Lue keskustelun säännöt.
Voimat lopussa :(
23.10.2022 |
Elämä ollut todella raskasta viime vuodet (mm. muistisairaat vanhemmat ym haastetta ja vastoinkäymistä). Olen ollut uupunut ja varmaan lievästi(?) masentunutkin jossain kohtaa. Nyt vaihdoin työpaikkaa kun halusin edellisestä eroon ja uusia tuulia.
Nyt huomaan kuitenkin kauhukseni ettei olo ole parempi uudessakaan työpaikassa. Nyt pelkään että uuvun aivan täysin enkä kykene tekemään töitä.
Koeaika menossa eli ihan kauhea tilanne:(
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä?? Haluan kuitenkin laittaa oman terveyteni ykköseksi ja elämässäni oleville stressitekijöille en mitään voi, koska ovat minusta riippumattomia. Ainoastaan työlle voin jotain tehdä mutta mitä?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikan vaihtaminen on iso stressi vaikka uusi työ olisi unelmien työpaikka. Väsymyksen tunne tällaisessa tilanteessa on ihan normaalia, sinulla on vielä muitakin kuormitustekijöitä päällä. Älä tee mitään hätiköityä, anna itsellesi aikaa sopeutua uuteen työhön.
Käy läpi voisitko himmata joissakin asioissa. Et siivoa joka viikonloppu. Etkä vastaa puhelimeen tiettynä aikana päivästä. Luo itsellesi aukioloaika.
Läheisille voi kertoa aukioloajoista.
Koko ajan jatkuvan valittamisen sijasta voisit lähteä vaikka lenkille. Haet vaikka kaupasta monipuolista ja terveellistä ruokaa. Ja menet illalla ajoissa nukkumaan.
Mulla kävi tuuri. Vanhempani ja appivanhempani kuolivat niin ei tullut koskaan mitään ruuhkavuosia. Lapsen on saanut kaksin aikuiseksi kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käy läpi voisitko himmata joissakin asioissa. Et siivoa joka viikonloppu. Etkä vastaa puhelimeen tiettynä aikana päivästä. Luo itsellesi aukioloaika.
Läheisille voi kertoa aukioloajoista.
Minä sitten taas suosittelisin keksimään itselleen jotain tekemistä. Silloin ei ole aikaa miettiä miten kaikki on niin kurjaa.
Kaikki mitä ap juuri kertoi kuulostaa asialta nimeltä ihan vaan elämä.
Menet aikaisemmin nukkumaan ja käyt lenkillä. Kyllä se siitä. Tarvittaessa kevyt mielialalääkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ekana etäisyyttä vanhempiisi. Ihan oikeasti meillä on kunnilla sosiaalipalvelut, jotka hoitaa muistisairaiden vanhusten huolet. Sinne yhteys ja sanot ettet enää jaksa.
Ja sitten ne yrittää saada sut alkamaan vanhempiesi omaishoitajaksi ennen kuin myöntävät tarvittavan avun, etkä suostu siihen missään nimessä.
Jos kumminkin toimit edunvalvojana, niin tehkää suomi.fi asiainhoito-valtuutukset mahdollisimman pian sinulle. Muuten kunta saattaa allekirjoituttaa vanhemmillasi ties mitä sopimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy läpi voisitko himmata joissakin asioissa. Et siivoa joka viikonloppu. Etkä vastaa puhelimeen tiettynä aikana päivästä. Luo itsellesi aukioloaika.
Läheisille voi kertoa aukioloajoista.Minä sitten taas suosittelisin keksimään itselleen jotain tekemistä. Silloin ei ole aikaa miettiä miten kaikki on niin kurjaa.
Kaikki mitä ap juuri kertoi kuulostaa asialta nimeltä ihan vaan elämä.
Niin, se on sitä kun kaikki on niin helppoa kotitöitä, jne myöden. Pienikin henkinen ponnistus on liian raskas taakka. Tultu valmiiseen pöytään, eikä ole tarvinnut ponnistella minkään eteen ja nyt sen pöydän pitäisi olla koko ajan valmiiksi katettu.
Vierailija kirjoitti:
Ota ekana etäisyyttä vanhempiisi. Ihan oikeasti meillä on kunnilla sosiaalipalvelut, jotka hoitaa muistisairaiden vanhusten huolet. Sinne yhteys ja sanot ettet enää jaksa.
Ja sitten ne yrittää saada sut alkamaan vanhempiesi omaishoitajaksi ennen kuin myöntävät tarvittavan avun, etkä suostu siihen missään nimessä.
Jos kumminkin toimit edunvalvojana, niin tehkää suomi.fi asiainhoito-valtuutukset mahdollisimman pian sinulle. Muuten kunta saattaa allekirjoituttaa vanhemmillasi ties mitä sopimuksia.
Niin muiden ajattelemisen sijaan pitää ajatella vain itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ekana etäisyyttä vanhempiisi. Ihan oikeasti meillä on kunnilla sosiaalipalvelut, jotka hoitaa muistisairaiden vanhusten huolet. Sinne yhteys ja sanot ettet enää jaksa.
Ja sitten ne yrittää saada sut alkamaan vanhempiesi omaishoitajaksi ennen kuin myöntävät tarvittavan avun, etkä suostu siihen missään nimessä.
Jos kumminkin toimit edunvalvojana, niin tehkää suomi.fi asiainhoito-valtuutukset mahdollisimman pian sinulle. Muuten kunta saattaa allekirjoituttaa vanhemmillasi ties mitä sopimuksia.
