Enää 7 tehohoitopaikkaa jäljellä

Virosta silti plying valmiita ottamaan potilaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, koronaan on kyllä olemassa hyvä ja halpa lääke, mutta ei 🤫🤫

Ai hevosten matolääke. Eikö niitä saa ihan ilman reseptiä apteekista. Itse ainakin muinoin kopukalleni ostin.

Osaatko kertoa miksi tätä hevosten matolääkettä on Suomessa kehitetyssä nenäsumutekoronarokotteessa?

Ei sitä olekaan, sinulta vain menee puurot ja vellit sekaisin.

Suomessa kehitetyssä nenäsumutteena annettavassa LÄÄKKEESSÄ kyllä on ivermektiiniä, hydroksiklorokiinin ja aprotiniinin lisäksi. Katsotaan miten sen nyt käy, markkinoillehan sitä on lupailtu ehkä 2023 eikä oikein lupaa hyvää se että ivermektiinin teho on edelleenkin osoittamatta ja hydroksiklorokiinin teho on jo osoitettu olemattomaksi.

Se Suomessa kehitetty nenäsumuteROKOTE taas on ihan tavanomainen adenovirusvektoriin perustuva rokote, jolla ei ole hevosten matolääkkeiden kanssa mitään tekemistä.

Jos tilanne muka on oikeasti vakava niin miksi eivät laita totaalista lock downia myös suomeen? Valitettavasti en usko koko tautiin.

Toki mahdollistaisivat, jos kattavuus olisi parempi. Tällä hetkellä virusta levittävät tehokkaimmin yli 12-vuotiaat rokottamattomat alle 12-vuotiaat lapset.

Lainaus jäi pois. Toki rokotteet mahdollistaisivat paremmin normaalin elämän, jos kattavuus olisi parempi. Tällä hetkellä virusta levittävät tehokkaimmin yli 12-vuotiaat rokottamattomat alle 12-vuotiaat lapset. Antivaxxers for the win.

Suunnitelmille tulee takapakkia, kun todellisuus koittaa politikkaan. 

Hoitopaikkojen vähyys on hallituksen vika. Heidän tehtävänsä on hoitaa peruspalvelut kuntoon, sisältäen rahoituksen.

Mihin ….uun ne rahat menevät kun sairaanhoitoa ei saada kuntoon? Annas mä arvaan.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kallista tyhjäkäyntiä jos ovat tyhjillään.

Käyttöaste saisi olla 100% kokoajan. Ei seisoisi tyhjänpanttina.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma on tehty tahallaan. Suomella oli kyky hoitaa ainakin 300 tehohoitopotilasta, mutta jostain syystä sitä ei enää ole.

Pitää hoitaa ne muutkin kuin koronapotilaat, ei ne 300 paikkaa ole tyhjillään olleet ennen pandemiaakaan. Keskimäärin noiden paikkojen käyttöaste on aiemmin ollut noin 80%, eli keskimäärin kuutisenkymmentä paikkaa on "reservissä".  Lopuista 240 paikasta 80 vie elektiivinen kirurgia ja 160 päivystyksen kautta tulleet akuuttitapaukset. Tämä siis keskimäärin, päivystyspotilaiden tarkkaa määrää ei tietenkään voi koskaan ennustaa joten resurssit on mitoittu siten että pelivaraa on ja kaikki saadaan vähintäänkin tilapäisjärjestelyin hoidettua.

Nyt kun tehoilla makaa tasaisesti 30-40 koronapotilasta niin tuo "reservi" on supistunut alle puoleen joten jos meillä on nyt myös tavanomaista enemmän muita päivystyspotilaita niin äkkiä ollaan siinä tilanteessa että joustoa haetaan elektiivisen kirurgian supistamisesta. Siinä on tietysti vapautuvien paikkojen lisäksi myös se etu että jos leikkauksia ei tehdä, voidaan leikkurista siirtää henkilökuntaa teho-osastolle ja lisätä tehohoitopaikkoja. Tätä leikkurin porukkaahan on kiivaasti koulutettu koronapotilaiden tehohoitoon viimeiset puolitoista vuotta ja esim hengityskoneita on enemmän kuin niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa joten tuolla tavalla saadaan lisää kapasiteettia kyllä.

