Työhaastattelussa kysyttiin harrastuksistani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella alalla ei pärjää ilman alan harrastuneisuutta. Yleensä kovaan palkkaan ei riitä että osaa vähän jotakin puuhastella.

Ihan höpöhöpöä. Ai että 40 tuntia töitä viikossa ei riitä, pitää tehdä samaa asiaa harrastuksena 2 tuntia viikossa, että riittää.

Kyllä tuo harrastuskysymys kysytään ihan vain siksi, että saadaan mahdollisimman kattava kuva hakijasta.

Eihän niitä SAA EDES KYSYÄ, ihan laeissa taitaapi olla tämä asia.

Hahahhahahah! Noviisi! Sun täytyy vaikuttaa aktiiviselta, vaikka ainoa palautumiskeinosi olisi hautautua joka ilta peiton alle heti kuudelta.

Keksi työhaastattelua varten kaksi harrastusta:

Toinen on tavallinen, esimerkiksi "teen käsitöitä" ja toinen pienellä mausteela, esimerkiksi "opettelen juuri nyt soittamaan kalimbaa/munniharppua/kazoota", perus piano tai kitara ei käy.

Avain on se, että katsot pari videota ettet mene ihan puihin, jos haastattelija tietääkin aiheesta jotain. Vaikutat aktiiviselta ja kiinnostavammalta.

Minä kerron harrastavani klassikkolänkkäreitä ja geokätköilyä. Aina ovat tyytyväisiä. Oikeasti löhöän sohvalla pelaamassa pleikkaria.

Vierailija kirjoitti:

Monella alalla ei pärjää ilman alan harrastuneisuutta. Yleensä kovaan palkkaan ei riitä että osaa vähän jotakin puuhastella.

Joo, minäkin hoitajana pyyhin ihmisten takapuolia myös vapaa-ajallani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella alalla ei pärjää ilman alan harrastuneisuutta. Yleensä kovaan palkkaan ei riitä että osaa vähän jotakin puuhastella.

Ihan höpöhöpöä. Ai että 40 tuntia töitä viikossa ei riitä, pitää tehdä samaa asiaa harrastuksena 2 tuntia viikossa, että riittää.

Kyllä tuo harrastuskysymys kysytään ihan vain siksi, että saadaan mahdollisimman kattava kuva hakijasta.

Eihän niitä SAA EDES KYSYÄ, ihan laeissa taitaapi olla tämä asia.

Höpöhöpö. Raskaussuunnitelmista, seksuaalisesta suuntautumisesta, ammattiyhdistykseen tai kirkkoon kuulumisesta ei saa kysyä.

Kyllähän se nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla on melkeinpä ehtona, että myös vapaa-ajalla tekee tavoitteellisia asioita ja panostaa esim. juuri harrastuksiin ja pyrkii kehittymään niissä. Kertoo elämänhallinnasta sekä yrittäjähenkisestä luonteesta, mitä moni työnantaja arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella alalla ei pärjää ilman alan harrastuneisuutta. Yleensä kovaan palkkaan ei riitä että osaa vähän jotakin puuhastella.

Joo, minäkin hoitajana pyyhin ihmisten takapuolia myös vapaa-ajallani.

Toivottavasti ainakin edes omaasi.

Vierailija kirjoitti:

Hahahhahahah! Noviisi! Sun täytyy vaikuttaa aktiiviselta, vaikka ainoa palautumiskeinosi olisi hautautua joka ilta peiton alle heti kuudelta.

Keksi työhaastattelua varten kaksi harrastusta:

Toinen on tavallinen, esimerkiksi "teen käsitöitä" ja toinen pienellä mausteela, esimerkiksi "opettelen juuri nyt soittamaan kalimbaa/munniharppua/kazoota", perus piano tai kitara ei käy.

Avain on se, että katsot pari videota ettet mene ihan puihin, jos haastattelija tietääkin aiheesta jotain. Vaikutat aktiiviselta ja kiinnostavammalta.

Minä kerron harrastavani klassikkolänkkäreitä ja geokätköilyä. Aina ovat tyytyväisiä. Oikeasti löhöän sohvalla pelaamassa pleikkaria.

Tuo geokätköilyhän on hyvä harrastus. Minäkin harrastan sitä, kun välillä etsin kotona jotain tavaraa minkä olen hukannut.

Työnteossa ja työnhaussa aktiivisuus kannattaa.

Eli kannattaa tuoda esiin että on aktiivinen hlö.

