Pokasin baarista Yh:n.

Vierailija:

Mahtaako siihen olla syy suvussa?

mm. vanhempani ovat olleet aviossa vuodesta 1960 lähtien.

Mikä sinun pointti oli ap?

Vierailija:

Viikonloppuna olin yksin baarissa ja sain pokattua yhenillan hoidon. Oli sitten inttipoika ja sunnutai aamuna se oli kalsareissa syömässä aamiaista kun eksä toi lapset takaisin. Hyvä pano, ei voi muuta sanoa, pyllyynkin laittoi, tai oikeastaan laittoi kun pyysin. Aion panostaa inttipoikiin tulevaisuudessakin. irtos kohtuu helpolla....

Itse en kyllä hakenut seuraa baareista koska mielestäni yhdenillan jutut ei ole vastuullisen ihmisen (perheellisen) käytöstä.



Ok, joku on nyt sitten kokenut että yksinhuoltajilta irtoaa helposti, selvä. Itse en tunne tälläisiä yksinhuoltajia. Ja suoraan sanottuna suututtaa tälläinen lapsellinen lällätys.



Ei kai pitäisi nuorten ja naivien ihmisten jutuista provosoitua, mutta niin tein, ei voi mitään. Itse arvostan kaikkia vanhempia jotka joutuvat yksin arjesta lasten kanssa selviämään, ei he tarvitse enää tälläistä mollausta niskaansa.



T. 2 (entinen yh, nykyinen uusperheellinen).

koko ketjun lukemalla voi helposti huomata että yksinhuoltajia ei yritä halventaa eikä mollata kukaan. Miesten kokemusten mukaan, minullakin 20 vuoden ajalta, " aika" monta, sellainen on toisiaan helpompi saada kapakista mukaansa kuin " tavaransa markkina-arvoa" vielä innokkaasti mittauttava nuori aikuinen nainen. Ei siinä ole mitään pahaa tai halveksuttavaa. Aivan hulluna onnesta olen jokaista nainut jonka mukaan olen lähtenyt ja tehnyt myös parhaani että vastapuolelle olisi ollut hyvä kokemus. On saatu aamupalaa ja hyvää hoitoa.

Miksi pitää alkaa jänkkäämään että " minäkin olen yh enkä kyllä anna paljon kellekään" . No älä anna sitten.

Miehethän ne tietää keneltä saa miten helposti.

Jokaista yh:ta arvostan jota olen polkenut. Paljon enemmän elämänkokemusta ja näkemyksiä omaavia naisia ne ovat kuin keskivertobimbot mitä tuolla baaritiskeillä roikkuu.

Valitsisin sänkyyni yh:n vaikka se ei olisi yhtään sen helpompi poka kuin ei yh. Se ei ainakaan ole ovikelloa soittelemassa heti ensi arkena kun sillä on parempaakin puuhaa lastensa kanssa.

Vierailija:

sellainen on toisiaan helpompi saada kapakista mukaansa kuin " tavaransa markkina-arvoa" vielä innokkaasti mittauttava nuori aikuinen nainen.

Ei kukaan itseään arvostava nainen halua tulla kuvailluksi " sellaisena, joka lähtee kapakasta helposti kenen vain matkaan" .

Valitsisin sänkyyni yh:n vaikka se ei olisi yhtään sen helpompi poka kuin ei yh. Se ei ainakaan ole ovikelloa soittelemassa heti ensi arkena kun sillä on parempaakin puuhaa lastensa kanssa.

Enkä tiedä kovin monta naista, joka haluaa tulla " valituksi" lähinnä siitä syystä, että " ei jää roikkumaan" .

No mitä siitä nyt tulkitsemaan " olen tosi kiva, koska mussa paras puoli on se, ettei näe enää ikinä?!?!?"

Ihan SAIRAAN siistiä.

Jos itse haluan jonkun miehen itselleni, niin kyllä yksi kriteeri on se, että halutaan tavata myöhemminkin, ettei se tapaaminen ole vain pelkkää " onnesta soikeana" panemista.

" Otetaan nyt kun kerrankin saa" .

On niitäkin yksinhuoltajia, jotka etsivät IHMISSUHDETTA, eivät panoa. Ja haluavat tulla kohdelluksi IHMISENÄ, ei panona.