Miinuspuolena noissa henkilöresurssien uudelleenjärjestelyissä on tietysti se että elektiivistä kirurgiaa odottavien potilaiden jonotusajat venyvät eikä se ainakaan paranna heidän ennustettaan. Esimerkiksi viime vuonna yli puoli vuotta leikkaustaan odottaneiden määrä kolminkertaistui tammikuun ja elokuun välillä. Käytännössä kantokyky siis jo tuossa vaiheessa ylittyy, kun koronapotilaat joudutaan priorisoimaan elektiivisen kirurgian potilaiden edelle - ja tässä pitää muistaa myös se että leikkaussalien sulkeminen lykkää myös niiden potilaiden leikkauksia jotka eivät tehohoitoa tarvitsisi.

Sitten kun nuo elektiivisen kirurgian paikat ja henkilökunta on siirretty kokonaan koronapotilaiden hoitoon alkaa se synkempi jumppa kun pitää alkaa akuuttitapauksia arvottamaan ja priorisoimaan. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä, koska sitten jälki voi olla aika rumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma on tehty tahallaan. Suomella oli kyky hoitaa ainakin 300 tehohoitopotilasta, mutta jostain syystä sitä ei enää ole.

Pitää hoitaa ne muutkin kuin koronapotilaat, ei ne 300 paikkaa ole tyhjillään olleet ennen pandemiaakaan. Keskimäärin noiden paikkojen käyttöaste on aiemmin ollut noin 80%, eli keskimäärin kuutisenkymmentä paikkaa on "reservissä".  Lopuista 240 paikasta 80 vie elektiivinen kirurgia ja 160 päivystyksen kautta tulleet akuuttitapaukset. Tämä siis keskimäärin, päivystyspotilaiden tarkkaa määrää ei tietenkään voi koskaan ennustaa joten resurssit on mitoittu siten että pelivaraa on ja kaikki saadaan vähintäänkin tilapäisjärjestelyin hoidettua.

Nyt kun tehoilla makaa tasaisesti 30-40 koronapotilasta niin tuo "reservi" on supistunut alle puoleen joten jos meillä on nyt myös tavanomaista enemmän muita päivystyspotilaita niin äkkiä ollaan siinä tilanteessa että joustoa haetaan elektiivisen kirurgian supistamisesta. Siinä on tietysti vapautuvien paikkojen lisäksi myös se etu että jos leikkauksia ei tehdä, voidaan leikkurista siirtää henkilökuntaa teho-osastolle ja lisätä tehohoitopaikkoja. Tätä leikkurin porukkaahan on kiivaasti koulutettu koronapotilaiden tehohoitoon viimeiset puolitoista vuotta ja esim hengityskoneita on enemmän kuin niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa joten tuolla tavalla saadaan lisää kapasiteettia kyllä.

Miinuspuolena noissa henkilöresurssien uudelleenjärjestelyissä on tietysti se että elektiivistä kirurgiaa odottavien potilaiden jonotusajat venyvät eikä se ainakaan paranna heidän ennustettaan. Esimerkiksi viime vuonna yli puoli vuotta leikkaustaan odottaneiden määrä kolminkertaistui tammikuun ja elokuun välillä. Käytännössä kantokyky siis jo tuossa vaiheessa ylittyy, kun koronapotilaat joudutaan priorisoimaan elektiivisen kirurgian potilaiden edelle - ja tässä pitää muistaa myös se että leikkaussalien sulkeminen lykkää myös niiden potilaiden leikkauksia jotka eivät tehohoitoa tarvitsisi.

Sitten kun nuo elektiivisen kirurgian paikat ja henkilökunta on siirretty kokonaan koronapotilaiden hoitoon alkaa se synkempi jumppa kun pitää alkaa akuuttitapauksia arvottamaan ja priorisoimaan. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä, koska sitten jälki voi olla aika rumaa.

On se kumma, kun melkein kaksi vuotta on ollut aikaa valmistautua uuteen korona-aaltoon ja tuleviin muihin kulkutauteihin, niin edelleen meillä esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti luhistuu muutamasta kymmenestä koronapotilaasta. Samalla ilmeisen tehottomiin rokotteisiin (mm.suoja-aika) on tuhlattu miljoonia ja lisää tuhlataan. Hoitoalalla opiskelee satoja ellei tuhansia nuoria, joita voisi järjestelyin ja täsmäkoulutuksella ottaa avustaviksi työntekijöiksi kriisitilanteessa. Ensiapu1 ja 2 kurssi vie pari päivää. Jo valmiiksi alaa opiskellut ihminen oppii parissa viikossa paljon ja on avuksi tehohoidossa. Palkka heille tulisi maksaa kunnolla ja lisäksi hyväksilukuja opintoihin, esim. kliinisen hoitotyön osalta.