Itse laitan jo hakemukseen harrastukset:

lenkkeily = urheilullinen, hoikka

sähly = urheilullinen + tiimityö, sosiaalisuus toimii

pihatyöt = ahkera, "perinteinen", pitkäjänteinen

moottoripyöräily = cool ja menevä, rohkea (ei köyhä tai vässykkä)

pörssisijoittaminen = määrätietoinen jämpti oikeistolainen/kapitalisti (ei hankala/laiska vassari)

remontointi = ahkera, taitava

Hyvin on aina kelvannnut.

Näin se homma menee meillä pro tasolla. Harrastuksia ei meinaan kysytä huvikseen, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kenenkään vapaa aika kuuluu kelleen.

Eli onko susta okei vaikka käyttää kovia huumeita, kunhan sen tekee vapaa-ajalla..?

No ehkäpä se näkyisi kysymättäkin.

No, eipä näy. Työelämässä on ihan vaativissa hommissa niitä, jotka vetävät viikonloppuisin kokaiinia sekä niitä, jotka nollaavat arki-iltoja kovilla opioideilla.

Se ei todellakaan näy päälle. Sitten kun se alkaa päälle, homma on jatkunut jo vuosikausia.

Ne on sit toinen juttu, jotka eivät koskaan mitään koulutusta tai vaativampia töitä edes ajatelleet, suoraan narkeiksi koulun penkiltä menneet. Niistä näkyy. Mut he ei käy työhaastatteluissa.

Itse harrastan nukenvaatteiden tekoa ja nukkekotia. Mitähän mieltä joku haastattelija olisi jos kertoisin tuon?

Harrastuksista keskusteleminen työhaastattelussa on täysin irrelevantti muinaisjäänne jonka luulisi kuolleen jo 80-luvulle. Se on.TYÖhaastattelu, ei mitkään Tinder-treffit. Jos haastattelija kysyy harrastuksista, niin kannattaa vastata kohteliaasti vain että ne ovat vapaa-ajan asioita, keskityn työaikana vain työhön.

Kai sä nyt jotain teet vapaa-ajalla? Kyllä mäkin miellän ruoanlaiton, elokuvien katselun, kirjojen lukemisen, lenkkeilyn, penkkiurheilun ja kuntosalin harrastuksikseni, vaikken himoharrastakaan mitään niistä. Tokihan noi on tylsiä harrastuksia... Pitääkin keksiä jotain jännempää seuraavaan haastatteluun, vaikka ihan omaa itseäni viihdyttääkseni.

Nyrkkisääntö on, että työhaastattelussa saa kysyä ainoastaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat hakijan kykyyn pärjätä haettavassa tehtävässä (huom. vain nyrkkisääntö, oikeusoppineetkaan eivät osaa vetää tiukkaa rajaa sille, mitä saa kysyä ja mitä ei). Harrastus ei periaatteessa kerro siitä mitään eli sillä perusteella tuota voisi pitää kiellettynä kysymyksenä. Sen sijaan meillä kysytään, miten ihminen purkaa stressiä ja siinä kohtaa moni tuo esiin harrastuksiaan.

Ei haastattelu tuohon varmaan kaadu, mutta kyllä itse ihmettelen ihmisiä, jotka eivät harrasta mitään. Makaavatko he oikeasti siis sohvalla koko sen ajan, kun eivät ole töissä? Ei omatkaan harrastukseni näin korona-aikaan ihmeellisiä ole; ulkoilu koiran kanssa, lukeminen ja käsityöt, mutta osoittavat ne ainakin jotain säännöllisyyttä ja aktiivisuutta.

Minunkin harrastukseni ovat ns. tylsiä ja kotikutoisia ja noissa pitäisi aina kai vastata vähintään joku thriathlon ellei jopa syvämerensukellus tai laskuvarjohyppäys. Inhoan tätä ajattelumallia, että kaikkien pitää HARRASTAA jotain AKTIVITEETTIA ja missään nimessä ei olisi hyvä sohvalla maata vapaa-ajallaan. Ikään kuin se vaikuttaisi jotenkin minun kykyihini/motivaatiooni työntekijänä.

Vierailija kirjoitti:

Nyrkkisääntö on, että työhaastattelussa saa kysyä ainoastaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat hakijan kykyyn pärjätä haettavassa tehtävässä (huom. vain nyrkkisääntö, oikeusoppineetkaan eivät osaa vetää tiukkaa rajaa sille, mitä saa kysyä ja mitä ei). Harrastus ei periaatteessa kerro siitä mitään eli sillä perusteella tuota voisi pitää kiellettynä kysymyksenä. Sen sijaan meillä kysytään, miten ihminen purkaa stressiä ja siinä kohtaa moni tuo esiin harrastuksiaan.

