Opettajien työaika

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:41"]

Alakoulussa, opetustunteja 23. En todellakaan suunnittele tunteja tuntikaupalla! Lahjattomuutta, suorastaan tehdä näin! Ei ne ekaluokkalaisten motivoimiset ja tehtävät nyt niin vaikeita ole, ettenkö tekisi niitä aika extempore! Takki ei tyhjene ja nytkin olen jo vapaalla. Ollut jo tovin.Kello lie jotain puoli1.

[/quote]Eli luokkasi opiskelee ainoastaan ja vain kirjoja täyttäen? Teettekö koskaan mitään toiminnallisia tehtäviä? Minkälaisia käsitöitä ja kuvataidetöitä teette? Onko musiikinopiskelu koskaan muuta kuin laulua, jota sinä säestät? Etkö kirjoita vanhemmille viestejä? Eikö sinulla ole tehostetun tai erityisen tuen oppilaita? Miksi sinulla ei ole täydet tunnit? Joko olet trolli tai sitten täysin epäammattimaisesti töihisi suhtautuva. Miksi ihmeessä ekaluokanopen pitäisi sitten olla edes maisteri, jos työ on kepeää suojatyömäistä puolipäivähommaa? Ideaalitilanne ei ole valittaa ja vinkua turhasta, mutta turhaa vähätellä työn vaativuutta tai siihen käytettyä aikaa. 

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:16"]

Olen yläkoulun äidinkielen opettaja. Opetustunteja minulla on keskimäärin 22 (2 seiskaluokkaa, 2 kasiluokkaa, 2 ysiluokkaa, 2 valinnaisainetuntia). Työtä teen kokonaisuudessaan keskimäärin 50 tuntia viikossa sisältäen siis ihan kaiken, suunnittelun, arvioinnin, korjaamiset, kokoukset, Wilman, paperityöt.

Paperitehtaiden ja muidenkin alojen ihmisten kannattaisi muistaa, että opettajalla ei ole työaikavelvoitetta, siispä opettajalla ei ole myöskään mahdollisuutta ylityökorvaukseen. Palkka korvaa 40 tunnin työpanoksen viikossa, vaikka todellinen työtuntimäärä olisi kaksinkertainen. Kuhunkin oppiaineeseen liittyy kyllä minimiopetusmäärä, ja jos tämä oppituntimäärä ylittyy (esim. äikässä minimimäärä on 18 tuntia viikossa), näistä ylimääräisistä opetustunneista maksetaan sitten ylituntipalkkio (minulla siis peruspalkan päälle 4 ylituntipalkkiota). Se, miten todellisuudessa tekee työtä oppituntien ulkopuolella, ei näy palkassa mitenkään.

Koska opettajilla ei ole työhuonetta, heidän odotetaan tekevän osan työstä kotonaan tai muualla koulun ulkopuolella, mikä tarkoittaa ainakin perheellisellä usein sitä, että työtä jatketaan muutaman tunnin ajan sitten, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tämä on siis sekä TES:issä että verotuksessa huomioitu.

[/quote]

Jotenkin minun on vähän vaikea uskoa että käytät oppituntien suunnitteluun melkein yhtä paljon aikaa kuin niiden pitämiseen. Ehkä uutena opettajana noin voi käydä, mutta jo opettaa samaa ainetta vuodesta toiseen, niin eikö edelisen voden suunnittelusta jäänyt mitään käteen?

Toki opettajiakin on erilaisia, toiset varmaan tekee enemmän työnsä eteen kuin toiset.

