Onko sukupolvien välinen kuilu pienentynyt? Esim. 70-80-luvulla syntyneet vs. heidän omat lapsensa?

En kyllä 80-90-luvun teininä juurikaan vanhempien kanssa hengaillut mutta omat teinit kyllä viihtyy meidän vanhempien kanssa. Käydään leffassa, matkoilla jne.

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Minä kun luulin, että CV:ssä ei saa olla mitään välivuosiaukkoja nykyisin. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Ai niinkö. Ainakin 90-luvun alussa välivuosi ylppäreiden jälkeen oli ihan tavallista. Itsekin pidin ja vähän reissasin.

Tuntuu, että ns bilehuumeiden käyttö on hyväksyttävämpää kuin omassa nuoruudessa, jossa käyttö tarkoitti jo jotenkin elämästä syrjätynyttä.

Ehkä amerikkalaiset sarjat ja elokuvat omalta osaltaan luovat tätä kulttuuria, koska niissä tuo on ihan tavallista ( sillä useissa osavaltioissa on asia laillistettu ja se näkyy ohjelmissa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Ai niinkö. Ainakin 90-luvun alussa välivuosi ylppäreiden jälkeen oli ihan tavallista. Itsekin pidin ja vähän reissasin.

Joo, yksi. Kukaan ei vaihtanut alaa montaa kertaa valmistumatta välissä jostain, rahan takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Minä kun luulin, että CV:ssä ei saa olla mitään välivuosiaukkoja nykyisin. 

Ei varmaan saakaan. Nuo joiden elämää seuraan, eivät edes tavoittele yhtenäistä työuraa, ja asuntolaina ja perhe ovat jossain kolmenkympin tuolla puolen, jos ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Ai niinkö. Ainakin 90-luvun alussa välivuosi ylppäreiden jälkeen oli ihan tavallista. Itsekin pidin ja vähän reissasin.

Joo, yksi. Kukaan ei vaihtanut alaa montaa kertaa valmistumatta välissä jostain, rahan takia. 

90-luvullahan oli ikuinen opinto-oikeus, ja joillakin onnellisilla ikäluokilla ikuinen opintotukikin.

Itse aloitin 90-luvun lopussa, ja kyllä meitä kannustettiin ottamaan kaikki irti opiskelusta ja sivuaineoikeudesta, vaikka tukikuukausia oli rajattu.

Veikkaan, että sukupolvi toisensa jälkeen kokee samoin. Että kuilu edelliseen sukupolveen on isompi kuin oman sukupolven jälkeiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Ai niinkö. Ainakin 90-luvun alussa välivuosi ylppäreiden jälkeen oli ihan tavallista. Itsekin pidin ja vähän reissasin.

Joo, yksi. Kukaan ei vaihtanut alaa montaa kertaa valmistumatta välissä jostain, rahan takia. 

90-luvullahan oli ikuinen opinto-oikeus, ja joillakin onnellisilla ikäluokilla ikuinen opintotukikin.

Itse aloitin 90-luvun lopussa, ja kyllä meitä kannustettiin ottamaan kaikki irti opiskelusta ja sivuaineoikeudesta, vaikka tukikuukausia oli rajattu.

Totta. Minä tein toisinpäin, lukion jälkeen ammattiin ja nopeasti töihin vakipaikkaan, kunnes asunto oli maksettu (35-vuotiaana), sitten yliopistoon ja toiselle alalle. Nyt ei enää tarvitse kauheasti tehdä. Seuraavalla sukupolvella tuo yhtenäinen työputki ei juuri ole vaihtoehto vakituisten työpaikkojen kadottua, ehkä siksi sitä ei edes tavoitella hampaat irvessä. Minusta ihan tervettä kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että ns bilehuumeiden käyttö on hyväksyttävämpää kuin omassa nuoruudessa, jossa käyttö tarkoitti jo jotenkin elämästä syrjätynyttä.

Ehkä amerikkalaiset sarjat ja elokuvat omalta osaltaan luovat tätä kulttuuria, koska niissä tuo on ihan tavallista ( sillä useissa osavaltioissa on asia laillistettu ja se näkyy ohjelmissa)

Tarkoitatko nyt siis bilehuumeilla kannabista vai niitä oikeita bilehuumeita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia? Kysyn, koska en itse miellä kannabista millään muotoa bilehuumeeksi enkä ole kuullut muidenkaan puhuvan siitä tällaisena, mutta en myöskään ole kuullut, että Yhdysvalloissa olisi missään osavaltiossa laillistettu mitään kovia huumeita. Voin tietenkin olla väärässä, mutta kuvittelisi, että se olisi sen verran iso juttu että olisi kantautunut tännekin.

