Lue keskustelun säännöt.
Hoitajasta lääkäriksi, onko muuta keinoa kun pääsykokeen kautta?
15.02.2015 |
Onko esim. sitä muuntokoulutusta tarjolla enää? En ollut koulussa mikään hyvä luonnontieteissä ja matikassa, ylppäreistäkin pääsin juuri ja juuri läpi... Hoitajakoulussa pärjäsin kyllä hyvin ja olen työssäni sairaanhoitajana erittäin pätevä. Haluaisin kuitenkin vielä lääkäriksi,onko haave ihan epärealistinen? Ikää minulla kohta 38-vuotta.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Niinpä, minunkin mielestäni muuntokoulutus on turhaa. Tiedän myös monia hoitajataustaisia lääkisläisiä eri vuosikursseilta. Normaalisti kokeesta sisään. Siirtymä kliiniseen työhön on hoitajilla varmaan keskimäärin helpompi, koska sairaalan käytännöt ja ohjelmistot ovat tuttuja ja potilaskontaktit luontevia, sekä suuri osa toimenpiteistä ja lääkkeistä jo hallussa.
[/quote] aivan varmasti mutta pääsykokeiden kautta
Opettelet fysiikat ja kemiat. Se kehittää analyyttistä ajattelukykyä, jota tarvitset pääsykokeiden lisäksi lääkärintyössäkin. Simple.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Niinpä, minunkin mielestäni muuntokoulutus on turhaa. Tiedän myös monia hoitajataustaisia lääkisläisiä eri vuosikursseilta. Normaalisti kokeesta sisään. Siirtymä kliiniseen työhön on hoitajilla varmaan keskimäärin helpompi, koska sairaalan käytännöt ja ohjelmistot ovat tuttuja ja potilaskontaktit luontevia, sekä suuri osa toimenpiteistä ja lääkkeistä jo hallussa.
[/quote] systeemi on se että sisäänpääsy koe kaikille, ei anneta empatia pisteitä. Oon sitä mieltä että ne kaikki joilla on laudatur, kemiasta, fysiikasta, biologiasta ja oli se sitten lyhyt tai pitkä matematiikka niin pääsevät suoraan sisään.
Ihme sakkia on pätemässä täällä. Nämä eivät osaa edes yhdyssanoja, mutta kuvittelevat tietävänsä lääkärinä olemisesta ja lääkikseen hakemisesta kaiken.
Lääkikseen päästäkseen tarvitsee osata soveltaa kemiaa ja fysiikkaa sekä olla kiinnostunut biologiasta. Näiden aineiden pohjalta on hyvä myös osata lukea pitkiä aineistoja ja löytää sieltä olennaiset asiat. Kaikki tämä pitäisi pystyä tekemään viidessä tunnissa. Toisin sanoen opettele luonnontieteelliset aineet niin hyvin, ettei aikaa kulu miettimiseen ja harjoittele paineensietokykyäsi jo etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:28"]
Lääkäri tasan tarkkaan tarvitsee luonnontieteitä ja luonnontieteellistä ajattelutapaa työssään joka päivä. Hoitajan näkemys lääkärintyöstä ja siitä koko osaamisen kehitysprosessista näkyvän työn takana on hyvin pintapuolinen.
Yksi lääketieteellisen fysiikan proffa tiivisti asian hyvin. Opiskelija kiukutteli useamman kerran tentissä reputettuaan, mikä merkitys fysiikan tenttimisellä edes on lääkärintyössä. Proffa sanoi, että ainakin se, että se estää idiootteja pääsemästä lääkäriksi.
[/quote]
No ei estä :) Tunnen eräänkin lääkärin joka kertoi, että opiskelijoiden vaikeaksi kokeman statistiikan kurssin läpäisemiseksi tentaattori oli lähtenyt kesken tentin salista ulos ja mennessään sanonut lähtevänsä lounaalle ja palaavansa tiettyyn kellonaikaan mennessä. Jokainen lääkikseen sisään päässyt sieltä valmistuu, oli järkeä päässä tai ei.
Lisäksi sairaanhoitajat ja farmaseutit korjailevat jatkuvasti lääkärien aivopieruja resepteistä ja muista lääkemääräyksistä. Sairaanhoitajallakin on vastuu, vastuu olla esimerkiksi toteuttamatta lääkemääräystä aivottomasti, hoitajan tulee arvioida jokainen lääkemääryksen toteutus päässään ja jos määräyksessä on epäselvyys, varmistaa määränneeltä lääkäriltä oliko määrä tai lääkeaine todella tarkoitettu niin kuin paperissa lukee. Esim. satakertaisen (tai kymmenkertaisen) lääkemäärän antaminen potilaalle (tavanomaiseen määrään verrattuna) on hoitajan hoitovirhe, vaikka lääkäri olisi erehdyksessä mustaa valkoisella siitä kirjannutkin.