[/quote]

Suunnitteluun ei mene niin paljon aikaa, ja käytän tietysti vanhoja muistiinpanoja useamman vuoden. Kielioppisäännöt kuitenkin muuttuvat aika ajoin, ja silloin täytyy muistiinpanoja uudistaa. Ei tämä kauan vie aikaa. Oppikirjat ovat materiaaliltaan melko suppeita, ja siksi täytyy opiskelumateriaalia tehdä aina uudelleen. Äidinkielessä on oltava ns. ajan hermolla, käsiteltävä ajakohtaisia tv-sarjoja, elokuvia, nuortenkirjoja, uutisia, oman kaupungin tapahtumiin liittyviä artikkeleita jne. Näitä on etsittävä jatkuvalla syötöllä. Sitten pitää ajatella sitä, että jokainen luokka on erilainen ja jokainen oppilas on erilainen ja heistä kukin ansaitsee sellaista opetusta, mikä heidän tasolleen on oikein. Opetustyö on pitkäjänteistä, ja täytyy koko kolmen vuoden ajan muistaa, mitä kukakin osaa ja mitä asiaa kullekin täytyy harjoituttaa lisää.

Lisäksi äidinkielessä menee todella paljon aikaa tekstien korjaamiseen. Tämä vie itse asiassa ylivoimaisesti suurimman osan oppituntien ulkopuolisesta ajasta. Sinulla näyttää olevan melko sujuva ulosanti, mutta puolella oppilaista ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mikä on virke tai mihin piste kuuluisi laittaa. Aineen korjaaminen ei ole sitä, että lukaistaan teksti läpi, laitetaan pari pilkkua paikoilleen ja lätkäistään numero perään. Yhden aineen korjaaminen voi viedä puoli tuntia, vaikka aine olisi kaksi sivua pitkä (n. 150 sanaa), kun pitää kirjoittaa kaikki lauserakenteet uusiksi ja laittaa marginaaleihin sivuhuomautuksia jne. jotta oppilas ymmärtäisi, missä on menty vikaan. Usein tulee vastaan tekstejä, joissa ei ole yhtään isoa alkukirjainta, yhdyssanaa tai välimerkkiä, paitsi piste ihan siellä aineen lopussa.

Minulla on oppilaita 150, ja yhden ainekerran korjaamiseen menee 50 tuntia. Jokaisessa jaksossa kirjoitetaan yksi fiktiivinen aine, yksi kirjakuulustelu ja yksi asia-aine. Lisäksi toinen noista valinnaisista on luova kirjoitus, ja sieltä tulee useita aineita viikossa luettavaksi, onneksi vain yhdessä jaksossa. Näiden päälle sitten normaalit pistokokeet, jaksokokeet ym. joiden korjaaminen vie myös useamman tunnin. Valmiita kokeitahan en käytä, koska teen kokeen sen pohjalta, mitä asioita on käyty läpi, mitä on painotettu, minkä tasoinen luokka on kyseessä tai mikä on ollut luokan lähtötaso kyseisessa asiassa.

Opetustyössä ei ole kyse pelkästään siitä, että suunnitellaan tunti ja sitten pidetään se ja välillä kirjoitellaan hiukan Wilma-viestejä vanhemmille.

Taisi tuossa toisessa keskustelussa joku rinnastaa opetustyön lääkärin tai hoitajan työhön. Huomauttaisin kuitenkin, että opettajana olet samaan aikaan oppimisen ja opettamasi aineen asiantuntija + jaat henkiset resurssisi ryhmänhallintaan. Jos olisi vaikka lääkäri (yhtään väittämättä, että lääkärin työ on helppoa sinällään), niin riittää, että keskityt siihen yhteen potilaaseen ja sen ongelmiin. Opettajana keskityt siihen oppisisältöön, sen kaatamiseen lasten päähän, seuraamaan oppimisprosessia ja vielä yksilöllisesti tukea kutakin vaikeuksissaan. Eikä sekään riitä. Päälle pitää olla hirveän skarppi ja koko ajan moniajossa, koska ryhmä pitää saada pysymään työssä ja rauhallisena. Voisi rinnastaa siihen, että vaikka hammaslääkärillä olisi siinä hampaiden poraushommassa ympärillä lauma ihmisiä, jotka meluaa, kyselee jotain ja joita on koko ajan paimenettava ja jokaisen yksilölliseen tilanteeseen (Jesse löi, Janika kaatui tuolilta jne.) joku kommentti. Se on repivää. Harvassa työssä täytyy oikeasti pystyä samaan aikaan niin moneen asiaan.