Ihmeellistä, että meillä on kymmenittäin ylilääkäreitä ja virkamiesjohtoa miettimässä näitä strategioita ja kriisinhoitoa ja kaikki nojaa yhteen korttiin: rokottamiseen. Samalla luodaan keinoja, joilla ihmisiä voidaan jakaa vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, onko mukautunut tähän yhteen ja ainoaan kriisinhoitokeinoon.

Tehohoitokapasiteetti vain pysyy matalana. Hoitajille ei tietenkään lisää palkkaa missään nimessä. Työviihtyvyys kannattaa pitää alhaisena, esim vähätellä hoitajien tarvetta päästä tauoille, kun nämä konitohtorit sattuvat olemaan paikalla ja haluavat operoida. Kannattaa korostaa hierarkioita ja vähätellä sekä hoitajia että asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronarokotteet eivät deltavariantin kohdalla enää vastaa siihen toiveeseen, että rokotukset estäisivät viruksen tarttumista ja transmissionketjut saataisiin kokonaan katkaistua. Alkuperäisen Wuhanin viruksen ja alfamuunnoksen kohdalla leviäminen pysähtyi lähes seinään. Deltan kohdalla infektoitumisia tulee myös rokotesuojan läpi, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Ehkäpä tuossakin yksi iso syy miksi tauti leviää...

Uskooko joku tosissaan tuon noita-akan juttuja? Itse ei edes ota koronainjektiota, koska tietää oikean totuuden.

Kiuru voisi kyllä esitellä julkisesti omaa koronapassiaan. Samoin Ministeri Kurvinen, joka pilkkasi ja vähätteli rokottamattomia niin kuin korona olisi rokottamattomien vika.

Vierailija kirjoitti:

Masentavaa, että edes rokotteet eivät mahdollistaneet yhteiskunnan pitämistä auki tämän pidempään.

Voisiko olla, että se rokote pitää ensin ottaa, jotta se mahdollistaa.

Olkapää kipeänä piikistä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma on tehty tahallaan. Suomella oli kyky hoitaa ainakin 300 tehohoitopotilasta, mutta jostain syystä sitä ei enää ole.

Pitää hoitaa ne muutkin kuin koronapotilaat, ei ne 300 paikkaa ole tyhjillään olleet ennen pandemiaakaan. Keskimäärin noiden paikkojen käyttöaste on aiemmin ollut noin 80%, eli keskimäärin kuutisenkymmentä paikkaa on "reservissä".  Lopuista 240 paikasta 80 vie elektiivinen kirurgia ja 160 päivystyksen kautta tulleet akuuttitapaukset. Tämä siis keskimäärin, päivystyspotilaiden tarkkaa määrää ei tietenkään voi koskaan ennustaa joten resurssit on mitoittu siten että pelivaraa on ja kaikki saadaan vähintäänkin tilapäisjärjestelyin hoidettua.

Nyt kun tehoilla makaa tasaisesti 30-40 koronapotilasta niin tuo "reservi" on supistunut alle puoleen joten jos meillä on nyt myös tavanomaista enemmän muita päivystyspotilaita niin äkkiä ollaan siinä tilanteessa että joustoa haetaan elektiivisen kirurgian supistamisesta. Siinä on tietysti vapautuvien paikkojen lisäksi myös se etu että jos leikkauksia ei tehdä, voidaan leikkurista siirtää henkilökuntaa teho-osastolle ja lisätä tehohoitopaikkoja. Tätä leikkurin porukkaahan on kiivaasti koulutettu koronapotilaiden tehohoitoon viimeiset puolitoista vuotta ja esim hengityskoneita on enemmän kuin niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa joten tuolla tavalla saadaan lisää kapasiteettia kyllä.