Seksihän on kaunis asia, mutta joillekin sen verran intiimi tilanne, ettei sitä tee mieli jakaa ihan kenen tahansa kanssa.

puhuttiin vaan eri asioista. Minä vapaailtana seksiä hakevista yh:ista ja miehistä. Sinä rakkaudesta, (joka varmaan myös on ihan jees, en tiedä kun ei ole kokemuksia;)

t.53

Kirjoittaa asiaa. Omista kokemuksistaan, vouhkaamatta, asiallisesti, mutta mukavasti.



Pysähtykää nyt YH:t lukemaan noita tekstejä, alkääkä suu vaahdossa teilatko kaikkea.

On olemassa yksinhuoltajia, jotka jakavat ihan miten sattuu ja minne sattuu. Ja on olemassa YH:ta, jotka eivät näin tee. Mutta, kun äijät kehuu polkemisiaan, ei ne toki mainitse niitä joita eivät päässeet polkemaan. Ja aika moni pakit antanut ei varmaan ole erikseen kertonut, onko YH vai ei.

Mun mielestä on aika moista yleistystä sanoa, että YH:t antais helpommin... Luultavasti tietyssä ikä- ja elämäntaparyhmässä on helpompia ja hankalampia " saatavia" .

Nykyään vain melkoinen osa 25-40v naisista on yksinhuoltajia, syystä tai toisesta. Siispä heitä on paljon myös vapailla markkinoilla, ja kaikkihan me haluamme edes joskus läheisyyttä ja vierihoitoa... Toiset sitten erilailla kuin toiset.

Toinen pointti on se, että naisen seksuaalinen aktiivisuushuippu osuu aika paljon vanhemmalla iällä kuin miehen. Niinpä noi inttipojut taitaa aika usein törmäillä " sillä silmällä" näihin vähän vanhempiin naisiin, jotka tietenkin usein on jo YH:ta.

Kyllä mäkin nelikymppisenä leikittelin yhellä reilu parikymppisellä, ja se mulla. Ja mikäs oli leikkiessä, molemmat sai just sitä mitä halus. Mutta ei mun yksinhuoltajuus siihen mitään merkinnyt, miksi olisi? Useimmilla nelikymppisillä nyt kerta kaikkiaan ON lapsia, ja ne, jotka hakee seuraa, on useimmiten (onneksi) eronneita.

Saman kaavan mukaan mä voisin sanoa, että helpoimmin kapakasta mukaansa sais viikonloppuisän. Ja tottahan se olisi, koska suurin osa mun ikäisistä vapaista miehistä on uusiokierroksella, ja näistä suuri osa on viikonloppuisejä.



Ja jottei nyt hirveesti hehkuteltas, tän mun kymmenvuotisen YH urani aikana mulla on ollut neljä seksikumppania, joista yksi kerran, yksi pari kartaa ja yksi reilut kolme ja puoli vuotta.

Että sen tavan jakorasia...

Kirjoitit paljon asiaa. Kuitenkin tässä keskustelussa on jatkuvasti selittelyn makua, ja monella vaikeuksia hyväksyä toisten näkemystä/kokemuksia.



Ensinnäkin, " ei saa yleistää" on erittäin hölmö kommentti. Nyt puhutaan yksinhuoltajista, joita on Suomessa noin 120 000! Pitäisikö käydä jokainen läpi yksitellen? Pointtihan on kysellä kokemuksia, joiden perusteella arvioidaan ovatko YH:t keskimäärin helpompia pokattavia kuin perussinkut.



Olen täysin samaa mieltä siitä, että kun mennään 30-40v naisiin, pääosalla on jo lapsia. MUTTA: 25-30 vuotiailla tilanne on aivan toinen!

- Samanikäiset miehet eivät yleensä halua naista, jolla on lapsia. Lisäksi lähes jokainen mies toivoo, että tekee sitten joskus lapsensa itse oman rakkaan tyttönsä kanssa. Synnyttänyt nainen on ' jo käytetty' .

- Elämä on täysin erilaista niin arjen kuin juhlankin osalta, verrattuna esimerkiksi lapsettomiin kavereihin. Ei ole aikaa harrastella yhtä paljon, eikä pääse viihteelle silloin kun haluaa. Elämä on siinä mielessä tylsempää.