Ja kyllä, olen työskennellyt elämässäni:

- siivoustyössä 1,5 vuotta

- vaatekaupan myyjänä 2  vuotta osa-aikaisesti

- mäkkärillä vuoden osa-aikaisesti

- it-firmassa koodarina

- isossa it-firmassa projektipäällikkönä

- tutkijana yliopistolla

Missään noista hommista ei ollut niin repivää työtuntia kuin opettajana. Työ on ihanaa ja onneksi työpäivien pituus on rajallinen, mutta oikeasti yksi työtunti vastaa kepeästi kahta tuntia vaikka siellä vaatekaupassa tai Mäkkärillä.

Opettajan työ on vähän kuin jaksotyötä. Jakso alkaa elokuun alussa, teet töitä jopa 50 tuntia viikossa. Lomailet lokakuussa viikon, jouluna toisen. Välillä teet töitä 40 tuntia viikossa, välillä 30, välillä 50. Pidät taas helmikuussa viikon loman. Sen jälkeen töitä vaihtelevalla viikkotuntimäärällä. Tulee kesäkuu, alkaa opetukseton aika. Sen koko kesäkuun voit sitten olla tekemättä töitä jotta saat 50 tuntiset viikot tasattu. Loput eli heinäkuun, ja elokuun alun olet lomalla.

Mitä ihmettä te opettajat valitatte pitkistä viikoista? Te teette jaksotyötä. Toki jos ei kelpaa, niin kannattaa olla yhteydessä liittoon, ja alkaa ajamaan teillekin 40 tunnin viikkoa ja samalla 38 vuosilomapäivän oikeudella kuin muillekin kunta-alalla. 40 viikkoa kun lävähtää tiskiin, olet työpaikalla 8-16, jokaikinen arkipäivä. Sen lisäksi olet siellä kesäkuunkin kun suunnittelet seuraavaa vuotta. Elokuussa työantaja laittaa sulle nassun eteen 3 tuntia viikossa kerhoa, ja 2 tuntia lähsyvalvontaa, kun sulla on nyt kokonaistyöaika. Älä valita, itsehän halusit.

Niin, kumpi se opea nyt miellytti enemmän? Nykyinen systeemi, vain 40 tuntia viikossa töitä työpaikalla ja lomaa 38 päivää vuodessa.

Olen lukion äidinkielenope. Viime jakso oli vuoden työläin. Oli menossa viisi kurssia eli viikossa oppitunteja 15 * 75 minuuttia. Lisäksi kokoukset ym. Koulussa olin päivittäin 8-15. Joka ilta lisäksi työpöydän ääressä klo 21-23. Viikonloppuisin toisena päivänä tein töitä noin neljän tunnin verran. 

Tämä jakso pn huomattavasti helpompi, joten iltaisin pääsee vähemmällä. Toisaalta tavistyön päälle on yo-koevalvonnat ja tietenkin ylppärikokeiden tarkastaminen. Äikänopella yo-konseptipinojakin piisaa!

Tällä hetkellä aika tarkalleen 30 h. Plus kokoukset ja muut tapaamiset päälle.

No minimiin yritän hilata tuon työnteon kotona. Ehkä n puolituntia per päivä on realistinen.Päivät on lyhyitä, opetusta 23/vk.viikonloput on pyhitetty perheelle, silloin en tee töitä.

Pääseekö missään muussa hommassa yhtä helpolla/vähällä kuin opettajana?

Aina jauhetaan paperimiehistä, mutta vaikka ne saa kaikenmaailman saunalisiä sun muita, ne on kuitenkin siellä tehtaalla 12h vuorokaudessa monesti. 