Miinuspuolena noissa henkilöresurssien uudelleenjärjestelyissä on tietysti se että elektiivistä kirurgiaa odottavien potilaiden jonotusajat venyvät eikä se ainakaan paranna heidän ennustettaan. Esimerkiksi viime vuonna yli puoli vuotta leikkaustaan odottaneiden määrä kolminkertaistui tammikuun ja elokuun välillä. Käytännössä kantokyky siis jo tuossa vaiheessa ylittyy, kun koronapotilaat joudutaan priorisoimaan elektiivisen kirurgian potilaiden edelle - ja tässä pitää muistaa myös se että leikkaussalien sulkeminen lykkää myös niiden potilaiden leikkauksia jotka eivät tehohoitoa tarvitsisi.

Sitten kun nuo elektiivisen kirurgian paikat ja henkilökunta on siirretty kokonaan koronapotilaiden hoitoon alkaa se synkempi jumppa kun pitää alkaa akuuttitapauksia arvottamaan ja priorisoimaan. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä, koska sitten jälki voi olla aika rumaa.

On se kumma, kun melkein kaksi vuotta on ollut aikaa valmistautua uuteen korona-aaltoon ja tuleviin muihin kulkutauteihin, niin edelleen meillä esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti luhistuu muutamasta kymmenestä koronapotilaasta. Samalla ilmeisen tehottomiin rokotteisiin (mm.suoja-aika) on tuhlattu miljoonia ja lisää tuhlataan. Hoitoalalla opiskelee satoja ellei tuhansia nuoria, joita voisi järjestelyin ja täsmäkoulutuksella ottaa avustaviksi työntekijöiksi kriisitilanteessa. Ensiapu1 ja 2 kurssi vie pari päivää. Jo valmiiksi alaa opiskellut ihminen oppii parissa viikossa paljon ja on avuksi tehohoidossa. Palkka heille tulisi maksaa kunnolla ja lisäksi hyväksilukuja opintoihin, esim. kliinisen hoitotyön osalta.

Ihmeellistä, että meillä on kymmenittäin ylilääkäreitä ja virkamiesjohtoa miettimässä näitä strategioita ja kriisinhoitoa ja kaikki nojaa yhteen korttiin: rokottamiseen. Samalla luodaan keinoja, joilla ihmisiä voidaan jakaa vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, onko mukautunut tähän yhteen ja ainoaan kriisinhoitokeinoon.

Tehohoitokapasiteetti vain pysyy matalana. Hoitajille ei tietenkään lisää palkkaa missään nimessä. Työviihtyvyys kannattaa pitää alhaisena, esim vähätellä hoitajien tarvetta päästä tauoille, kun nämä konitohtorit sattuvat olemaan paikalla ja haluavat operoida. Kannattaa korostaa hierarkioita ja vähätellä sekä hoitajia että asiakkaita.

Sinulla on kyllä suorastaan hellyyttävän naiivi käsitys tehohoitoon vaaditusta osaamisesta. Leikkaussali- ja heräämöhenkilökunnankin kouluttaminen koronapotilaiden hoitoon vaatii enemmän kuin ensiapukurssin ja parin viikon perehdyttämisen, ja heillä sentään on ennestään  soveltuvaa osaamista ja kokemusta taustalla. Opiskelijoita parin viikon perehdytyksellä sekaan sähläämään? Juu ei kiitos, enemmän haittaa kuin hyötyä. Toki voihan asian ajatella niinkin että jos potilaat lähtevät nopeammin jalat edellä eivätkä jää viikoiksi tehoilla kitumaan niin kyllähän siinä paikkoja vapautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kallista tyhjäkäyntiä jos ovat tyhjillään.

Käyttöaste saisi olla 100% kokoajan. Ei seisoisi tyhjänpanttina.

Eli haluaisit, että kun lapsesi tarvitsee tehohoitoa, paikat on täynnä?

Kun paikat täyttyy, aletaan viemään potilaita Ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikolla tasolla on näköjään hyvinvointivaltio suomen terveydenhuolto kun tälläisiä saa lukea?? Mistäköhän tässä maassa on veroja maksettu jos noin he l vetin huonosti on hoidettu tehohoito puoli että muutama kymmenen korona sairastunutta ihmistä saa sen polvilleen!??

