Kalevala on suomalaisten pyhä kirja joka kertoo suomalaisten muinaisuskosta ja -tarustosta kaiken
Mutta kuinka usein muinaiset suomalaisetkin lukivat tai lauloivat Kalevalaa muinaisessa Suomessa ennen kristinuskon tuloaan Suomeen ja oliko eepoksella merkittävä osa muinaisessa hiisilehto-kultissa kuten Raamatulla on tämän päivän kirkossa?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kalevala on Elias Lönnrotin koostama kirja suomalaisten kansanrunojen pohjalta. Ennen Lönnrotia oli vain erillisiä pitempiä ja lyhyempiä kansanrunoja, jotka eivät liittyneet juonellisesti toisiinsa.
Kalevalahan on ikiaikainen ja Lönnrut sanoi kirjoittaneensa kaiken ylös sellaisena kun se on ollut olemassa ammoisista ajoista lähtien. Ja teos on edelleen niin merkittävä että sitä käytetään edelleenkään kouluissa kun lapsille opetetaanko muinaiset en suomalaisten uskonnosta, jumalista ja taruista.
Meidän suvun vanhat opettivat tietyt luonnon ja pihapiirin "henkiolennot" ja vastaavia juttuja. Vedestä, metsästä ja silleen. Osa oli opettavaisia tarinoita kuinka ei eksy tai huku.
Mun nimi on Kalevalasta. Yön tytti, hämärän neito. Tytti. Soutaa ja näkee tulevien kuoleman.
Kalevala on Lönnrotin kokoama ja eepokseksi muokkaama runokokoelma Karjalasta.
Tuo perinne oli hyvin pitkälle muualla sammunut, oltiinhan eletty kristinuskossa jo satoja vuosia.
Tuon ajan käsityksen mukaan Itä-Karjalassa suomalsisuus oli säilynyt puhtaampana.
Eli ei, Kalevala ei ole Suomen muinaisuskon pyhä kirja koska:
-luku- ja kirjoitustaidottomilla muinsidduomalaisilla ei ollut kirjoja
- Kalevala on myyttinen sankaritarusto, ei niinkään jumaltarusto
- Kalevala ei välttämättä edusta kovin hyvin Suomen tarustoa, en yosin ole varma.
-Kalevalan pohjalla olleita runoja on Lönnrotin toimesta raskaasti muokattu.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvun vanhat opettivat tietyt luonnon ja pihapiirin "henkiolennot" ja vastaavia juttuja. Vedestä, metsästä ja silleen. Osa oli opettavaisia tarinoita kuinka ei eksy tai huku.
Meillä uskottiin suvussa pitkään että saunassa asuu löylynhenki joka suuttuu jos saunassa riehutaan ja tapellaan, vaikka koko uskomus on todella hölmö ja typerä. Nyttemmin tämä hömppäuskomus on kuollut minun mukanani. Olen ateisti enkä aio siirtää lapsellista taikauskoa eteenpäin omille lapsille.
Ei todellakaan ole. Tai no, sama homma se on Raamatussakin, että joku pieni porukka päätti, mitkä kirjoitukset olivat tarpeeksi pyhiä ja kelpasivat kirjoihin ja kansiin.
Pyhää kirjaa ei muinaisuskonnoissa voinut olla, koska luku- ja kirjoitustaito tulivat näille seuduille vasta kristinuskon mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvun vanhat opettivat tietyt luonnon ja pihapiirin "henkiolennot" ja vastaavia juttuja. Vedestä, metsästä ja silleen. Osa oli opettavaisia tarinoita kuinka ei eksy tai huku.
Meillä uskottiin suvussa pitkään että saunassa asuu löylynhenki joka suuttuu jos saunassa riehutaan ja tapellaan, vaikka koko uskomus on todella hölmö ja typerä. Nyttemmin tämä hömppäuskomus on kuollut minun mukanani. Olen ateisti enkä aio siirtää lapsellista taikauskoa eteenpäin omille lapsille.