Selitelkää ja väittäkää ihan mitä vain, mutta ainakin 25-30 ikäluokassa lapset vaikeuttavat seurustelun aloittamista ja kumppanin hakua. Tästä syystä yh on helpompi, eikä siinä ole mitään hävettävää. Samat asiat pätevät yh-isään.



Der Mann

Siis yksinhuoltaja, joka OIKEASTI etsii parisuhdetta, voi olla valmiimpi tutustumaan " niillä korteilla, mitkä ovat pelattavissa" - kuin parisuhteissa kokematon, joka vielä etsii unelmien prinssiä (jolle ei ehkä vastinetta todellisuudessa).



Tosin monet yksinhuoltajat ovat sen verran saaneet nenilleen, etteivät parisuhdetta halua lainkaan.



Osa yksinhuoltajista menee baariin etsiäkseen vain seksiseuraa (tätä tekevät myös sinkut) - he saattavat ehkä sitten kelpuuttaa " kenet vain" , mikäli ensisijainen tarkoitus on saada " kuka vain, jolla on kikkeli" .



Ennen kuin minusta tuli yksinhuoltaja minulla olisi teoreettisesti pitänyt olla kaikki mahdollisuudet ja aika etsiä, testata ja löytää se " täydellinen prinssi" . No eipä sitä tullutkaan.



Lapsen saanti pysäytti miettimään elämänarvoja uusiksi - ja se myös toi muutoksen siihen, että aloin olla tarkempi kumppanin " etsinnässä" . En ole aiemminkaan pelannut ihmissuhdepelejä, vaan olen varmaan ollut suhteellisen helppo nakki niille kaikille, joista olen ollut kiinnostunut. Näin myös nykyiselle miehelle.



Ja mitä hyötyä siitä olisi ollut, koska toinen tuntui mukavalta alusta lähtien?



Ravintoloissa törmää tosi marginaaliseen osaan porukkaa. Esim minuun siellä ei juurikaan törmää.



Mutta kyllä mä tiedän, että yksi yh-tuttuni suunnistaa aina " vapaaviikonloppuina" Hotelli Vantaan Tulisuudelmaan ja likimain kysyy jokaiselta kaksilahkeiselta jotain yhtä romanttista kuin " mennäänkö nussimaan?" Samoin yksi toinen yh-tuttuni meni aina laivalle ja kävi äkkiä puksuttelemassa niin monta tapausta läpi kuin ehti.



Mutta ed kuvattu tarina pätee myös moneen sinkkututtavaani: yksi lähti aina Amsterdamiin käyttämään huumeita ja naimaan, toinen lähti aina Barcelonaan, kolmas ns tyytyi ihan kotipaikkakunnan tarjontaan...



Parisuhteen etsintä on melko vaikeaa, mutta ainahan voi toivoa kokemusten tekevän realistiseksi. Ja joskus se kokemus voi tulla vaikka muutaman suhteen ja vaikka avioeronkin kautta.



- ajatuksia -

Mutta muista yh käytti sinua niinkuin sinä häntä..

Ei siinä sen kummempaa tai erikoisempaa.

Se on sellaista, juu nou..

Gigglin Marlinissa tehtiin kartoitusta siitä, millaiset naiset lähestyvät miehiä avoimesti. Kyseltiin lähinnä koulutusta, ammattia, perhetilannetta jne. ja sen jälkeen udeltiin vähitellen ikää.



1. Seurustelun lopettaneet olivat halukkaimpia. mitä pidempi suhde takana, sitä avoimempi nainen.



2. Yh-äitejä tavattiin vain kolme. Yksi aluksi todella ujo, mutta jotkuthan on. Selvästi kiinnostuneimpia, ja puhuivat eniten tavallisista asioista. Katseet ja kehonkieli viettelevämpää. Lapsista puhuminen oli vaivalloista, mutta lopulta kaikki kertoivat miten " ihania ne on" .



3. Ns. perussinkuista oli vaikea saada mitään irti, vaikka olivat enemmistönä. Monesta jäi sellainen kuva, että pitääköhän ihmisistä yleensäkään. Käytännössä jakautui kahteen: keskimääräistä paremmannäköiset ja keskimääräistä rumemmat.