Ymmärrättekö esimerkiksi sellaista, että samassa tehohoitohuoneessa ei voi olla esimerkiksi sydänpotilas ja koronapotilas samanaikaisesti? Jos huoneeseen mahtuu 6 potilasta ja koronapotilaita on 7, niin 6 paikkaa jää tyhjilleen, koska ei sinne voi koronatonta potilasta laittaa. Ymmärrättekö mikä ruljanssi on hoitajilla sen yhden koronapotilaan hoitamisen kanssa? Suojaus päälle, suojaus pois, suojaus päälle, suojaus pois. Oikeasti, kuinka h%#*n tyhmää sakkia täällä on?

Tuntuu että tästä pitäisi tehdä ihmisille joku yksinkertainen rautalankamalli että ymmärrettäisiin millaista tuo koronapotilaiden hoito on. Harva ymmärtää jossei ole sairaalassa töissä.

Ikävä kyllä, niin kauan kuin koronarokotteen ottaminen oma tahtoasia, ei edes sairaalassa työskentely avaa ymmärrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kallista tyhjäkäyntiä jos ovat tyhjillään.

Käyttöaste saisi olla 100% kokoajan. Ei seisoisi tyhjänpanttina.

Eli haluaisit, että kun lapsesi tarvitsee tehohoitoa, paikat on täynnä?

Lastensairaalaan ei oteta aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Olkapää kipeänä piikistä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma on tehty tahallaan. Suomella oli kyky hoitaa ainakin 300 tehohoitopotilasta, mutta jostain syystä sitä ei enää ole.

Pitää hoitaa ne muutkin kuin koronapotilaat, ei ne 300 paikkaa ole tyhjillään olleet ennen pandemiaakaan. Keskimäärin noiden paikkojen käyttöaste on aiemmin ollut noin 80%, eli keskimäärin kuutisenkymmentä paikkaa on "reservissä".  Lopuista 240 paikasta 80 vie elektiivinen kirurgia ja 160 päivystyksen kautta tulleet akuuttitapaukset. Tämä siis keskimäärin, päivystyspotilaiden tarkkaa määrää ei tietenkään voi koskaan ennustaa joten resurssit on mitoittu siten että pelivaraa on ja kaikki saadaan vähintäänkin tilapäisjärjestelyin hoidettua.

Nyt kun tehoilla makaa tasaisesti 30-40 koronapotilasta niin tuo "reservi" on supistunut alle puoleen joten jos meillä on nyt myös tavanomaista enemmän muita päivystyspotilaita niin äkkiä ollaan siinä tilanteessa että joustoa haetaan elektiivisen kirurgian supistamisesta. Siinä on tietysti vapautuvien paikkojen lisäksi myös se etu että jos leikkauksia ei tehdä, voidaan leikkurista siirtää henkilökuntaa teho-osastolle ja lisätä tehohoitopaikkoja. Tätä leikkurin porukkaahan on kiivaasti koulutettu koronapotilaiden tehohoitoon viimeiset puolitoista vuotta ja esim hengityskoneita on enemmän kuin niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa joten tuolla tavalla saadaan lisää kapasiteettia kyllä.

Miinuspuolena noissa henkilöresurssien uudelleenjärjestelyissä on tietysti se että elektiivistä kirurgiaa odottavien potilaiden jonotusajat venyvät eikä se ainakaan paranna heidän ennustettaan. Esimerkiksi viime vuonna yli puoli vuotta leikkaustaan odottaneiden määrä kolminkertaistui tammikuun ja elokuun välillä. Käytännössä kantokyky siis jo tuossa vaiheessa ylittyy, kun koronapotilaat joudutaan priorisoimaan elektiivisen kirurgian potilaiden edelle - ja tässä pitää muistaa myös se että leikkaussalien sulkeminen lykkää myös niiden potilaiden leikkauksia jotka eivät tehohoitoa tarvitsisi.

Sitten kun nuo elektiivisen kirurgian paikat ja henkilökunta on siirretty kokonaan koronapotilaiden hoitoon alkaa se synkempi jumppa kun pitää alkaa akuuttitapauksia arvottamaan ja priorisoimaan. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä, koska sitten jälki voi olla aika rumaa.

