Teinin käytös ahdistaa, aina kotona
Melkein aina koulua lukuunottamatta kotona, koneella, käyttää rahat (esim ukilta saadut) limuun ja karkkiin, ei kiinnosta mikään liikunta, harrastukset eikä kaverit. Kotityöt juuri ja juuri tekee, kun muistuttaa ja pakottaa. Kun käsken pois koneelta niin väittää ettei ole mitään tekemistä. Ehdotan kavereiden kanssa olemista tai lenkille mukaan niin mutisee (ja kavereita on, ei vaan kysy niitä koskaan). Ja kun sanon siitä rahankäytöstä ja järkevästä syömisestä niin tiuskii vaan. En tiedä pitäiskö 14-v:ltä vielä rajoittaa nettiä, kun minusta hänen pitäisi itse alkaa sitä rajoittaa ja miettiä näitä asioita? Ahdistaa, kuinka epäaktiviinen ja löysä se on ja kotona ei ole ikinä mitään yksityisyyttä eikä rauhaa, kun aina se on paikalla täällä ja huutaa mölyää koneensa ääressä.
Kommentit (45)
Normi nykyajan meno. Ovat yhteydessä puhelimella tai pelaamalla.
Totuuden nimissä, mitä nuoret tekis ulkona talvella? Ei ne pulkalla laske. Ja parempi ollakin yhteyksissä omilla välineillään, kun notkua fyysisesti toisten nurkissa
Vierailija kirjoitti:
Teksti olisi voinut olla kirjoittamani, paitsi että meillä omassa huoneessaan pölyttyy 15.v poika. Herää joka aamu kouluun itse, käyn koulun ok- n. 8 keskiarvo. Koulusta tulee suoraan kotiin ja omalle koneelle. Illan aikana pelaa, tekee läksyt ja käy syömässä alakerrassa illallisen ja iltapalan. Näihinkin pitää erikseen käydä pyytämässä. Ei varmaan oma-aloitteisesti söisi tuotakaan, kun ei malta lähteä koneelta. Liikuntaa ei ole talvella nimeksikään. Kesällä sentään skeittaa jonkin verran.
Kavereita ei ole tavannut fyysisesti vuoteen muuten kuin koulussa. Ennen kokoontuivat säännöllisesti koneineen "laneihin". Nyt vuorovaikutus muihin tapahtuu vain peleissä (ja koulussa). Perheen kanssa ei halua tehdä mitään. Välillä raahataan kaveri väkisin mukaan ravintolaan, tai mummolaan tms. Ne on todella työn takana. Viihtyy kyllä, kun lopulta saa väkisin raahaamalla mukaan.
Täytyy sanoa, että omakin fiilis on jotain ahdistusta muistuttavaa. Olen huolissani pojan fyysisestä kunnosta, sekä sosiaalisista taidoista. Ei tuolla peleissä huutamisella voi oppia taitoja, joita tarvitaan elämässä. En tiedä mitä tekisin. Toivon, että kasvaisi ja innostuisi itse muusta. Kaikki hyvät neuvot otetaan vastaan. Poika täytti vasta 15.v. Mopokortin ajo on vielä kesken. Jospa se innostaisi keväällä taas ulos luolastaan, kun pääsee paremmin liikkumaan.
Väittäisin itse, että peleissä oppii sosiaalisia taitoja todella hyvin. Niissähän on tavoitteita, joihin pitää porukalla pyrkiä ja toimia tiiminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet sellainen äiti, joka vaan tiuskasee ja käskyttää. Et itse viihdy, etkä ymmärrä koneella oloa, joten se on nyt jotain pahaa. Oletko siis oikeasti keskustellut lapsen kanssa ja kertonut, että olet huolissasi siitä, ettei hänellä ole sosiaalista elämää ja selittänyt miksi asia vaivaa sinua? Mitä lapsi tähän vastaa? Jos lapsella koulu sujuu niin antaisin olla oma introvertti itsensä. Ei kaikki halua laajaa kaveripiiriä ja sosiaalista elämää, joillain elämä on netissä. Siitä kuitenkin pitäisin huoli, että tietäisin tarkkaan mitä lapsi koneella tekee. Selaushistoria esim. antaa aika hyvän kuvan miten lapsella menee. En kuitenkaan kyttäisi salaa, vaan olisin avoimesti kiinnostunut.
En ole mikään kauhea äiti mutta kieltämättä rasittaa, kun itse ei IKINÄ saa olla kotona rauhassa ja yksin hetkeäkään. Ja toisaalta teinistä ei ole seuraa myöskään vaan hän heittäytyy juttutuulelle ainoastaan iltaisin kun kaverit on pois koneelta ja itse taas en siinä vaiheessa päivää enää ole sosiaalisella tuulella ollenkaan. Selaushistoriassa ei ole mitään epäilyttävää ollut ja muutenkin kuulen mitä lapsi koneella tekee.
Ja hän ei ole luonnostaan introvertti varsinaisesti, vaan on pienempänä lapsena ollut tosi paljon kavereiden perään, tykännyt olla ulkona ja liikkua ym.