Lääkäreillä ei ole luonnontieteellinen koulutus sanan varsinaisessa merkityksessä, sellaisen saa esim. matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta tai biotieteellisestä tiedekunnasta. "Analyyttista" päättelyä opetetaan pienryhmissä potilascasejen avulla, se ei ole luonnontiedettä, vaan asioiden yhdistelyä toisiinsa monin eri tavoin eri casejen parissa, jotta sitten omassa kliinisessä työssä saattaisi aktivoitua joku yhteys jota tarvitaan oikean diagnoosin tekemiseen. Suurin osa potilaiden sairauksista on terveyskeskus- ja yleislääketieteen puolella itsestäänselviä ja ovat joku viidestä tai kuudesta yleisimmästä vaivasta. Vähän epäselvempiin tapauksiin on nopeita testejä joilla tilannetta voi rajata ja kaikista epäselvimmät lähetetään erikoislääkäreille jatkoon.
[/quote] suurin vitsihän on se että on vaikeaa päästä lääkikseen ellet oo enemmän kun hyvä fysiikassa, kemiassa ja pitkästä matematiikasta ei oo todellakaan haittaa
[/quote]
No siitähän tässä ei ole kyse. Lukion oppimäärät noista aineista ei todellakaan ole kattavat, koska jokaisesta voi jatkaa vielä viisi vuotta ja ylikin täysipäiväisiä yliopisto-opintoja. Pääsykokeeseen nuo perusteet noista tarvitsee ja niillä perusteilla pärjää lääkiksessä loppuajankin oikein hyvin, juuri sitä pidemmälle ei noita asioita käsitellä.
Käy katsomassa mitä Tarton lääkikseen vaaditaan, ne eivät ole niin tarkkoja fysiikasta ja kemiasta, mutta toisaalta voivat estää pääsysi jos sinulla on huono yo-todistus. Koroa yo-arvosanojasi nyt ainakin ekaksi, sitten ota selvää miten pääset bilsan SAT-kokeeseen. Ellet satu olemaan Saamelainen joka pääsisi saamelaiskiintiössä Ouluun ei sinulla taida olla rahkeita Suomen sisällä. Oletko harkinnut hoitoalan jatko-opintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden kuuden een kirjoittajan, joka ei heti päässyt lääkikseen. Meni kolmeksi vuodeksi teknilliseen korkeakouluun lukemaan biokemiaa ja yritti uudelleen. Ei vieläkään päässyt. En tiedä, yrittääkö jälleen tänä vuonna.
33 jatkaa: eikun se kaverini lapsi oli kuuden laudaturin kirjoittaja, joka ei toisellakaan yrittämällä päässyt lääkikseen.
(Sekoitin, kun omana aikanani ei ollut eetä ja ällää erikseen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin surkuhupaisaa että vain lukion käyneet märkäkorvat tuntevat olevansa valmiimpia lääkärikolulutukseen kuin vuosia töissä olleet sairaanhoitajat (suurin osa heistäkin ylioppilaita), eli lähtökohdissa erona sh-koluuts ja työkokemus hoitajan eduksi.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 14:54"]
Jotenkin surkuhupaisaa että vain lukion käyneet märkäkorvat tuntevat olevansa valmiimpia lääkärikolulutukseen kuin vuosia töissä olleet sairaanhoitajat (suurin osa heistäkin ylioppilaita), eli lähtökohdissa erona sh-koluuts ja työkokemus hoitajan eduksi.
[/quote]
Niinpä. Tai että sairaanhoitajan koulutus ja työkokemus sairaalassa jotenkin mitätöi kaiken aiemman koulutuksen ja tekee ihmisistä tyhmiä. Trololoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei oikeasti. Lainatkaa kirjastosta vaikka Galenos, joka on ollut lääkiksen pääsykoekirjana iät ja ajat. Tosin ei enää vuoden 2011 jälkeen. Sen luettuanne ja laskettuanne voitte miettiä, että tarvitaanko lääketieteen opiskelussa ja harjoittamisessa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa etc.
Jos joku ei jaksa kahlata kirjaa, niin kerrottakoon, että sairauksien synnyn ja hoidon ymmärtämiseksi tarvitaan yllä mainittuja. Lääkkeiden toimintamekanismin ymmärtämiseksi tarvitaan yllä mainittuja. Kaikenkaikkiaan ihmiskeho on yhtä matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa oli se terve tai sairas. Ja nämä on vain hallittava.
