Kalevala on suomalaisten pyhä kirja joka kertoo suomalaisten muinaisuskosta ja -tarustosta kaiken
Mutta kuinka usein muinaiset suomalaisetkin lukivat tai lauloivat Kalevalaa muinaisessa Suomessa ennen kristinuskon tuloaan Suomeen ja oliko eepoksella merkittävä osa muinaisessa hiisilehto-kultissa kuten Raamatulla on tämän päivän kirkossa?
Kommentit (26)
Niin kuin yllä on jo mainittu, kyseessä on 1800-luvulla koottu teos. Tarinoiden "suomalaisuus" on myös aika kyseenalainen, koska suurin osa niistä on kerätty Venäjältän vähemmistökansoilta Aunuksen ja Arkangelin seudulta
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin yllä on jo mainittu, kyseessä on 1800-luvulla koottu teos. Tarinoiden "suomalaisuus" on myös aika kyseenalainen, koska suurin osa niistä on kerätty Venäjältän vähemmistökansoilta Aunuksen ja Arkangelin seudulta
Siis kulttuurista omimista, appropriaatio. Kalevalalla ei ole mitään tekemistä muinaisuomalaisten kanssanne jotka uskoivat viikinkijumaliin. Runot ja tarut omittiin Venäjän karjalaisilta ja runonlaulajien palkkiot maksettiin oluena. Näiden jälkeläiset ovat tehneet asiasta valituksensa jälkeenpäin ja pyytäneet Kalevalan palautusta sekä sitä että teosta ei kutsuttaisi Suomen kansalliseepokseksi. Vuosittain vietettävä Kalevalan päivä on häpeätahra kalenterissa.
Suomalaisuus on vähä väärä termi tässä. Kun puhutaan muinaisuudesta, muinaisuskosta, luonnonuskosta, mistä vaan, niillä ei ole oikeastaan tarkkoja maantieteellisiä rajoja.
Paikallisesti on omia erityispiirteitä, mutta kyllä esimerkiksi luonnon kunnioittaminen ja yhteys henkimaailmaan on yhteistä niin saamen, skandien, venäläisten, kuin suomalaistenkin muinaisuskossa.
Venäjälläkin on useita suomensukuisia heimoja jotka ylläpitävät omaa uskoaan vielä tänäkin päivänä, tosin kuolemassa on nekin kulttuurit.
Kuinka moni tietää että esimerkiksi että viikonpäivämme ovat nimetty viikinkien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisuus on vähä väärä termi tässä. Kun puhutaan muinaisuudesta, muinaisuskosta, luonnonuskosta, mistä vaan, niillä ei ole oikeastaan tarkkoja maantieteellisiä rajoja.
Paikallisesti on omia erityispiirteitä, mutta kyllä esimerkiksi luonnon kunnioittaminen ja yhteys henkimaailmaan on yhteistä niin saamen, skandien, venäläisten, kuin suomalaistenkin muinaisuskossa.
Venäjälläkin on useita suomensukuisia heimoja jotka ylläpitävät omaa uskoaan vielä tänäkin päivänä, tosin kuolemassa on nekin kulttuurit.Kuinka moni tietää että esimerkiksi että viikonpäivämme ovat nimetty viikinkien mukaan.
Viikinkien mukaan? Maanantai on kuun päivä, tiistai on tyrin päivä, keskiviikko ihan itseselitteinen, torstai thorin päivä, perjantai freijan päivä, lauantai kylpemisen päivä ja sunnuntai auringon päivä. Mikäs näistä oli se viikinki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisuus on vähä väärä termi tässä. Kun puhutaan muinaisuudesta, muinaisuskosta, luonnonuskosta, mistä vaan, niillä ei ole oikeastaan tarkkoja maantieteellisiä rajoja.
Paikallisesti on omia erityispiirteitä, mutta kyllä esimerkiksi luonnon kunnioittaminen ja yhteys henkimaailmaan on yhteistä niin saamen, skandien, venäläisten, kuin suomalaistenkin muinaisuskossa.
Venäjälläkin on useita suomensukuisia heimoja jotka ylläpitävät omaa uskoaan vielä tänäkin päivänä, tosin kuolemassa on nekin kulttuurit.Kuinka moni tietää että esimerkiksi että viikonpäivämme ovat nimetty viikinkien mukaan.
Viikinkien mukaan? Maanantai on kuun päivä, tiistai on tyrin päivä, keskiviikko ihan itseselitteinen, torstai thorin päivä, perjantai freijan päivä, lauantai kylpemisen päivä ja sunnuntai auringon päivä. Mikäs näistä oli se viikinki?
Lauantai on pyykkipäivä
Itse olen sukulinjojen perusteella näiden myyttisten suomen muinaiskuninkaiden suora jälkeläinen joita kronikoissa ilmenee.