Kun ollaan asiasta puhuttu ei hän sano että mikään olisi vialla ja pari kertaa saattaa myös tehdä jotain, esim käydä pienellä lenkillä mutta sitten taas jumahtaa kotiin. ApNyt en ihan ymmärrä. Et saa olla kotona rauhassa? Kyllä mä ainakin koen, että saan olla rauhassa, kun tytär on omassa huoneessaan. Äskenkin käytiin harrastamassa seksiä makkarissa mieheni kanssa.
T. Se 15-vuotiaan tytön äitiOnko tyttärellä parittelurauha, lukko ovessa yms?
Haluaisin tähän vastauksen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teksti olisi voinut olla kirjoittamani, paitsi että meillä omassa huoneessaan pölyttyy 15.v poika. Herää joka aamu kouluun itse, käyn koulun ok- n. 8 keskiarvo. Koulusta tulee suoraan kotiin ja omalle koneelle. Illan aikana pelaa, tekee läksyt ja käy syömässä alakerrassa illallisen ja iltapalan. Näihinkin pitää erikseen käydä pyytämässä. Ei varmaan oma-aloitteisesti söisi tuotakaan, kun ei malta lähteä koneelta. Liikuntaa ei ole talvella nimeksikään. Kesällä sentään skeittaa jonkin verran.
Kavereita ei ole tavannut fyysisesti vuoteen muuten kuin koulussa. Ennen kokoontuivat säännöllisesti koneineen "laneihin". Nyt vuorovaikutus muihin tapahtuu vain peleissä (ja koulussa). Perheen kanssa ei halua tehdä mitään. Välillä raahataan kaveri väkisin mukaan ravintolaan, tai mummolaan tms. Ne on todella työn takana. Viihtyy kyllä, kun lopulta saa väkisin raahaamalla mukaan.
Täytyy sanoa, että omakin fiilis on jotain ahdistusta muistuttavaa. Olen huolissani pojan fyysisestä kunnosta, sekä sosiaalisista taidoista. Ei tuolla peleissä huutamisella voi oppia taitoja, joita tarvitaan elämässä. En tiedä mitä tekisin. Toivon, että kasvaisi ja innostuisi itse muusta. Kaikki hyvät neuvot otetaan vastaan. Poika täytti vasta 15.v. Mopokortin ajo on vielä kesken. Jospa se innostaisi keväällä taas ulos luolastaan, kun pääsee paremmin liikkumaan.
Oon tästä vähän eri mieltä. Meilläkin poika pelaa paljon, mutta silti on hyvät sosiaaliset taidot. Itse taas en ole koskaan pelannut mitään (no, lapsena vähän super mario brossia) ja silti sosiaaliset taidot ihan paskat, olleet aina. En usko, että pelaamisella on asiaan mitään vaikutusta. Myös mies oli nuorena kova pelaamaan ja silti on sosiaalisesti taitava, edelleen.
Meillä poika pelailee siis paljon, mutta tapaavat kavereitten kanssa myös fyysisesti paljon, käyvät leffassa, urheilemassa, lätkämatseissa ym joten en ole huolissani, koulukin sujuu hyvin. Ajattelen, että pelaaminen on tätä päivää, kaikkihan sitä tekee. Kiva vaan, että on mieleistä tekemistä.
Tämä antisosiaaliset pelaajat juttu on niin kulunut myytti, mutta sitähän ei moni vanhempi ymmärrä. Olen itse aikuinen nainen ja viestintäjohtaja titteliltäni. Olen siis melko pätevä kommunikaatiossa ja viestinnässä. Olen pelannut lapsesta saakka melkein joka päivä ja pelaan edelleen.
N33
Sinusta siis teinit eivät voi addiktoitua oikeasti koneeseensa?
Mihin tahansa voi addiktoitua, kielletäänkö siis kaikki?
Jätetäänkö siis piittaamatta addiktiosta, koska se olisi voinut kohdistua mihin tahansa asiaan muutenkin?
Tätä vaihetta tullaan häpeämään myöhemmin. Nykyiset lapset kirjoittavat järkyttyneinä, miten heidät haudattiin koneen kanssa elävältä kotiin, ei patistettu eikä neuvottu lainkaan, tiuskittiin vain ja murjotettiin.
Ap, meillä toimii sellainen kauhun tasapaino, että jos minua alkaa ärsyttää pojan konekäytös, kerron siitä, ja hänen pitää tarkistaa voisiko keventää hiukan jotenkin. Eli jos haluaa seuraavana päivänä koneelle, pitää tehdä enemmän kotihommia, lukea, jutella muuten vain kavereiden kanssa jne. Jos tulee koppavuutta tai ruikutusta, se tarkoittaa huonoa asennetta ja seuraavan päivän pelitaukoa.
Vähän niinkuin ulkoistettua itsesäätelyä siis. Poika vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä nykyisin sääntöön. Ensin räyhäsi ja meuhasi, mutta ei sentään itkenyt potkinut tai purrut.
Mihin tahansa voi addiktoitua, kielletäänkö siis kaikki?