Siitä olen samaa mieltä, että bilehuumeiden käyttö tuntuu olevan nuorison keskuudessa hyväksyttävämpää, vaikka esittämäsi syyt eivät ehkä ole se mikä siihen eniten vaikuttaa. Ehkä enemmän se, että tietoa huumeista on helpommin saatavilla ja toisaalta myös niitä huumeita liikkuu enemmän ja on suhteellisen helppoa hankkia niitä vaikka netistä. Mutta kyllä monet nuoret myös karsastaa (kovia) huumeita, en sanoisi, että se olisi siltikään mitenkään laajasti hyväksyttyä, ja vaikka useammat nykyään kokeilevatkin niin todennäköisesti ne kokeilut jää monilla yhteen tai kahteen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Minä kun luulin, että CV:ssä ei saa olla mitään välivuosiaukkoja nykyisin. 

Ei varmaan saakaan. Nuo joiden elämää seuraan, eivät edes tavoittele yhtenäistä työuraa, ja asuntolaina ja perhe ovat jossain kolmenkympin tuolla puolen, jos ovat. 

Näin 26-vuotiaana voin sanoa, että ikäluokalleni asuntolaina ja perhe ovat yleensäkin jossain kolmenkympin tuolla puolen, ja yhtenäisestä urasta voi toki haaveilla, mutta harva meistä sellaista saa... Ehkä tähän sukupolvien kuilun pienentymiseen liittyy se, että nuoruusaika on pidentynyt niin paljon. En tunne melkein ketään jolla olisi lapsia ja perhe, ehkä muutaman jotka ovat tulleet vahingossa raskaaksi, mutta suunnitellut perheet ovat kyllä aika harvinaisia alle 30v. joukossa, vaikka olisikin pitkä parisuhde alla. Moni ei edes kaipaa lapsia tai on epävarma sen suhteen, ja jos niitä halutaan niin se pyritään ajoittamaan ennemmin 30v. ylöspäin, jolloin on ehkä jotain toivoa, että olisi vakituinen työpaikka ja opintolainat suurimmaksi osaksi maksettu jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Minä kun luulin, että CV:ssä ei saa olla mitään välivuosiaukkoja nykyisin. 

Ei varmaan saakaan. Nuo joiden elämää seuraan, eivät edes tavoittele yhtenäistä työuraa, ja asuntolaina ja perhe ovat jossain kolmenkympin tuolla puolen, jos ovat. 

Näin 26-vuotiaana voin sanoa, että ikäluokalleni asuntolaina ja perhe ovat yleensäkin jossain kolmenkympin tuolla puolen, ja yhtenäisestä urasta voi toki haaveilla, mutta harva meistä sellaista saa... Ehkä tähän sukupolvien kuilun pienentymiseen liittyy se, että nuoruusaika on pidentynyt niin paljon. En tunne melkein ketään jolla olisi lapsia ja perhe, ehkä muutaman jotka ovat tulleet vahingossa raskaaksi, mutta suunnitellut perheet ovat kyllä aika harvinaisia alle 30v. joukossa, vaikka olisikin pitkä parisuhde alla. Moni ei edes kaipaa lapsia tai on epävarma sen suhteen, ja jos niitä halutaan niin se pyritään ajoittamaan ennemmin 30v. ylöspäin, jolloin on ehkä jotain toivoa, että olisi vakituinen työpaikka ja opintolainat suurimmaksi osaksi maksettu jne.

Olet kaupunkilainen. Maaseudulla lapset tehdään parikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että ns bilehuumeiden käyttö on hyväksyttävämpää kuin omassa nuoruudessa, jossa käyttö tarkoitti jo jotenkin elämästä syrjätynyttä.

Ehkä amerikkalaiset sarjat ja elokuvat omalta osaltaan luovat tätä kulttuuria, koska niissä tuo on ihan tavallista ( sillä useissa osavaltioissa on asia laillistettu ja se näkyy ohjelmissa)

Tarkoitatko nyt siis bilehuumeilla kannabista vai niitä oikeita bilehuumeita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia? Kysyn, koska en itse miellä kannabista millään muotoa bilehuumeeksi enkä ole kuullut muidenkaan puhuvan siitä tällaisena, mutta en myöskään ole kuullut, että Yhdysvalloissa olisi missään osavaltiossa laillistettu mitään kovia huumeita. Voin tietenkin olla väärässä, mutta kuvittelisi, että se olisi sen verran iso juttu että olisi kantautunut tännekin.

