Lue keskustelun säännöt.
Päätimme että yksi lapsi riittää, mikä helpotus!!
19.02.2015 |
Päätimme juuri, että tämä 6 kk vanha vauvamme jää ainokaiseksemme. Ja mikä tajuton helpotuksen tänne siitä tulikaan.
Pistin ja laitan jatkossakin kaikki pieneksi jääneet vaatteet heti kiertoon, samoin tarpeettomat tavarat, sängyt, vaunut yms. Eipähän tarvitse pohtia, olisiko vielä käyttöä.
En enää ikinä stressaa saanko vielä lasta. Enkä sitä tuleeko keskenmeno. En enää joudu kärsimään raskausajan vaivoja tai kokemaan synnytystä.
Ei enää imetystä tai heräilyä parin tunnin välein. Ei enää löysää vatsanahkaa, josta pääsin juuri eroon. Kroppani on vain minun!
Nyt voin ihan rauhassa keskittyä tähän lapseen ja olla hänen kanssaan nyt kotona, kun voin vuoden päästä kunnolla keskittyä taas uraani.
Päätös tuntuu niin oikealta, niin hyvältä!!
Kommentit (75)
Sama täällä :) Tosin lapsi on vasta pari kuukautta vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on aina upeaa, kun ihminen tietää, mitä tahtoo, osaa perustella sen ja on tyytyväinen tekemiinsä valintoihin. Eniten ärsyttää ne toiveajattelulla käyvät ihmiset, jotka eivät osaa perustella toiveitaan eivätkä kantaa vastuun niistä.
Hyvä, ap. Minä en saanut päättää lapsilukuani ja vieläkin se tällaiselle kontrollifriikkiyden kanssa flirttailevalle ottaa koville.
Mun ei tarvinnut edes päätellä vaan se oli tosiasia että jää viimeiseksi, ekan sain 44 v.
Mäkin ajattelin samaa vielä puoli vuotta sitten, olin ihan varma hirveän vauva-ajan jälkeen (allergioita, refluksia, yöunet 10min pätkissä) etten enää koskaan hanki lapsia. Nyt ilmeisesti aika alkaa kullata muistoja (lapsi nyt 1.5) ja välillä hiipii mieleen ajatus toisesta lapsesta :D Noh, täytyy ajatella aina noita ekan vuoden kauheuksia, jos iskee vauvakuume.
Meilläkin vauva 6 kk ja emme halua lisää lapsia. Avioero tulisi aika varmasti jos lisää lapsia tulee. Kummallakin hermot niin kireällä koko ajan. Lapsi kiljuu ja kiukkuaa kaikki päivät :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukin tyylillään. Meillä 8kk ikäinen vauva ja ajateltiin monta kuukautta että yksi riittää. Nyt ollaan tultu vähän toisiin ajatuksiin, ehkä sitten toinen jossain vaiheessa jos on tullakseen.
Täällä kanssa! Lapsi 2v ja enempää ei tule. Olemme onneksi nuoria. (20v), eli voimme tehdä vielä pikkukakkosen kun tämä esikoinen muuttaa pois kotia. Tietenkääb ei kannata odotella sinne asti, sitten ei raskautuminen olekkaan mikään itsestäänselvyys. Tällähetkellä tuntuu vain että ihan sama vaikka ei koskaan enää hankittaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aina hienoa kun ihminen ymmärtää mitä haluaa, ja uskaltaa toimia sen mukaan. :)
T Yhden onnellisen onnellinen äiti
Meillä 4v poika, jonka vaatteet on mennyt lähes kaikki kiertoon serkkupojalle. Meidän ainoa lapsi ja ollaan koko ajan oltu sitä mieltä, että meille riittää yksi. Ei kumpikaan olla koskaan edes haaveiltu lapsista ja poikamme oli tällainen iloinen yllätys ja hän on maailman rakkain, mut ei haluta enää toista.
Oon kyllä ihmetellyt, et sitä mukaa kun muut ympärillämme tekevät toisia ja kolmansia lapsia, me ollaan saatu läheisiltä tosi paljon sellaista: "Nooh, eikös olis jo aika..?"-tyylistä ja sit kun ollaan sanottu että tuskin sellaista aikaa enää tuleekaan, on moni ihan järkyttyneenä ollut, että sittenhän poikamme jää ilman kaveria, että kyllä sisar täytyy lapsella olla tai vaan ollaan surullisen näköisiä niin että melkein kyynel tulee..
Missä on ihmisten kunnioitus toisten päätöksiä kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa jos olet täysin varma siitä, ja siltikin mieli saattaa muuttua. Mutta ettei sitten myöhemmin kaduta?
Itse synnytän viikon päästä neljännen ja saman päätöksen tein! nyt riittää! Kroppani saa vihdoin rauhan, ja saan laittaa sen niin tikkiin kuin haluan. Ei enää ikinä kieltäytymistä saunasiideristä, maksalaatikosta, miettiä voikohan tota ja tota syyä tai tehä turvallisesti. Ihanaa!