Niin muiden ajattelemisen sijaan pitää ajatella vain itseään.
Muistisairaat vanhukset kuuluvat vanhainkotiin, jossa heitä vahtii töissä ihmisiä kolmessa vuorossa, vuorotyössä. Se, että meidän sotelta on rahat loppu, ei ole mikään peruste että omaisten pitää alkaa 24/7 vahtimaan muistisairasta JA yrittää elää omaa elämää siinä sivussa.
Kyllä, pistin oman muistisairaan vanhempani vanhainkotiin, ja siellä hänellä on seuraa ja vahtija joka päivä. Sen sijaan, että itse käyn töissä, jolloin vanhus katoaa, ja häntä sitten etsii poliisihelikopteri ja vapaaehtoiset yötä myöten.
Yksi ihminen ei voi tehdä niitä kolmea vuorotyö-vuoroa päivässä, mitä muistisairaan vanhuksen vahtiminen vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ekana etäisyyttä vanhempiisi. Ihan oikeasti meillä on kunnilla sosiaalipalvelut, jotka hoitaa muistisairaiden vanhusten huolet. Sinne yhteys ja sanot ettet enää jaksa.
Ja sitten ne yrittää saada sut alkamaan vanhempiesi omaishoitajaksi ennen kuin myöntävät tarvittavan avun, etkä suostu siihen missään nimessä.
Jos kumminkin toimit edunvalvojana, niin tehkää suomi.fi asiainhoito-valtuutukset mahdollisimman pian sinulle. Muuten kunta saattaa allekirjoituttaa vanhemmillasi ties mitä sopimuksia.
Niin muiden ajattelemisen sijaan pitää ajatella vain itseään.
Muistisairaat vanhukset kuuluvat vanhainkotiin, jossa heitä vahtii töissä ihmisiä kolmessa vuorossa, vuorotyössä. Se, että meidän sotelta on rahat loppu, ei ole mikään peruste että omaisten pitää alkaa 24/7 vahtimaan muistisairasta JA yrittää elää omaa elämää siinä sivussa.
Kyllä, pistin oman muistisairaan vanhempani vanhainkotiin, ja siellä hänellä on seuraa ja vahtija joka päivä. Sen sijaan, että itse käyn töissä, jolloin vanhus katoaa, ja häntä sitten etsii poliisihelikopteri ja vapaaehtoiset yötä myöten.
Yksi ihminen ei voi tehdä niitä kolmea vuorotyö-vuoroa päivässä, mitä muistisairaan vanhuksen vahtiminen vaatii.
Niitä tavanimaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole.
Ne ovat hoito-ja hoivakoteja, joihin pääsee tietyillä kriteelleillä.
Siihen asti, niin kauan kuin mahdollista, kaikki vanhukset hoidetaan kunnan kotihoidon piirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ekana etäisyyttä vanhempiisi. Ihan oikeasti meillä on kunnilla sosiaalipalvelut, jotka hoitaa muistisairaiden vanhusten huolet. Sinne yhteys ja sanot ettet enää jaksa.
Ja sitten ne yrittää saada sut alkamaan vanhempiesi omaishoitajaksi ennen kuin myöntävät tarvittavan avun, etkä suostu siihen missään nimessä.
Jos kumminkin toimit edunvalvojana, niin tehkää suomi.fi asiainhoito-valtuutukset mahdollisimman pian sinulle. Muuten kunta saattaa allekirjoituttaa vanhemmillasi ties mitä sopimuksia.
Niin muiden ajattelemisen sijaan pitää ajatella vain itseään.
Muistisairaat vanhukset kuuluvat vanhainkotiin, jossa heitä vahtii töissä ihmisiä kolmessa vuorossa, vuorotyössä. Se, että meidän sotelta on rahat loppu, ei ole mikään peruste että omaisten pitää alkaa 24/7 vahtimaan muistisairasta JA yrittää elää omaa elämää siinä sivussa.
Kyllä, pistin oman muistisairaan vanhempani vanhainkotiin, ja siellä hänellä on seuraa ja vahtija joka päivä. Sen sijaan, että itse käyn töissä, jolloin vanhus katoaa, ja häntä sitten etsii poliisihelikopteri ja vapaaehtoiset yötä myöten.
Yksi ihminen ei voi tehdä niitä kolmea vuorotyö-vuoroa päivässä, mitä muistisairaan vanhuksen vahtiminen vaatii.
Niitä tavanimaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole.
Ne ovat hoito-ja hoivakoteja, joihin pääsee tietyillä kriteelleillä.
Siihen asti, niin kauan kuin mahdollista, kaikki vanhukset hoidetaan kunnan kotihoidon piirissä.
Vaikka tuokin aluksi, aika paljon helpottaa omaisten arkea, kun tietää että vanhuksen luona käy kotihoito kolme kertaa päivässä. Ei tarvitse itse lähteä ajamaan joka kerta toiselle paikkakunnalle katsomaan, kun puhelin on taas pois päältä (koska vanhus ei osaa enää käyttää sitä ja sammuttaa puhelimen joka puhelun päätteeksi).
Perus palstamamman elämää "haluta edellisestä eroon ja uusia tuulia".
Siihen vielä masentuneisuus, voimattomuus ja "stressitekijöille en voi mitään, koska ovat minusta riippumattomia".
Varmaan yrität yksin tuota kaikkea kantaa, kuinkas muutenkaan.
Kasvat aikuiseksi.