Unelma-alalla on surkea työllisyys, hakisinko silti?

Olisiko ammattia johon liittyisi biologia ja muut luonnontieteet, ja työllisyys olisi parempi ?

Jos sydän halajaa biologialle, niin sinne kannattaa mennä! Lähdin itse taloudelliselle itsemurha-alalle suunnittelun pariin, nykyisin minulla on töitä enemmän kuin jaksaa tehdä. Tosin ulkomailla. Miten olisi ulkomailla opiskelu? Kotimaassani ei ole mitään puhetta työpaikkojen vähenemisestä tai lama-ajasta, täällä voi hyvin opiskella unelma-alaansa ja kokeilla siipiään...

Valitettavasti biologeja on liikaa ulkomaillakin. Tai palkan maksajat puuttuvat vaikka tarvetta olisi.

Mun unelma-ala on bloggaajan ura. Töitä on nyt hyvin, mutta tulevaisuus mietityttää. Tavoitteena tehdä myös osa-aikaisia hoitoalan duuneja.

Enpä osaa ap neuvoa sinua. Itse olisin halunnut opiskella historiaa, toinen hankala ala, mutta vanhempien painostuksen ja oman ajattelun jälkeen päädyin "varmalle" alalle. Vihaan työtäni, en ole siinä hyvä ja haaveilen ammatinvaihdoksesta. Ihan sama, voisin kitkuttaa, kun ei tarvisi kärsiä alalla, joka ei kiinnosta yhtään. Toisaalta onko se niin, että teoriassa voisi kitkuttaa, kun ei ole oikeasti koskaan joutunut kitkuttamaan? Miten se sitten käytännössä menisi? Olisinko vielä onnettomampi?

Se on totta, että biologien työllisyys on heikkoa. Opettajina taitavat olla vielä huonommassa tilanteessa kuin historian puolelta valmistuneet. Tunnen mm. biologian ja maantiedon opettajan, joka on taas ollut koko talven työtön, vaikka on pirteä, energinen, edustava ja useampi vuosi pätkätöistä jo kokemusta. Välillä saa jonkun vuoden sijaisuuden ja on saanut kyllä hyvät arviot työstään, mutta kun se työ loppuu, niin uutta ei välttämättä taas tipu.

Mä sanoisin, että hae ihmeessä :)

Ainakin Helsingin yliospistossa on oman tutkintonsa lopulliseen kokonaisuuteen melko helppo vaikuttaa sivuaineratkaisuilla (ja voipahan sitä pääainettakin vaihtaa tarvittaessa). Eli jos aloitat bilsasta, ota siihen seuraksi jotain mahdollisesti paremmin työllistäviä aineita. Tai erikoistu työllistävään erityisalaan, jos sellaista on.

Itse menin unelma-aineen perässä huonosti työllistävälle alalle ja oma kandintutkintoni koostuu työllistyttävyyden kannalta melko huonoista aineista, mutta maisteriin otin kaksi huomattavasti paremmin työllistävää sivuainetta, joista sain myös pätevyyden. Nämä ovat helpottaneet työnhakua melkoisesti. Vaikka tilanteeni ei ole ehkä työmarkkinoilla paras mahdollinen, ei se toisaalta ole ihan huonoinkaan. Kannattaa suunnitella oman tutkinnon rakenne suhteellisen ajoissa, että ehtii hakea ja suorittaa haluamansa / tarvitsemansa aineet.

Tällä hetkellä ei ole väliä mitä alaa opiskelee, koska missään ei ole töitä. Nainen 39 v on ollut onnekas, olen kanssa diplomi-insinööri, mielestäni hyvällä alalla ja asiani osaava ja aina pananut mitä pystyn eikä kuitenkaan ole yhtään headhunteria soittanut 15 vuoden aikana enkä ole oikein kunnolla koskaan työllistynyt (nainen 39 v, annatko vinkkejä mitä tehdä tai mitä olen tehnyt väärin?). 

Rohkeasti vaan, voi aina vaihtaa alaa,

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 18:24"]Fysiikan ja kemian puolelta luulisi töitä löytyvän, ainakin hyvillle
[/quote]

No kun ei löydy.

Miksi unelma-ala? Oliko lukiossa biologia mukavaa? Koska yliopistobilsa on aika erilaista. Itse miettisin vielä olisiko mahdollisuuksia hakea lääkikseen tai farmasiaan.

Niin, se on kyllä totta, että aika harvalla alalla on mitenkään erityisen paljon työtä tarjolla.

up

Ota matikka ja fysiikka sivuaineena niin opettajaksi voit hätätilassa työllistyä? plus tietty pedagokiset.