Meillä on myös 1 lapsi, 12 v jo, eikä lisää tule. Ollaan tyytyväisiä näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä, miten puolen vuoden jälkeen voi tehdä semmoisen päätöksen? Ettehän te ole kokeneet vanhemmuudesta vielä, kuin aivan ensihetket! On täysin luonnollista, että pienen vauvan vanhemmat eivät vielä haaveile seuraavasta lapsesta, eihän sitä pidäkään, kun nyt nautitaan siitä olemassa olevasta vauvasta! Mieli kuitenkin muuttuu usein, kun lapsi vähän kasvaa. Ja kyllä niitä vaatteita voi laittaa kiertoon, saahan niitä nyt uusia jos vielä lapsen saa. Mulla nyt kolmas vauva, sisarukset jo koululaisia. Ja tämän kohdalla on aivan erityisen ihanaa, kun tietää jo, että se lapsi muuttuu kasvaessa aina vain yhä rakkaammaksi. Oli se esikoinenkin tietysti jo vauvana rakas, mutta silloin en vielä tiennyt, kuinka ihanaa perhe-elämä on vähän isommillakin lapsilla. Kannattaa mielestäni elää enemmän hetkessä, kuin tehdä lopullisia päätöksiä loppuelämästä.
Luulen että useimmat tekee vauva-aikana saman päätöksen. Ja kun lapsi kasvaa, mieli muuttuu.
En sillä etteikö teillä olisi oikeutta päätökseenne mutta itse en tuossa vaiheessa yrittäisi ainakaan mitään peruuttamattomia päätöksiä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina tiennyt, etten halua lapsia. Ja mikä tajuton helpotuksen tänne siitä tuleekaan aina kun huomaan millaista lapsiperhe-elämä olisi.
Minulla ei ole mitään ylimääräistä tavaraa, enkä joudu koko ajan ostamaan uutta vaatetta tai harrastusvälinettä lapselle.
En ikinä stressaa saanko lasta. Enkä sitä tuleeko keskenmeno. En ikinä joudu kärsimään raskausajan vaivoja tai kokemaan synnytystä.
Ei ikinä imetystä tai heräilyä parin tunnin välein. Ei ikinä löysää vatsanahkaa. Kroppani on vain minun!
Voin ihan rauhassa keskittyä kunnolla uraani, tai vaikka jäädä vuorotteluvapaalle tai opiskella uuden ammatin kun ei ole lapsen aiheuttamaa rahanmenoa tai velvollisuuksia.
Päätös tuntuu niin oikealta, niin hyvältä!!
Saattaahan se mieli muuttua mutta ihan yhtä hyvin voi olla muuttumattakin. Toivottavasti jokainen tekee lapset omien voimavarojensa mukaan. Ei sen takia että lapsella nyt "kuuluu" olla sisaruksia.
Pitää se särkymävara olla. Sitä voi mökkirantaan hukkua tai jäädä auton alle se ainokainenkin.
Se on aina hyvä, kun ihmiset tietää, mitä haluaa. Yksi kaverini surettaa, kun teki edes sen yhden. Marisi koko ajan tytön ollessa pieni, että kasvaispa ja alkaisi viihtymään ulkona kavereiden kans, että sais olla rauhassa.
No tyttö nykyään viihtyy 14 vuotiaana ulkona tosi paljon kavereiden kanssa. Koulu menee päin persettä ja lastensuojelu varmaan kohta puuttuu asiaan. Mutta kaverini tuntuu tyytyväiseltä, kun saa omaa aikaa miehensä kanssa.
Olisi vain jättänyt sen yhdenkin tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää se särkymävara olla. Sitä voi mökkirantaan hukkua tai jäädä auton alle se ainokainenkin.
Tiedän perheen, jossa oli kaksi lasta ja kumpikin menehtyi samassa onnettomuudessa. Että kyllä sitä voi kaiken menettää oli monta lasta tahansa!
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tiennyt, etten halua lapsia. Ja mikä tajuton helpotuksen tänne siitä tuleekaan aina kun huomaan millaista lapsiperhe-elämä olisi.
Minulla ei ole mitään ylimääräistä tavaraa, enkä joudu koko ajan ostamaan uutta vaatetta tai harrastusvälinettä lapselle.
En ikinä stressaa saanko lasta. Enkä sitä tuleeko keskenmeno. En ikinä joudu kärsimään raskausajan vaivoja tai kokemaan synnytystä.
Ei ikinä imetystä tai heräilyä parin tunnin välein. Ei ikinä löysää vatsanahkaa. Kroppani on vain minun!
Voin ihan rauhassa keskittyä kunnolla uraani, tai vaikka jäädä vuorotteluvapaalle tai opiskella uuden ammatin kun ei ole lapsen aiheuttamaa rahanmenoa tai velvollisuuksia.
Päätös tuntuu niin oikealta, niin hyvältä!!
Huoh, kukaan ei kysynyt sun mielipidettä, vela. Voit mennä kiillottamaan sitä sädekehääsi jonnekin muualle, kun sulla sitä aikaa tuntuu olevan.
Kukin tyylillään. Mä toivoin aina saavani ison perheen ja sain :-) Uusioperheeseemme kuuluu 10 lasta :-). Onnellisempi en voisi olla:-) En vois kuvitellakkaan että ois vaan yksi lapsi!