Lue keskustelun säännöt.
Kahlittu elämään tietyssä paikassa, vaikka varaa olisi
15.02.2015 |
muuttaa muuallekin. Noin 14 vuotta sitten päätimme muuttaa Helsingistä ja rakentaa omakotitalon kehyskuntaan, jotta saisimme enemmän tilaa, kun olin raskaana. Nyt talo on maksettu ja tulot molemmilla nousseet reippaasti ja olisi varaa muuttaa taas takaisin Helsinkiin jopa ihan keskustaan. Mutta lasten koulujen, kavereiden ja harrastusten takia olemma kahlittuja tänne vielä ainakin 5-10 vuodeksi. Ahdistaa. Olisi vaan pitänyt pysyä keskustassa ja tyytyä vähempään tilaan...
Kommentit (7)
No ne lapset ja harrastukset vaatii kuitenkin meidän aikuisten läsnäoloa niin paljon vielä, että kakkoskämpästä ei juurikaan olisi iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me haluaisimme miehen kanssa muuttaa jonnekin lämpimämpään maahan. Siihen olisi mahdollisuus, jos mies myisi yrityksensä. Emme kuitenkaan voi lähteä moneen vuoteen, sillä lapsi menee syksyllä vasta yläasteelle. Hän on luonteeltaan sellainen, että repäisy tutuist ympyröistä olisi hänelle tässä vaiheessa vahingoksi. Joten täällä kärvistellään vielä ainakin 6 vuotta pakkasessa :(
Ainahan lastenkin kanssa on muutettu. Lapset sopeutuvat vanhempiensa elämään eikä päinvastoin. Uudet harrastukset löytyvät kaupungista helposti. Ahdistunut vanhempi on huonompi juttu kuin muutto.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 09:37"]
Ainahan lastenkin kanssa on muutettu. Lapset sopeutuvat vanhempiensa elämään eikä päinvastoin. Uudet harrastukset löytyvät kaupungista helposti. Ahdistunut vanhempi on huonompi juttu kuin muutto.
[/quote]
näin ajattelee itsekäs vanhempi. Esim. ujolle ja aralle lapselle muutto tutuista koulu- kaveri- ja harrastusympyröistä voi olla elämän pahin paikka. Varsinkin jos se tapahtuu herkässä murrosiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä, elämä ilman lapsia olisi niiiin paljon helpompaa...
Osta kakkoskämppä vietä laatuaikaa siellä :)