En oikein usko ;)
, että uskoivat todelliseen henkeen siinä mielessä. Saunassa nyt on kaikille mukavampaa pitämällä se ystävällisenä tilana kaikille saunojille. Rentoudutaan, ei kiroilla ja peseydytään. Se on ollut sitä tärkeämpää mitä kauemmaksi ajassa taaksepäin mennään ja mitä vieraampia toisilleen saunojat ovat olleet. Meillä päin saunassa asui saunatonttu, ei mitään löylynhenkeä. Saunatontulle pitä jättää sauna lämpimäksi heittämällä kiukaalle kauhallinen vettä saunasta poistuttaessa. Pidän edelleen tuon tavan hengisä ja suvun lapsille se on opetettu. Olen ateisti, eikä vanhoissa tavoissa ole mitään uskonnollista. Hauskoja perinteitä :)
Suomalainen muinaisusko on hieno asia jota kannattaa vaalia.
Oma maailmankatsomukseni on sekoitus aasaa ja suomalaista muinaisuskoa. Luonnon kunnioittamista.
Sanan löyly etymologia on mielenkiintoinen.
Henki, elämä
Suomessakin on aina saunassa synnytty ja sinne on viety kuolleet
Jokaisella elävällä olennolla on sielu. Niin ihmisellä, karhulla kuin vaikka puulla ja perunalla.
Kaikkea kunnioitetaan omalla tavallaan
Vierailija kirjoitti:
Sanan löyly etymologia on mielenkiintoinen.
Henki, elämä
Suomessakin on aina saunassa synnytty ja sinne on viety kuolleet
Suna on ollut minulle lapsesta asti erityinen paikka. Siksi miten saunassa on käyttäydytty ja siksi miten saunaan on suhtauduttu siellä lyplpiessä. Siihen on nimenomaan liittynyt käyttäytymisrituaalit: rauhallisuus ja peseytymisrituaalit. Tämä vaikka aikakani saunaan ei enää synnytty ja kuoltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanan löyly etymologia on mielenkiintoinen.
Henki, elämä
Suomessakin on aina saunassa synnytty ja sinne on viety kuolleet
Suna on ollut minulle lapsesta asti erityinen paikka. Siksi miten saunassa on käyttäydytty ja siksi miten saunaan on suhtauduttu siellä lyplpiessä. Siihen on nimenomaan liittynyt käyttäytymisrituaalit: rauhallisuus ja peseytymisrituaalit. Tämä vaikka aikakani saunaan ei enää synnytty ja kuoltu.
Sauna...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevala on Elias Lönnrotin koostama kirja suomalaisten kansanrunojen pohjalta. Ennen Lönnrotia oli vain erillisiä pitempiä ja lyhyempiä kansanrunoja, jotka eivät liittyneet juonellisesti toisiinsa.
Kalevalahan on ikiaikainen ja Lönnrut sanoi kirjoittaneensa kaiken ylös sellaisena kun se on ollut olemassa ammoisista ajoista lähtien. Ja teos on edelleen niin merkittävä että sitä käytetään edelleenkään kouluissa kun lapsille opetetaanko muinaiset en suomalaisten uskonnosta, jumalista ja taruista.
Olet täysin hakoteillä. Lönnrot keksi Kalevalaan ihan itse useita hahmoja ja muitakin kuvioita, että siitä tulisi juonellisesti yhtenäinen teos. Tavoitteena oli luoda samankaltainen hieno muinaiseepos kuin monilla muilla kansoilla oli. Puhutaan ajasta, jolloin kansallisromantiikka oli kova sana taiteen kentällä. Kaikki tämä on ihan yleistä tietoa jonka tietää, jos on yhtään ollut hereillä yläkoulun historian tunneilla. Teos ei myöskään koostu pelkästään suomalaisten kansanrunoista, vaan tarusto on paljolti yhtenevä myös muiden itämeren kansojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanan löyly etymologia on mielenkiintoinen.
Henki, elämä
Suomessakin on aina saunassa synnytty ja sinne on viety kuolleet
Suna on ollut minulle lapsesta asti erityinen paikka. Siksi miten saunassa on käyttäydytty ja siksi miten saunaan on suhtauduttu siellä lyplpiessä. Siihen on nimenomaan liittynyt käyttäytymisrituaalit: rauhallisuus ja peseytymisrituaalit. Tämä vaikka aikakani saunaan ei enää synnytty ja kuoltu.