Ryhmät 1 ja 2 olivat selvästi tulleet pitämään hauskaa, kolmoset hengailivat, istuivat ja kävivät tanssilattialla jäykistelemässä.



Suoria ehdotuksia tuli kahdelta, toinen 1 ja toinen 2-osastosta.

(kolmesta pojasta vain mulle ei ehdotettu jatkoja tms. Itsetunto kovilla :) Kukaan ei siis oikeasti/tosissaan hakenut seksiseuraa tai muuta.



Oli muuten hauskin baari-ilta aikoihin!

Kaikki yh:t ja osa " eronneista" näyttivät ikäistään vanhemmilta. Oikeastaan yh-ryhmän miellyttävin piirre oli se, että he VAIKUTTIVAT ikäistään vanhemmilta keskustelussa. Iät siis 21,24, ja 26. Esim tuon nuorimman iän olisin veikannut heti yli 25, ehkä jopa 30.



Sanokaa mitä sanotte, mutta tämän(kin) kokemuksen perusteella yksinhuoltajat ovat muutakin kuin helppoja. Erittäin miellyttäviä ja fiksuja naisia!

Koulutus meni muistaakseni aika tasan kaikkien kesken. Eniten akateemisia sinkuissa, yh:ista vain 1. Tuota ei kuitenkaan voi yleistää kun niitä oli vaan ne 3.

niin tehdään se kunnolla.



Eli nyt reilu 30v eronnut viikonloppuisä jakaa omien kokemusten mukaan naiset kategorioihin. Selektiivin perustana on baarielämä ja seksikäytös.



1. Prinssin etsijät: alle 25 V tytsy joka etsii täydellistä unelmaprinssiään. Ei anna meikäläiselle kuin kovassa kännissä. Ei kovin kiehtovaa baari seuraa sillä on pelkästään haku reissulla eikä halua uhrata aikaa sille joka ei ole hakuehtoja täyttävä. Usein suorastaan tyly.



2. Seksiä etsivä pikkutyttö: Näiltä saa. Haluaa ehkä kokeneempaa miestä ja " päänahan" tyttö porukoiden juttutuokioihin. Ei kovin iso ryhmä. Ei kiinnostava mullekaan pidemmässä jouksussa.



3. Jotain etsivä pikkutyttö: Saattaa antaa helposti. Näille lapsi, kun siitä huolehdin, on merkki vastuuntunnosta. Kaipaa jotain johon ainakin hetkellisesti vanhemman miehen olkapää tarjoaa vastetta. Joku sopiva saattaa olla myös ainesta pidempiaikaisempaan suhteeseen.



4. Ikisinkku: Ryhmän yksi tyttö + 10V. Takana joitain suhteita. Saattaa antaa ja kiinnostua. Ei kuitenkaan kovin mielenkiintoinen ajatellen pidempää suhdetta sillä omaa yhä tarkkoja kriteereitä millainen miehen tulisi olla. Pyytää panon jälkeen t-paitaa lainaksi jotta saa tarkistaa onko myös vaatekaappi siistissä ojennuksessa.



5. Elämänkolhimat ja " b-ryhmää ulkonäöltä" olevat: Kiinnostuvat helposti, antavat jos antavat. Näille toiselle kierrokselle mukaan pääseminen sopii ihan hyvin. Osa näistä hyvin kiinnostavia.



6. YH:t: Sekalaisin näistä ryhmistä. (koska ryhmään kuulutaan tavallaan itsensä ulkopuolisista syistä) Saattavat kuitenkin antaa kaikkein katkerimpia lukuunottamatta. Rentoutensa ansiosta (taas pois katkerat) usein mukavaa baariseuraa. Luultavasti useasti (puheista huolimatta) etsivät pidempää suhdetta mutta eivät pakkomielteisesti.



Että tällein. Kovin tieteellinen jaottelu ei siis kyseessä ollu ja joku saataa kuulua moneen ryhmään, toinen ei mihinkään. Ja pois jäivät esimerkiksi vanhemmat naiset joille olenkin " nuori rakastaja" .

vaan ovat lähteneet liikkeelle vain töllöttämään ihmisiä ja tanssimaan. Muistan itse olleeni parikymppisenä tosi tyly kaikille ehdotuksille, koska halusin vain tanssia ja juoda siideriä tyttökavereiden kanssa.



