon että he eivät ole jaksaneet pitää isoja hautajaisia, vaan ovat pitäneet pienet hautajaiset sen vuoksi.

Onhan sinulla mahdollisuus käydä hänen haudalla muistelemassa häntä. Ja onneksi muistosi eivät häviä.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:59"]

Kuinka aktiivisesti olitte yhteyksissätämän kummitädin kanssa? Juttelitteko tai tapasitteko tämän 2kk aikana mikä oli diagnoosinsa jälkeen?

Mä tavallaan ymmärrän näitä lapsia. Mun äiti kuili 3kk syöpädiagnoosin jälkeen. Me lapset ja äiti itse kyllä kerrottiin tilanteesta sukulaisille ja ystäville ja hautajaisiin oli kaikki tervetulleita. Kuitenkin... Meitä oli kolme lasta joilla kaikilla on pieniä lapsia , isämme ja äidinäiti noin läheisimpinä. Lisäksi äidin sisarukset ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa joista osaa äitini ei ollut tavannut vuosiin.

Äiti meno tosi huonoon kuntoon aika pian ja voimat oli vähissä. Kun tieto sairaudesta levisi, tulivat miltei kaikki kaukaisemmatkin sukulaiset ja vanhat ystävät äitiä tapaamaan. Iso suku ja paljon väkeä. Ihan kiva että ihmiset välittivät ja äiti sai hyvästellä heitä, mutta toisaalta mä olisin jotenkin toivonut että myös meille läheisimmille olisi jäänyt tuossa jotain aikaa. Me oltiin menettämässä äitiämme ja lapsemme mummoaan, kuitenkin tämän sairaan ihmisen kaikki voimat menivät noiden viereiden kanssa seurusteluun joten keskenämme kerkesimme oikeastaan puhua vain jotkut käytännönasiat. Liki aina kun tulimme sairaalalle, joko joku oli jo siellä tai oli kohta tulossa. Tai soitti ja halusi puhua puhelimessa. Noiden vierailujen jälkeen äiti oli aivan loppu ja kun autoimme hänet sänkyyn, hän pyysi että jos tulisimme huomenna uudestaan ja silloin voitaisiin puhua. Sitä huomista ei vaan koskaan tullut.

[/quote]

tässä hyvä esimerkki oikein kiittämättömyyden huipusta! Sukulaiset ja ystävät välittävät ja tulevat tapaamaan  parantumattomasti sairastunutta läheistään ja tämän omat lapset vetävät herneitä nokkaan kun heille ei riitä tarpeeksi aikaa ja huomioa. Voi nyyh. Kai olette jälkikäteen syyllistäneet näitä vieraita jotka rasittivat äitiänne hänen viimeisinä kuukausinaan!

olisiko kannattanut mielummin olla läheisiä sen äidin kanssa silloin kun hän vielä oli terve ja voi hyvin, ei tarvisi sitten katkeroitua tuollaisesta. 

Ymmärrän ihan täysin! Varmasti ollut vainajan oma tahto, on tiennyt kuolevansa ja esittänyt toiveensa hautajaisistaan. 

Olen itsekin kirjoittanut ylös toiveeni omista hautajaisistani. Paikalle vain mieheni, lapseni, siskoni ja äitini. Ei appivanhempia, ei miehen sisaruksia, ei ystäviä. Pikkumaista suuttua kuolleelle tuollaisista asioista.