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 23:04"]

Minulla on yliopistokoulutus, jonka avulla on vaikea työllistyä. Jos saisin nyt valita uudelleen, opiskelisin jonkin varman alan, kuten juristin tai kauppatieteen maisterin tutkinnon. On tosi raskasta elää epävarmuudessa töiden suhteen.

Olen miettinyt, kuinka helppoa elämä olisi ollut, jos työpaikka olisi ollut helppo saada. Olisi voinut keskittyä paremmin muihinkin juttuihin elämässä kuin siihen, miten saa tarpeeksi rahaa kokoon. 

Mieti vielä. Miksi biologia on unelma-alasi? Kiinnostaako sinua ympäristö, genetiikka...? Mitä vaaditaan, että voit toteuttaa sitä unelmaasi myös työelämässä? Pitääkö sinun tehdä väitöskirja? Jaksatko kamppailla apurahojen tms. rahoituksen kanssa? Miten muuten voisit toteuttaa unelmaasi? 

Luonto on hieno myös harrastuksena. Jos ammatissasi haluat olla luonnon kanssa tekemisissä, myös muunlaisten koulutusten avulla voit tehdä niin. On myös insinöörikoulutuksia, joissa työtehtävät liittyvät luontoon. Entä maisema-arkkitehti (taitaa olla myös huono työllisyys)? Sitten tietysti metsänhoitaja ja muuta maa- ja metsätaloustieteellisen alat. Jne.

[/quote]

Olin vastaamassa juuri tällä tavalla. Itse menin opiskelemaan ns. unelma-alaani. Olen joutunut silti kouluttautumaan lisää tällä alalla ja silti työt ovat kiven alla. Olen nyt ,nelikymppisenä, todella kyllästynyt pätkätyöputkeen, mutta toisaalta siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että olen ollut jo muutaman vuoden samassa työpaikassa (määräaikaisena toki).

Jos nyt saisin valita uudelleen, lähtisin opiskelemaan jotain "järkevää" ja jättäisin tämän unelma-alani harrastukseksi. 

Toisaalta _joku_ aina alalla kuin alalla työllistyy: valtavalla onnella, uurastuksella ja epävarmuuden sietokyvyllä pääsee... no, johonkin. Mutta mieti tarkkaan, mitä elämältä haluat!

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 22:34"]

Älä hae biologiksi, ellei sinulla ole jo erikoistietämystä joltain biologian alalta. Yleisbiologeja valmistuu joka vuosi satoja, kun tarvetta on muutamalle uudelle. Ihan oikeasti vain muutamalle. Maastokelpoisista luonnontuntijoista (osaavat kaikkien suomalaisten lintujen äänet ja tunnistavat pienetkin vilaukset, tunnistavat 1000 kasvia tai kaikki jäkälät ja sammalet jne.) on pulaa touko-elokuussa, mutta sen  jälkeen ei heitäkään tarvita.

Hanki ammatti, joltain sellaiselta alalta, jolla työllistyminen on mahdollista.

[/quote]

Älä nyt liioittele sentään. Mikä ihme on yleisbiologi? Jokainen kyllä erikoistuu johonki pääaineiseen, ei ole mitään yleislinjaa.

Minä olin aiemmin tutkijana biotieteiden alalla, nykyisin olen biologian opettaja.

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 20:55"]

No nyt täytyy antaa vanhan naisen (olen 39 v) kokemuksella neuvo, jonka sain itse aikoinaan kun mietin ammattia.

Opiskele ammatti, joka työllistää ja josta saat palkkaa. Palkkaa tarvitset elämiseen ja lasten elättämiseen.

Itse haaveilin arkeologin ammatista, mutta luojan kiitos uskoin isääni ja valitsin diplomi-insinöörin opinnot. Töitä on riittänyt aina, palkka hyvä ja tälläkin hetkellä head hunterit soittelevat ja vonkuvat töihin muualle.

Jos olisin arkeologi, olisin varmaan kortistossa.

Ja nyt kun on useampi lapsi on mukavaa tarjota itselle ja lapsille vakaa talous, kiva omistusasunto ja matkustella huolettomasti ympäri maailmaa. Eipä onnistuisi arkealogina...

Voithan harrastaa biologiaa vapaa-aikanasi, luet kirjallisuutta jne. Opiskele vaikka diplomi-insinööriksi, siinä koulutuksessa saa lukea fysiikkaa ja kemiaa yllin kyllin ja silti saa jonkun työllistävän ammatin. Lisäksi saat pääaineen mukaisen opettajanpätevyyden ammattikorkeakouluihin (pedagogiset voi tehdä opetustyön ohessa jos sille alalle haluaa).