Ja se erityisyys säilyy vain pitämällä erityisyyttä yllä. Se on omaa kulttuuria, että tehdään ennen saunaan menoa vasta ja kylvetään sillä ja suhtaudutaan saunaan ja aunomiseen erityisellä juhlavuudella.
Kalevala ei ole mikään pyhä kirja.
Se on kansantarusto, jonka Lönnrot kirjoitteli yksiin kansiin.
Ei mitään muuta. Ja taatusti muokkasi itsekin jonkin verran noita tarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanan löyly etymologia on mielenkiintoinen.
Henki, elämä
Suomessakin on aina saunassa synnytty ja sinne on viety kuolleet
Suna on ollut minulle lapsesta asti erityinen paikka. Siksi miten saunassa on käyttäydytty ja siksi miten saunaan on suhtauduttu siellä lyplpiessä. Siihen on nimenomaan liittynyt käyttäytymisrituaalit: rauhallisuus ja peseytymisrituaalit. Tämä vaikka aikakani saunaan ei enää synnytty ja kuoltu.
Kylpiessä, voi luoja, ei uskoisi, että kaakaotani ei ole terästetty :D
Kannattaisin ennemmin teoksen Mythologia Fennica lukemista hyvin tarkkaan.
Siinä mainitaan sekä jumalat että henget, ja selitetään niiden tekemisiä ja palvomista.
Kirja on luettavissa ilmaiseksi esim. Gutenbergissa:
https://www.gutenberg.org/cache/epub/52445/pg52445.html
.
MYTHOLOGIA FENNICA
ELLER
FÖRKLARING
ÖFVER
De NOMINA PROPRIA DEASTRORUM, IDOLORUM,
LOCORUM, VIRORUM &c.
ELLER
Afgudar och Afgudinnor, Forntidens Märkelige
Personer, Offer och Offer-Ställen, Gamla
Sedvänjor, Jättar, Troll, Skogs-Sjö-
och Bergs-Rån m. m.
Som
Förekomma i de äldre Finska Troll-Runor, Synnyt, Sanat,
Sadut, Arwotuxet &c. samt än brukas och
nämnas i dagligt tal;
Til deras tjenst,
som vela i grund förstå det Finska Språket, och hafva smak för
Finska Historien och Poësin,
Af Gamla Runor samlad och uttydd
Af
CHRISTFRID GANANDER, Thomasson
Philos. Mag. & Sacell.
ÅBO, Tryckt i Frenckellska Boktryckeriet 1789.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevala on Elias Lönnrotin koostama kirja suomalaisten kansanrunojen pohjalta. Ennen Lönnrotia oli vain erillisiä pitempiä ja lyhyempiä kansanrunoja, jotka eivät liittyneet juonellisesti toisiinsa.
Kalevalahan on ikiaikainen ja Lönnrut sanoi kirjoittaneensa kaiken ylös sellaisena kun se on ollut olemassa ammoisista ajoista lähtien. Ja teos on edelleen niin merkittävä että sitä käytetään edelleenkään kouluissa kun lapsille opetetaanko muinaiset en suomalaisten uskonnosta, jumalista ja taruista.
Olet täysin hakoteillä. Lönnrot keksi Kalevalaan ihan itse useita hahmoja ja muitakin kuvioita, että siitä tulisi juonellisesti yhtenäinen teos. Tavoitteena oli luoda samankaltainen hieno muinaiseepos kuin monilla muilla kansoilla oli. Puhutaan ajasta, jolloin kansallisromantiikka oli kova sana taiteen kentällä. Kaikki tämä on ihan yleistä tietoa jonka tietää, jos on yhtään ollut hereillä yläkoulun historian tunneilla. Teos ei myöskään koostu pelkästään suomalaisten kansanrunoista, vaan tarusto on paljolti yhtenevä myös muiden itämeren kansojen
kanssa.
Kyllä, tämä on erittäin hyvä tulkinta Kalevalasta.
Kalevala on Elias Lönnrotin koostama kirja suomalaisten kansanrunojen pohjalta. Ennen Lönnrotia oli vain erillisiä pitempiä ja lyhyempiä kansanrunoja, jotka eivät liittyneet juonellisesti toisiinsa.