Muita kenen mielestä lapsiperhe-elämä ei ole kovin kivaa???

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:05"]

Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla.

[/quote]

Eipä sinun elämä olisi kummoista ilman lapsia. Sinällään surullista, miten lapsia tehdään vain siksi koska saataisiin säpinää. Hohhoijaa.

mun mielestä pikkulapsivaihe ei ollut ollenkaan kivaa. Nyt kyllä helpompaa ja kivempaa, kun ovat jo pikkuisen isompia lapset. Tuo neuvo, että muista ottaa aikaa itsellesikin on hyvä!

Miksi lapsiperhe-elämä olisi kivaa? Kaikki, mitä voi tehdä lasten kanssa, on kuitenkin hauskempaa ilman lapsia.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 14:59"]Nojaa. Mulla on vain yksi, eskari-ikäinen lapsi. Eipä tää nyt mitenkään erityisen vaativaa elämää ole. 
[/quote]
Meilläkin yksi eskarilainen ja kyllä tässä yhdessäkin välillä liikaa mulle ainakin on. ;-)

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:05"]Kyllä se on mukavaa. Elämässä on sisältöä ja säpinää. Olisi elämä aika pinnallista jos ei olisi lapsia. Vaikka elämä tuo tullessaan vaikeuksia ja kuluttaa voimavaroja niin se on sitä oikeaa elämää isoilla kirjaimilla.
[/quote]
Tyttölasten äideillä se elämä vasta pinnallista tuntuu olevan. Kilpaillaan kenen tyttö on söpöin ja kenellä hienoimmat vaatteet. O_o

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:11"][quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:09"]

Riippuu varmasti pitkälti lapsista, yksilöinä sekä minkä ikäisiä. Mä en ainakaan voisi kuvitellakaan, että Puuhamaassa tai Lintsillä olisi lähimainkaan yhtä hauskaa kuin ilman lapsia. Ja eikä ole ollutkaan, kyllähän Litsilläkin tuli käytyä kymmenet kerrat ennen lapsia.

[/quote]

Ei niissä ole hauskaa muutenkaan, enkä ikinä käy missään tuollaisissa.
[/quote]
Mäkin muistan lapsuudesta, että huono olo vaan niistä laitteissa tuli....yäk.....örps..... :-X

Eihän tämä aina kivaa ole, mutta tuskin lapseton elämäkään jatkuvaa ilotulitusta on. Pikkulapsivaihe on työläs, ja siitä ollaan meillä onneksi päästy jo eroon, lapset 7 ja 10 joten juuri nyt on aika mukava vaihe menossa ennen teini-iän saapumista. Lasten kanssa on paljon (tylsää) tekemistä ja vastuuta: laita ruokaa, huolehdi aikataulut, vahdi tekemisiä ja kenen kanssa lapsi viettää aikaa, vie harrastuksiin, hoivaa/helli/huolehdi, onko tehty läksyt, onko ulkoiltu, onko sitä ja tätä. Ja seuraavana päivänä sama uudelleen, ilman taukoa, pyhät ja arjet. Onhan se ikävää ja raskasta, etenkin jos oma asenne on valmiiksi sellainen että kuppi on aina puoliksi tyhjä ja kaikki on _karmean_ vaikeaa ja aina jotenkin itseltä pois. Jos lapset haluaa nähdä ylimääräisenä taakkana ja vaivana niin onhan ne silloin sitä, mutta oma asenne ratkaisee tosi paljon. Älä jää omaan kurjuuteesi vellomaan, vaan yritä ottaa arki siten että tämä on elämääni tällä hetkellä, ja elämään nyt vaan kuuluu tietyt asiat ja tekemiset. Työläyden ja ikävän paisuttelu vie turhaan energiaasi.