Muita kenen mielestä lapsiperhe-elämä ei ole kovin kivaa???

Omasta mielestäni taas lapseton elämä alkoi olla aika tylsää. Ja me kuitenkin miehen kanssa teemme paljon, matkustelemme, käymme teatterissa, vietämme aikaa ystävien kanssa jne
Niin se kai on että mikä tahansa käy tylsäksi kun siitä tulee "arkea"

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 16:52"]

Omasta mielestäni taas lapseton elämä alkoi olla aika tylsää. Ja me kuitenkin miehen kanssa teemme paljon, matkustelemme, käymme teatterissa, vietämme aikaa ystävien kanssa jne Niin se kai on että mikä tahansa käy tylsäksi kun siitä tulee "arkea"

[/quote]

Jaa, meidän lapseton elämä ei kyllä ehdi olla tylsää. Meillä on tosin molemmilla merkityksellinen työ, eikä pelkästään käydä rahan takia töissä. Tosin jos se 13 miltsin lottovoitto olis tullut, mulle (eikä käsittääkseni miehellekään) ei olis ollut mikään ongelma jättäytyä työelämästä, sillä vapaa-aika ei tahdo millään riittää mihinkään! En esimerkiksi juurikaan ehdi siivota saati istua sohvalla! En silti myöskään käy kaupungilla juuri koskaan. Harrastamme satunnaisen ulkomaanmatkailun lisäksi kotimaan kiertelyä, liikuntaa ja ruuanlaittoa, joskus sentään ehtii ystäviä ja sukulaisiakin tapaamaan, mutta kummallakaan ei ole suurta kiinnostusta muihin ihmisiin. :) Haluaisimme oman veneen tai mökin, mutta emme ole vielä keksineet, miten aika riittäisi siitä nauttimiseen (ja etenkin huolehtimiseen)!

Kakarat on vähän sama asia kun koiratkin:ne on kivoja kun ne ei oo omia!!Kyllä en pidä koirista enkä lapsista!rajoittavat liikaa elämää ja menemisiä!Ja koirat kiehnää kokoajan ympärillä ja lapset huutaa!

No ei tämä yksin vuodesta toiseen kaksiossa kyhjöttäminenkään ihan jokapäiväistä juhlaa ole.

Minä tykkään elää vain itselleni. Toki aviomiehellekin mutta pääosin vain itselle. Töissä suunnittelen palveluita muille eli voin olla epäitsekäs. Mutta päätän työajoista vapaasti. Valinnat ovat johtaneet tähän enkä osaa muuta kaivata. Olen päässyt elämässäni helpolla. En ole koskaan halunnut lapsia eikä myöskään mieheni. Olemme molemmat ajatelleet jo hyvin nuorena, että maailmassa on liikaa ihmisiä, kaikilla ei tarvitse olla lapsia. Lisääntymiseen täytyy olla tahto. Olen onnellinen näinkin, joten tämä elämänvalinta sopii minulle.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:05"]Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla. [/quote] Tyttölasten äideillä se elämä vasta pinnallista tuntuu olevan. Kilpaillaan kenen tyttö on söpöin ja kenellä hienoimmat vaatteet. O_o

[/quote]

Mitä sä oikein selität?

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:05"]Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla. [/quote] Tyttölasten äideillä se elämä vasta pinnallista tuntuu olevan. Kilpaillaan kenen tyttö on söpöin ja kenellä hienoimmat vaatteet. O_o

[/quote]

eipä kyllä kukaan tuntemani tyttölapsen äiti ole tuollainen, enkä itse :)

Muistiks antaa aikaa myös itsellesi? Taisit unohtaa sen ihan täysin.
Kaikkeen väsyy, mutta jokin repäisevä veto saattaa piristää.

Mun mielestä. Siksi en olekaan hankkinut lapsia, saati hankkiudu sellaisiin paikkoihin, missä joutuisi sellaista elämää viettämään. Vrt. Kaverit on hiihtolomalla kolmen lapsiperheen kesken, ei tullut mieleenkään lähteä samaan seurueeseen (yksi tosi iso mökki).

Nojaa. Mulla on vain yksi, eskari-ikäinen lapsi. Eipä tää nyt mitenkään erityisen vaativaa elämää ole. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 14:59"]Mun mielestä. Siksi en olekaan hankkinut lapsia, saati hankkiudu sellaisiin paikkoihin, missä joutuisi sellaista elämää viettämään. Vrt. Kaverit on hiihtolomalla kolmen lapsiperheen kesken, ei tullut mieleenkään lähteä samaan seurueeseen (yksi tosi iso mökki).
[/quote]

No mitä sä siellä tekisitkään.

En keksi yhtäkään asiaa, mikä olisi lasten kanssa hauskempaa kuin ilman lapsia. Siksi mulla ei olekaan niitä.

Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla.