On se kumma, kun melkein kaksi vuotta on ollut aikaa valmistautua uuteen korona-aaltoon ja tuleviin muihin kulkutauteihin, niin edelleen meillä esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti luhistuu muutamasta kymmenestä koronapotilaasta. Samalla ilmeisen tehottomiin rokotteisiin (mm.suoja-aika) on tuhlattu miljoonia ja lisää tuhlataan. Hoitoalalla opiskelee satoja ellei tuhansia nuoria, joita voisi järjestelyin ja täsmäkoulutuksella ottaa avustaviksi työntekijöiksi kriisitilanteessa. Ensiapu1 ja 2 kurssi vie pari päivää. Jo valmiiksi alaa opiskellut ihminen oppii parissa viikossa paljon ja on avuksi tehohoidossa. Palkka heille tulisi maksaa kunnolla ja lisäksi hyväksilukuja opintoihin, esim. kliinisen hoitotyön osalta.

Ihmeellistä, että meillä on kymmenittäin ylilääkäreitä ja virkamiesjohtoa miettimässä näitä strategioita ja kriisinhoitoa ja kaikki nojaa yhteen korttiin: rokottamiseen. Samalla luodaan keinoja, joilla ihmisiä voidaan jakaa vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, onko mukautunut tähän yhteen ja ainoaan kriisinhoitokeinoon.

Tehohoitokapasiteetti vain pysyy matalana. Hoitajille ei tietenkään lisää palkkaa missään nimessä. Työviihtyvyys kannattaa pitää alhaisena, esim vähätellä hoitajien tarvetta päästä tauoille, kun nämä konitohtorit sattuvat olemaan paikalla ja haluavat operoida. Kannattaa korostaa hierarkioita ja vähätellä sekä hoitajia että asiakkaita.

Sinulla on kyllä suorastaan hellyyttävän naiivi käsitys tehohoitoon vaaditusta osaamisesta. Leikkaussali- ja heräämöhenkilökunnankin kouluttaminen koronapotilaiden hoitoon vaatii enemmän kuin ensiapukurssin ja parin viikon perehdyttämisen, ja heillä sentään on ennestään  soveltuvaa osaamista ja kokemusta taustalla. Opiskelijoita parin viikon perehdytyksellä sekaan sähläämään? Juu ei kiitos, enemmän haittaa kuin hyötyä. Toki voihan asian ajatella niinkin että jos potilaat lähtevät nopeammin jalat edellä eivätkä jää viikoiksi tehoilla kitumaan niin kyllähän siinä paikkoja vapautuu.

Minut koulutettiin toiselta osastolta tehojoitoon noin neljässä viikossa työn ohella.

SH kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkapää kipeänä piikistä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma on tehty tahallaan. Suomella oli kyky hoitaa ainakin 300 tehohoitopotilasta, mutta jostain syystä sitä ei enää ole.

Pitää hoitaa ne muutkin kuin koronapotilaat, ei ne 300 paikkaa ole tyhjillään olleet ennen pandemiaakaan. Keskimäärin noiden paikkojen käyttöaste on aiemmin ollut noin 80%, eli keskimäärin kuutisenkymmentä paikkaa on "reservissä".  Lopuista 240 paikasta 80 vie elektiivinen kirurgia ja 160 päivystyksen kautta tulleet akuuttitapaukset. Tämä siis keskimäärin, päivystyspotilaiden tarkkaa määrää ei tietenkään voi koskaan ennustaa joten resurssit on mitoittu siten että pelivaraa on ja kaikki saadaan vähintäänkin tilapäisjärjestelyin hoidettua.

Nyt kun tehoilla makaa tasaisesti 30-40 koronapotilasta niin tuo "reservi" on supistunut alle puoleen joten jos meillä on nyt myös tavanomaista enemmän muita päivystyspotilaita niin äkkiä ollaan siinä tilanteessa että joustoa haetaan elektiivisen kirurgian supistamisesta. Siinä on tietysti vapautuvien paikkojen lisäksi myös se etu että jos leikkauksia ei tehdä, voidaan leikkurista siirtää henkilökuntaa teho-osastolle ja lisätä tehohoitopaikkoja. Tätä leikkurin porukkaahan on kiivaasti koulutettu koronapotilaiden tehohoitoon viimeiset puolitoista vuotta ja esim hengityskoneita on enemmän kuin niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa joten tuolla tavalla saadaan lisää kapasiteettia kyllä.