Ei haastattelu tuohon varmaan kaadu, mutta kyllä itse ihmettelen ihmisiä, jotka eivät harrasta mitään. Makaavatko he oikeasti siis sohvalla koko sen ajan, kun eivät ole töissä? Ei omatkaan harrastukseni näin korona-aikaan ihmeellisiä ole; ulkoilu koiran kanssa, lukeminen ja käsityöt, mutta osoittavat ne ainakin jotain säännöllisyyttä ja aktiivisuutta.

Tekstisi toiseen kappaleeseen.

Mikään noista mainitsemistasi aktiviteeteista ei kuitenkaan ole mitenkään sinua kehittävää. Lukemistakin voi olla niin monenlaista. Eniten tietysti kehittää, jos lukee kehittyäkseen ammatillisesti. Riippuu ihan haastattelijasta, mikä on hyvä harrastus ja mikä ei. 

Jos sanoo, että harrastaa tietokonetta, niin mitähän mahtaa joku ajatella. Juu, tietokonetta, pyh,pyh, vaikka just sillä että tekee jotain erilaisilla sovelluksilla, siis sellaisilla sovelluksilla joilla joutuu käyttäjä itse säätämään erilaisia asioita, että saa valmista aikaan, niin kyllä se nyt jollakin tavalla on kehittävää. Mutta, se nyt riippuu ihan haastattelijasta ja hänen asenteestaan milloin mihinkin. 

Tällaiset kysymykset ovat myös hyvä keino testata työntekijän soveltuvuutta työyhteisöön. Jos työyhteisössä on rento meininki ja suuri yhteisöllisyys, ei sinne kaivata joukkoon ilonpilaajia, jotka eivät tee mitään muuta kuin aivan pakollisen, eivätkä esimerkiksi osallistu kahvipöytäkeskusteluihin tai työyhteisön yhteisiin ajanvietteisiin.

Niin on multakin kysytty viime aikoina joka haastattelussa. Kai se on yksi tapa, jolla rekrytoijat profiloivat hakijaa. Tyyppi, joka mainitsee rentoutuvansa ja lukevansa kirjoja kotona, antaa ehkä erilaisen kuvan kuin sellainen, joka kertoo harrastavansa joukkueurheilua tai vaikka teatteria.

Kysytään koska harrastukset kertoo paljon ihmisestä. Enkä todellakaan tarkoita, että pitäisi olla miljoona harrastusta tai pitäisi käyttää kaikki hereilläoloaika harrastuksen parissa. Harrastukset kertoo aktiivisuudesta, halusta ja kyvystä osallistua, hankkia tietoa, sitoumisesta jne. Harrastukset myös osaltaan helpottavat stressiä mikä taas on hyväksi ihmiselle sekä parantaa työsuoritusta. Suurin osa suomalaisista taitaa luetella harrastuksekseen liikkumisen XD Siitä huomlimatta, että ulkonäöstä päätellen luontoa tai ylipäänsä raitista ilmaa hakija tuskin on nähnyt/haistanut sitten alakoulun.

Valehtelen aina, että harrastan kuvataidetta ja ulkoilua, vaikka oikeasti vapaa-aika menee pc pelejä hakatessa kavereiden kanssa :)

Vierailija kirjoitti:

Minunkin harrastukseni ovat ns. tylsiä ja kotikutoisia ja noissa pitäisi aina kai vastata vähintään joku thriathlon ellei jopa syvämerensukellus tai laskuvarjohyppäys. Inhoan tätä ajattelumallia, että kaikkien pitää HARRASTAA jotain AKTIVITEETTIA ja missään nimessä ei olisi hyvä sohvalla maata vapaa-ajallaan. Ikään kuin se vaikuttaisi jotenkin minun kykyihini/motivaatiooni työntekijänä.

Tämä on vain oma kuvitelmasi tai sitten olet hakenut itsellesi vääränlaisia tehtäviä tai vääränlaisiin työympäristöihin. Pääasia on, että olet löytänyt jotain minkä tekemisestä nautit. Tylsistä ja kotikutoisista (onko sellaisia?) harrastuksista saa pitkän keskustelun aikaan :) Harrastukset antaa vastapainoa työelämälle ja tekee sinusta tasapainoisemman ja paremman työntekijän. Jos hakija kertoo kaatuvansa sohvalle työpäivän jälkeen tai muuten vaan olevansa liian väsynyt harrastaakseen mitään niin sehän on iso hälytysmerkki. Sellainen henkilö on joko pahasti ylikuormittunut eli burnoutissa tai hyvin lähellä.  

Terveiset henkilöstöosastolta.