En ole lääkäri, olen ekonomi. Kunhan kerran lainasin galenoksen, kun mietin, että yrittäisinkö uutta ammattia ja hakisin lääkikseen. En ole vielä päättänyt.
Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa oppii kyllä ja ne voi hallita ja se ei ole este päästä lääkikseen. Se vaatii vaan paneutumista ja sinnekästä opiskelua ja paksua persnahkaa.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Tottahan toki lukion käynneellä on paremman mahkut pärjätä lääkäriopinnoissa, kuin lukion, ammattikorkean ja vuosien työkokemuksen omaava hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Tottahan toki lukion käynneellä on paremman mahkut pärjätä lääkäriopinnoissa, kuin lukion, ammattikorkean ja vuosien työkokemuksen omaava hoitaja.
[/quote]
No, näimpä silti kävi. Ei siinä sun vinkumisen muuta asiaa :D Jokainen on tervetullut pääsykokeisiin, what's the problem?
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:06"]
Hei oikeasti. Lainatkaa kirjastosta vaikka Galenos, joka on ollut lääkiksen pääsykoekirjana iät ja ajat. Tosin ei enää vuoden 2011 jälkeen. Sen luettuanne ja laskettuanne voitte miettiä, että tarvitaanko lääketieteen opiskelussa ja harjoittamisessa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa etc.
Jos joku ei jaksa kahlata kirjaa, niin kerrottakoon, että sairauksien synnyn ja hoidon ymmärtämiseksi tarvitaan yllä mainittuja. Lääkkeiden toimintamekanismin ymmärtämiseksi tarvitaan yllä mainittuja. Kaikenkaikkiaan ihmiskeho on yhtä matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa oli se terve tai sairas. Ja nämä on vain hallittava.
En ole lääkäri, olen ekonomi. Kunhan kerran lainasin galenoksen, kun mietin, että yrittäisinkö uutta ammattia ja hakisin lääkikseen. En ole vielä päättänyt.
Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa oppii kyllä ja ne voi hallita ja se ei ole este päästä lääkikseen. Se vaatii vaan paneutumista ja sinnekästä opiskelua ja paksua persnahkaa.
[/quote]
Ekonomista varmasti tuntuu tuolta. Lääkärien ei tarvitse tietää sairauksien synnystä tai lääkkeiden vaikutusmekanismeista kuin pintapuoliset tiedot, näihin lukion oppimäärä edellämainittuja aineita riittää enemmän kuin hyvin. Lääkärien osaamis- ja vastuuala on sairauksien DIAGNOSOINTI ja HOITO. Ei lääkkeiden kehitys tai sairauksien tutkiminen ilman asiaankuuluvaa jatkokoulutusta, joka käytännössä tapahtuu toisissa tiedekunnissa.
Siinä olen samaa mieltä,e ttä jos 16-17 -vuotiaat nassikat oppivat nuo lukion oppimäärät noista aineista, siihen todellakin kykenee myös 25-vuotias hoitaja. Erityisen hyvä tilanne on, jos nuo aineet on jo kertaalleen lukiossa aikoinaan luettu, osaamistaan noissa voi syventää tai kerrata iltalukion kursseilla.
Laskurutiini ja psyykkiset tekijät on pääsykokeessa valttia. Tunnen itsekin muutaman ylioppilaskirjoituksissa huikean todistuksen kirjoittaneen jotka jäätyivät lääkiksen pääsykokeissa pahasti. Siihen ei ällät auta :) Harvalta se pääsy ekalla muutenkaan onnistuu, on ihan normaalia hakea kolme kertaa tai enemmänkin lääkikseen (samoin monille muille aloille yliopistossa).
Aika harva hoitaja omaa sellaiset perslihakset, että jaksaa opetella ne fykebi-asiat täydellisesti. Yrittää voi tietenkin. Niitä on vain 18 kurssia plus soveltava materiaali.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Tottahan toki lukion käynneellä on paremman mahkut pärjätä lääkäriopinnoissa, kuin lukion, ammattikorkean ja vuosien työkokemuksen omaava hoitaja.
[/quote]
Sairaanhoitaja ja lääkäri ovat monessa mielessä kaksi täysin erilaista ammattia. Lääkärin tehtävä on ymmärtää ja riittävästi määrin hallita vaativat lääketieteellisen biokemian, farmakologian, mikrobiologian, kemian ja fysiikan asiat. Erikoisasiantuntemustaan käyttäen hän konsultoi, diagnosoi ja hoitaa potilaita. Sairaanhoitajalla taas on hyvin pinnallinen lääketieteen tuntemus, hän kykenee hoitamaan vain tavanomaisia ja yksinkertaisia tapauksia.