[/quote]

Etkö ole huomannut diplomi-insinöörien valtavaa työttömyyttä? katsopa Akavan tilastoja....

Yleisbiologiksi nimitän sellaista, joka on lähdössä työelämään vain yliopistosta saamansa opin varassa. Pelkkä erikoistuminen vaikkapa eläinekologiaan ei tee päteväksi vaikkapa lintulaskentoihin, koska lajintuntemustaidon harjoittelu on pitänyt aloittaa jo alakoulussa.

Lukioverkon karsinta tuo työmarkkinoille runsaasti päteviä aineenopettajia. Esimerkiksi 80km säteellä 4 bi/ge virkaa vähenee 0-1 tulevaisuudessa. Kolme tai neljä opettajaa jää työttömäksi!

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 22:47"]

Yleisbiologiksi nimitän sellaista, joka on lähdössä työelämään vain yliopistosta saamansa opin varassa. Pelkkä erikoistuminen vaikkapa eläinekologiaan ei tee päteväksi vaikkapa lintulaskentoihin, koska lajintuntemustaidon harjoittelu on pitänyt aloittaa jo alakoulussa.

Lukioverkon karsinta tuo työmarkkinoille runsaasti päteviä aineenopettajia. Esimerkiksi 80km säteellä 4 bi/ge virkaa vähenee 0-1 tulevaisuudessa. Kolme tai neljä opettajaa jää työttömäksi!

[/quote]

Mutta aika pieni osuus biologeista tarvitsee lajintuntemusta. Itse olen ns. labrabiologi ja kyllä ne opit (menetelmien hallinta) tuli nimenomaan yliopistossa hankittua.

Kyse olikin siitä, että heille on kesällä kysyntää. Muille ei oikein ole. Suomi 24:ssä on ollut keskustelu aiheesta jo muutaman vuoden. Karuja kohtaloita!

http://keskustelu.suomi24.fi/t/4563358

Minulla on yliopistokoulutus, jonka avulla on vaikea työllistyä. Jos saisin nyt valita uudelleen, opiskelisin jonkin varman alan, kuten juristin tai kauppatieteen maisterin tutkinnon. On tosi raskasta elää epävarmuudessa töiden suhteen.

Olen miettinyt, kuinka helppoa elämä olisi ollut, jos työpaikka olisi ollut helppo saada. Olisi voinut keskittyä paremmin muihinkin juttuihin elämässä kuin siihen, miten saa tarpeeksi rahaa kokoon. 

Mieti vielä. Miksi biologia on unelma-alasi? Kiinnostaako sinua ympäristö, genetiikka...? Mitä vaaditaan, että voit toteuttaa sitä unelmaasi myös työelämässä? Pitääkö sinun tehdä väitöskirja? Jaksatko kamppailla apurahojen tms. rahoituksen kanssa? Miten muuten voisit toteuttaa unelmaasi? 

Luonto on hieno myös harrastuksena. Jos ammatissasi haluat olla luonnon kanssa tekemisissä, myös muunlaisten koulutusten avulla voit tehdä niin. On myös insinöörikoulutuksia, joissa työtehtävät liittyvät luontoon. Entä maisema-arkkitehti (taitaa olla myös huono työllisyys)? Sitten tietysti metsänhoitaja ja muuta maa- ja metsätaloustieteellisen alat. Jne.

Olen biologi (FT), ja teen nyt post doc tutkimusta ulkomailla. Tahan paastakseni olen tarvinnut aimo annoksen tuuria ja suhteita, oli lahella etten olisi nyt kortistossa muiden tyottomien tohtorien ohessa. Ala on siis hankala, haluaisin palata Suomeen mutta en toisaalta tieda jatkosta. Taalla on paremmin tutkijoille toita, mutta perhesuhteet pakottavat miettimaan tulevaisuutta tarkemmin.

Olen monesti monesti miettinyt miksi en hakenut sinne laakikseen kolmatta tai vaikka neljatta kertaa, olisi paljon enemman vaihtoehtoja elamassa. Oletko siis varma etta olet valmis uhrauksiin tulevaisuudessa (jos ulkomailla asuminen tai mahd tyottomyys sita olisi)? rakastan tata alaa kylla ja tykkaan tyostani mutta meita saman alan tohtoreita on yksinkertaisesti liikaa.. oletko miettyt laakikseen hakua?