Miinuspuolena noissa henkilöresurssien uudelleenjärjestelyissä on tietysti se että elektiivistä kirurgiaa odottavien potilaiden jonotusajat venyvät eikä se ainakaan paranna heidän ennustettaan. Esimerkiksi viime vuonna yli puoli vuotta leikkaustaan odottaneiden määrä kolminkertaistui tammikuun ja elokuun välillä. Käytännössä kantokyky siis jo tuossa vaiheessa ylittyy, kun koronapotilaat joudutaan priorisoimaan elektiivisen kirurgian potilaiden edelle - ja tässä pitää muistaa myös se että leikkaussalien sulkeminen lykkää myös niiden potilaiden leikkauksia jotka eivät tehohoitoa tarvitsisi.

Sitten kun nuo elektiivisen kirurgian paikat ja henkilökunta on siirretty kokonaan koronapotilaiden hoitoon alkaa se synkempi jumppa kun pitää alkaa akuuttitapauksia arvottamaan ja priorisoimaan. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä, koska sitten jälki voi olla aika rumaa.

On se kumma, kun melkein kaksi vuotta on ollut aikaa valmistautua uuteen korona-aaltoon ja tuleviin muihin kulkutauteihin, niin edelleen meillä esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti luhistuu muutamasta kymmenestä koronapotilaasta. Samalla ilmeisen tehottomiin rokotteisiin (mm.suoja-aika) on tuhlattu miljoonia ja lisää tuhlataan. Hoitoalalla opiskelee satoja ellei tuhansia nuoria, joita voisi järjestelyin ja täsmäkoulutuksella ottaa avustaviksi työntekijöiksi kriisitilanteessa. Ensiapu1 ja 2 kurssi vie pari päivää. Jo valmiiksi alaa opiskellut ihminen oppii parissa viikossa paljon ja on avuksi tehohoidossa. Palkka heille tulisi maksaa kunnolla ja lisäksi hyväksilukuja opintoihin, esim. kliinisen hoitotyön osalta.

Ihmeellistä, että meillä on kymmenittäin ylilääkäreitä ja virkamiesjohtoa miettimässä näitä strategioita ja kriisinhoitoa ja kaikki nojaa yhteen korttiin: rokottamiseen. Samalla luodaan keinoja, joilla ihmisiä voidaan jakaa vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, onko mukautunut tähän yhteen ja ainoaan kriisinhoitokeinoon.

Tehohoitokapasiteetti vain pysyy matalana. Hoitajille ei tietenkään lisää palkkaa missään nimessä. Työviihtyvyys kannattaa pitää alhaisena, esim vähätellä hoitajien tarvetta päästä tauoille, kun nämä konitohtorit sattuvat olemaan paikalla ja haluavat operoida. Kannattaa korostaa hierarkioita ja vähätellä sekä hoitajia että asiakkaita.

Sinulla on kyllä suorastaan hellyyttävän naiivi käsitys tehohoitoon vaaditusta osaamisesta. Leikkaussali- ja heräämöhenkilökunnankin kouluttaminen koronapotilaiden hoitoon vaatii enemmän kuin ensiapukurssin ja parin viikon perehdyttämisen, ja heillä sentään on ennestään  soveltuvaa osaamista ja kokemusta taustalla. Opiskelijoita parin viikon perehdytyksellä sekaan sähläämään? Juu ei kiitos, enemmän haittaa kuin hyötyä. Toki voihan asian ajatella niinkin että jos potilaat lähtevät nopeammin jalat edellä eivätkä jää viikoiksi tehoilla kitumaan niin kyllähän siinä paikkoja vapautuu.

Minut koulutettiin toiselta osastolta tehojoitoon noin neljässä viikossa työn ohella.

Kriisiaikana pitää toimia poikkeuksellisesti. Avustavista hoitajista tässä puhutaan, kriisiajan apulaisista. Suomalaiset hoitajat ovat hyvin koulutettuja eikä vaatimuksista alalle tule tinkiä. Mutta kriisiaikana pitää miettiä poikkeuksellisia keinoja tilapäisen hätätilanteen hoitamiseksi.

Et kai sodassakaan jättäisi haavaa sitomatta tai kieltäisit sen muilta, jos pätevää sairaanhoitajaa ei ole paikalla?

Alkuvuodesta kehuttiin et 1000 tehohoitopaikkaa saadaan helposti kasaan. Puhuvatko paskaa nyt vai silloin?