Jos sh saa hoidettavakseen kymmenen potilasta, joiden oireet muistuttavat toisiaan, hän diagnosoi kaikille yleisimmin diagnoosin X. Lääkäri taas kykenee löytämään tuosta potilasjoukosta sen yhden potilaan, jolla onkin vakava sairaus Y, johon vaaditaan täysin erilaista hoitoa.
Lääkärin asiantuntemusta ei voi saavuttaa ilman riittävää luonnontieteellistä osaamista.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Tottahan toki lukion käynneellä on paremman mahkut pärjätä lääkäriopinnoissa, kuin lukion, ammattikorkean ja vuosien työkokemuksen omaava hoitaja.
[/quote]
Sairaanhoitaja ja lääkäri ovat monessa mielessä kaksi täysin erilaista ammattia. Lääkärin tehtävä on ymmärtää ja riittävästi määrin hallita vaativat lääketieteellisen biokemian, farmakologian, mikrobiologian, kemian ja fysiikan asiat. Erikoisasiantuntemustaan käyttäen hän konsultoi, diagnosoi ja hoitaa potilaita. Sairaanhoitajalla taas on hyvin pinnallinen lääketieteen tuntemus, hän kykenee hoitamaan vain tavanomaisia ja yksinkertaisia tapauksia.
Jos sh saa hoidettavakseen kymmenen potilasta, joiden oireet muistuttavat toisiaan, hän diagnosoi kaikille yleisimmin diagnoosin X. Lääkäri taas kykenee löytämään tuosta potilasjoukosta sen yhden potilaan, jolla onkin vakava sairaus Y, johon vaaditaan täysin erilaista hoitoa.
Lääkärin asiantuntemusta ei voi saavuttaa ilman riittävää luonnontieteellistä osaamista.
[/quote]
Ja juuri lukiosta päässellä siis on paremmat valmiudet lääkäriksi, kun he eivät ole jotenkin vielä pilaantunet kuten sairaanhoitajana toimineet?
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:57"]
Meillä proffa sanoi että muuntokoulutus lopetettiin kun hoitajakiintiöläiset eivät pärjänneet opinnoissaan tarpeeksi hyvin (pääsivät siis omassa kiintiössään, alemmilla pisteillä). Siksi tasapuolinen pääsykoe. Mulla on ainakin 2 hoitsukaveria meidän vuosikurssilla, fiksuja tyyppejä. Pääsykokeen läpäisivät kuin muutkin.
[/quote]
Tottahan toki lukion käynneellä on paremman mahkut pärjätä lääkäriopinnoissa, kuin lukion, ammattikorkean ja vuosien työkokemuksen omaava hoitaja.
[/quote]
Sairaanhoitaja ja lääkäri ovat monessa mielessä kaksi täysin erilaista ammattia. Lääkärin tehtävä on ymmärtää ja riittävästi määrin hallita vaativat lääketieteellisen biokemian, farmakologian, mikrobiologian, kemian ja fysiikan asiat. Erikoisasiantuntemustaan käyttäen hän konsultoi, diagnosoi ja hoitaa potilaita. Sairaanhoitajalla taas on hyvin pinnallinen lääketieteen tuntemus, hän kykenee hoitamaan vain tavanomaisia ja yksinkertaisia tapauksia.
Jos sh saa hoidettavakseen kymmenen potilasta, joiden oireet muistuttavat toisiaan, hän diagnosoi kaikille yleisimmin diagnoosin X. Lääkäri taas kykenee löytämään tuosta potilasjoukosta sen yhden potilaan, jolla onkin vakava sairaus Y, johon vaaditaan täysin erilaista hoitoa.
Lääkärin asiantuntemusta ei voi saavuttaa ilman riittävää luonnontieteellistä osaamista.
[/quote]
Ja juuri lukiosta päässellä siis on paremmat valmiudet lääkäriksi, kun he eivät ole jotenkin vielä pilaantunet kuten sairaanhoitajana toimineet?
[/quote]
Ei vaan, sairaanhoitajan on hankittava riittävät tiedot luonnontieteistä ennen lääketieteen opintoja.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 13:03"]
Onko esim. sitä muuntokoulutusta tarjolla enää? En ollut koulussa mikään hyvä luonnontieteissä ja matikassa, ylppäreistäkin pääsin juuri ja juuri läpi... Hoitajakoulussa pärjäsin kyllä hyvin ja olen työssäni sairaanhoitajana erittäin pätevä. Haluaisin kuitenkin vielä lääkäriksi,onko haave ihan epärealistinen? Ikää minulla kohta 38-vuotta.
[/quote] täysin epärealiastinen, et tule pääsemään jos fysiikka ja kemia ei natsaa
[/quote] noi on ihan oleelliset pääsykokeissa