Riippuu varmasti pitkälti lapsista, yksilöinä sekä minkä ikäisiä. Mä en ainakaan voisi kuvitellakaan, että Puuhamaassa tai Lintsillä olisi lähimainkaan yhtä hauskaa kuin ilman lapsia. Ja eikä ole ollutkaan, kyllähän Litsilläkin tuli käytyä kymmenet kerrat ennen lapsia.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:00"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 14:59"]Mun mielestä. Siksi en olekaan hankkinut lapsia, saati hankkiudu sellaisiin paikkoihin, missä joutuisi sellaista elämää viettämään. Vrt. Kaverit on hiihtolomalla kolmen lapsiperheen kesken, ei tullut mieleenkään lähteä samaan seurueeseen (yksi tosi iso mökki). [/quote] No mitä sä siellä tekisitkään.

[/quote]

Toi on musta kummallinen asenne ettei lapsettomat / lapselliset voisi lomailla samassa paikassa. Hiihtolomalla kait yleensä hiihdellään, laitetaan ruokaa, syödään, pelaillaan, oleskellaan jne.  Kyllä minä voin lapsettomana viettää aikaa lapsiperheiden kanssa ilman ongelmaa.

Mutta kyse taisikin olla siitä, että jos ei kertakaikkiaan tykkää lapsiperhe-elämästä, niin miksi hankkiutua sellaiseen tilanteeseen esimerkiksi hankkimalla lapsia ??

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:05"]

Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla.

[/quote]

Otan osaa, tuohan on täysin yksilökohtaista ja olet ilmeisesti aika pinnallinen luonteeltasi. Onneksi sinulle lapset ovat pakottaneet hieman parempaan suuntaan. Meillä ei tuota ongelmaa ole ikinä ollut eikä tarvitse edes harkita lapsia tuollaisen korjaamiseen.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:09"]

Riippuu varmasti pitkälti lapsista, yksilöinä sekä minkä ikäisiä. Mä en ainakaan voisi kuvitellakaan, että Puuhamaassa tai Lintsillä olisi lähimainkaan yhtä hauskaa kuin ilman lapsia. Ja eikä ole ollutkaan, kyllähän Litsilläkin tuli käytyä kymmenet kerrat ennen lapsia.

[/quote]

Ei niissä ole hauskaa muutenkaan, enkä ikinä käy missään tuollaisissa.

Minä tykkään lapsiperhe-elämästä nyt kun lapset ovat jo 5 ja 7. Pikkulasten kanssa oli paljon raskaampaa, vaikka siinäkin paljon hyviä puolia. Nyt saa ne hyvät puolet lapsista, ja lisäksi elämä on helppoa.
Hyvinä puolina olen pitänyt (kun sitä joku vela kuitenkin tulee kohta kyselemään) esimerkiksi uusia kavereita, joita olen lasten myötä saanut, lasten innostumista asioista, jotka muuten saattaisivat aikuisesta tuntua itsestäänselviltä ja tietysti lasten kehityksen seuraamista; on mieletön etuoikeus päästä näkemään, kun ihminen kasvaa omaksi itsekseen. Lasten kanssa on minusta hauskaa käydä matkoilla ja tapahtumissa, kun heille kaikki on uutta ja huippukiinnostavaa. Tietysti siivoaminen ja tappeleminen on tylsää, mutta olen koettanut olla ajattelematta näitä huonoja puolia, niitä olisi kuitenkin elämässä ilman lapsiakin.

Rankkaa tämä on välillä, minulla on juurikin pikkulapset ja välillä teini-ikäisen _tasoinen_ mies "apuna", joka syö välillä enemmän hermoja kuin lapset.. Siltikin elämä on loppujen lopuksi ihan kivaa, kun sen oikein oivaltaa. Välillä tarttis omaa aikaa, mutta sitä on enemmän kun lapset isopmpia. Yrittää nyt repiä tästä iloa irti, söpöjähän nuo ovat ku mitkä! :D He osaavat olla iloisia pienistä asioista ja iloita elämästä. :) Kerran olin ilman lapsia mieheni kanssa kahdestaan pari tuntia kotona, ja tuntui vain tyhjältä ja oudolta.

ps. Lasten jälkeen minulle on tullut elämään jokin tarkoitus. Sen lisäksi olen oppinut itsekkin nauttimaan pienemmistä asioista kuin ennen lapsia, tunnin rauhasta kahvikupillisella itsekseen tai miehen kanssa. Ulos lähtö on harvinaista ja hienoa. Ei joka viikonloppuista perus touhua vaan siitä saa enemmän irti jotenkin kun käy harvemmin. :D

Tartteeko joka hetki olla erityisen kivaa? Onko se sitä ilman lspsiakaan? Ja toisaalta, kyllä mun elämäni on vallan mukavaa, on oma perhe, tapaan ystäviä, matkustellaan mökkeillään, harrastetaan. Mitähän mä kään paitsi?