En mä halunnut etsiä mitään, en ollut etsimässä mitään ja inhosin näitä kommentteja " ei kukaan sua halua jos olet noin nyrpeä" .



Mitä vittua? Saa kai sitä baariin lähteä ilman, että korkein tavoite on päästä sänkyyn jonkun kanssa?



Suurimman osan ajasta kun olin 20v risat, seurustelin, enkä ymmärrä miksi olisi pitänytkään alkaa tehdä tuttavuuksia miesten kanssa. Liikuimme paljon jätkäkaverin kanssa eri baareissa, koska ei se seurustelu siinä vaiheessa mun mielestä 24h yhdessäoloa vaadi eikä vaatinut.



Toki sanoit, ettei kaikki kuulu mihinkään ryhmään. Veikkaan, että baareissa käy paljon naisia/miehiä, jotka eivät ole ekana sitä kumppania hakemassa. Käy mun miehenikin enimmäkseen ilman minua (kavereiden kanssa), joskin harvoin.

Pariskuntana on joskus vaikea olla baarissa, vaikka tykätään lähteä yhdessä viihteelle. Tuntuu ettei naiset saa hetken rauhaa - lipevät sedät ja pullistelevat juntit roikkuu heti kimpussa. Vähän aikaa ne sitä sietää, mutta sitten alkaa ällöttää ja menee hermot. Hyvät fiilikset sen jälkeen.



Ja miehet jaksaa ihmetellä " hei mis kaikki naiset on?" .

Inttipoika ei kirjoittaisi YH, eikä kutsuisi itseään ja kavereitaan intti-pojiksi.

firman porukalla liikkeellä, n.5 naista ja loput n.30 miehiä. Tuossa lähimpänä istuu N35, yh. Aina kun päihtyy, se alkaa tarjota persettään. Kuulemma saisi ottaa kaverinkin halutessaan kolmanneksi. Mököttää taas kun ei kelpaa enää kellekään, n. 1/3 osastosta on sitä jo polkenut joten ei ihmekään jos kukaan ei enää halua. Muut naiset paheksuu, miehet naureskelee keskenään.

Noo, sitte tuossa on N25. Ihan ok kroppa jne. Eroprosessi " elämänsä poikaystävästä" (lue:ensimmäisestä) on ollut vireillä jo jonkin aikaa ja meno on sen mukaista. Antennit pystyssä koko ajan, vanhemmat miehet kiinnostaa kun ei siitä nörttipojusta ole kuulemma mihkään olo- eikä makuuhuoneessa. Hemmetin huomionkipeä, tältä saisi kun jaksaisi kehua sitä edes puoli tuntia ja vähän tanssia. Ei jaksa.

Tuolla salin perällä tiirailee firman uusin muija. D kupit ja todella huorahtava olemus. Katse viipyilee. Tuo tuijottaa vaikka niin kauan että mies alkaa punastelemaan. Mies tuollakin on kuulemma kotona mutta ei näy paljoa haittaavan. Sopertaa loppuillasta tanssilattialla ottavansa suihin niin hyvin että aivotkin tulee alakautta pihalle. Viina maistuu paremmalle, lollo lähtee pettyneenä taksijonoon.

Sitten tämä talon sisäinen pariskunta. Yh joka pokasi uuden työntekijän ja teki siinä samalla tietysti myös uuden työntekijän entisestä vaimosta yh:n. Reilu meininki, mutta joku piti saada. Muutaman kuukauden sekin jaksoi olla pokauksestaan kiinnostunut. Nyt se vilkuilee sinne sun tänne ja antaa ymmärtää että kun tuosta pääsee edes suht. sovinnolla eroon niin täältä pesee taas pojat. Ukkonsa haistaa tilanteen ja niinpä nämä tappelevat kännissä koko ajan. Osa työkavereista pelkää että mitähän tuostakin tulee, loput odottaa pääsyvuoroa pykälään koska misu on tosi pantava.

Siinäpä nämä, ainoa joka tyrkytä itseään on tuo tarjoilija. Parasta vetää pää täyteen niin ei näe kaikkea tuota paskaa ympärillään.