Siitä olen samaa mieltä, että bilehuumeiden käyttö tuntuu olevan nuorison keskuudessa hyväksyttävämpää, vaikka esittämäsi syyt eivät ehkä ole se mikä siihen eniten vaikuttaa. Ehkä enemmän se, että tietoa huumeista on helpommin saatavilla ja toisaalta myös niitä huumeita liikkuu enemmän ja on suhteellisen helppoa hankkia niitä vaikka netistä. Mutta kyllä monet nuoret myös karsastaa (kovia) huumeita, en sanoisi, että se olisi siltikään mitenkään laajasti hyväksyttyä, ja vaikka useammat nykyään kokeilevatkin niin todennäköisesti ne kokeilut jää monilla yhteen tai kahteen kertaan.

Muitakin kuin kannabista. Totta, että on helposti saatavilla ja hintakin järkyttävän halpa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asiassa huomasin kuilun löytyvän. Minulla on vielä vanhan maailman käsitys siitä, että opinnot saatetaan nopeasti loppuun ja mennään töihin, nuorella aikuisella ei enää ole kiire minnekään. Hänen maailmassaan välivuosi tai se, mikä minulle on ajelehtimista, ei enää tarkoita syrjäytymisvaaraa. Minun aikanani ne, jotka putosivat "putkesta", putosivat aika perusteellisesti.

Minä kun luulin, että CV:ssä ei saa olla mitään välivuosiaukkoja nykyisin. 

Ei varmaan saakaan. Nuo joiden elämää seuraan, eivät edes tavoittele yhtenäistä työuraa, ja asuntolaina ja perhe ovat jossain kolmenkympin tuolla puolen, jos ovat. 

Näin 26-vuotiaana voin sanoa, että ikäluokalleni asuntolaina ja perhe ovat yleensäkin jossain kolmenkympin tuolla puolen, ja yhtenäisestä urasta voi toki haaveilla, mutta harva meistä sellaista saa... Ehkä tähän sukupolvien kuilun pienentymiseen liittyy se, että nuoruusaika on pidentynyt niin paljon. En tunne melkein ketään jolla olisi lapsia ja perhe, ehkä muutaman jotka ovat tulleet vahingossa raskaaksi, mutta suunnitellut perheet ovat kyllä aika harvinaisia alle 30v. joukossa, vaikka olisikin pitkä parisuhde alla. Moni ei edes kaipaa lapsia tai on epävarma sen suhteen, ja jos niitä halutaan niin se pyritään ajoittamaan ennemmin 30v. ylöspäin, jolloin on ehkä jotain toivoa, että olisi vakituinen työpaikka ja opintolainat suurimmaksi osaksi maksettu jne.

Olet kaupunkilainen. Maaseudulla lapset tehdään parikymppisenä.

Kenen kanssa niitä lapsia tehdään, kun jatkuvasti puhutaan siitä, miten pikkukaupunkeihin ja maaseudulle jää yksinäisiä poikamiehiä, kun naiset lähtevät muualle opiskelemaan? En siis väitä, ettetkö olisi oikeassa siinä, että tällainen jaottelu olisi olemassa, mutta ei maaseudun nuorten aikuisten perusteella voi tehdä suomalaisista mitään yleistyksiä. Useimmat nuoret aikuiset kuitenkin pyrkii sieltä maaseudulta pois ja elää kaupunkilaiselämää. Ehkä ne jotka sinne jää sitten hankkii perheen ja asuntolainan parikymppisinä, mutta lienevät kuitenkin sukupolvensa joukossa vähemmistö. Korkeakoulutetut eivät useinkaan hanki perhettä niin nuorina ihan jo sen takia, että  20-vuotiaina opiskellaan eikä tehdä lapsia.

Itseasiassa se kuilu taitaa olla lopulta isompi. Nykyiset teinit on diginatiiveja, heidän vanhempansa näkivät tietokoneajan synnyn ja kehityksen, mutta eivät täysin ymmärrä tulevaa digitalisoitumista ja teollista vallankumousta.

Kyllähän se kuilu pienenee kun miehet pakotetaan käyttäytyyn ja toimiin kuin nainen tai vähintään niin kuin nainen haluaa. Tässä yhteiskunnassa naiset vaatii miehiltä asioita mutta samaan aikaan itse ei hyväksy mitään miesten pyyntöjä

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se kuilu pienenee kun miehet pakotetaan käyttäytyyn ja toimiin kuin nainen tai vähintään niin kuin nainen haluaa. Tässä yhteiskunnassa naiset vaatii miehiltä asioita mutta samaan aikaan itse ei hyväksy mitään miesten pyyntöjä

Tässä oli kyse sukupolvista, ei -puolista.