Tällä hetkellä 22 tuntia opetusta, mutta kaikkineen mennyt 35h/vko suunnitteen aikaa töille. Kohta alkaa nivelvaiheen palaverit, niin työmäärä lisääntyy.

Lukiossa ja perusopetuksessa on työmäärässä suuri ero, kieltenopettajana peruskoulussa tein töitä vähän päälle 30 h viikossa, lukiossa noin 45.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:01"]

Pääseekö missään muussa hommassa yhtä helpolla/vähällä kuin opettajana?

Aina jauhetaan paperimiehistä, mutta vaikka ne saa kaikenmaailman saunalisiä sun muita, ne on kuitenkin siellä tehtaalla 12h vuorokaudessa monesti. 

[/quote]

Ei pääse. 

Lisäksi opettajat ovat likipitäen ainoa ammattikunta, jonka työn tuloksia ei mitenkään seurata eikä aseteta minkäänlaisia tavoitteita. 

Jos esan venyttäminen kiinnostaa, kannattaa ryhtyä opettajaksi. 

Täällä onnellinen opettaja, joka ei kotiin töitä juurikaan tuo. Tunteja viikossa 24 ja aamuisin valmistelen noin klo 7-8 päivän tunnit ja korjaan kokeet yms. Samaan aamuhetkeen kuuluu kyllä myös aamukahvi kollegoiden kanssa...

Olen valinnut opettajan ammatin juuri lyhyiden työpäivien ja pitkien lomien vuoksi.

Poliitikot voisivat taistella vahvaa ammattiyhdistystä vastaan ja esim. Siirtää opet kokonaistyöaikaan.

näin siipeilijät saataisiin kuriin.

OAJ  on ihan ******stä, vastustaa kaikkea vähänkin työnteolta haiskahtavaa ja rampauttaa koulun kehittämisen.

Olen yläkoulun äidinkielen opettaja. Opetustunteja minulla on keskimäärin 22 (2 seiskaluokkaa, 2 kasiluokkaa, 2 ysiluokkaa, 2 valinnaisainetuntia). Työtä teen kokonaisuudessaan keskimäärin 50 tuntia viikossa sisältäen siis ihan kaiken, suunnittelun, arvioinnin, korjaamiset, kokoukset, Wilman, paperityöt.

Paperitehtaiden ja muidenkin alojen ihmisten kannattaisi muistaa, että opettajalla ei ole työaikavelvoitetta, siispä opettajalla ei ole myöskään mahdollisuutta ylityökorvaukseen. Palkka korvaa 40 tunnin työpanoksen viikossa, vaikka todellinen työtuntimäärä olisi kaksinkertainen. Kuhunkin oppiaineeseen liittyy kyllä minimiopetusmäärä, ja jos tämä oppituntimäärä ylittyy (esim. äikässä minimimäärä on 18 tuntia viikossa), näistä ylimääräisistä opetustunneista maksetaan sitten ylituntipalkkio (minulla siis peruspalkan päälle 4 ylituntipalkkiota). Se, miten todellisuudessa tekee työtä oppituntien ulkopuolella, ei näy palkassa mitenkään.

Koska opettajilla ei ole työhuonetta, heidän odotetaan tekevän osan työstä kotonaan tai muualla koulun ulkopuolella, mikä tarkoittaa ainakin perheellisellä usein sitä, että työtä jatketaan muutaman tunnin ajan sitten, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tämä on siis sekä TES:issä että verotuksessa huomioitu.

Tällä hetkellä n. 50-60h/vk, vähän tiukka vaihe

Nyt 25 tuntia opetusta (5 ainetta!) + 2 ryhmäjuttua päälle. Olen koululla vähintään 8.30-16.00 ja teen muutaman tunnin tähän päälle hommia. Toukokuussa tulen tekemään töitä 8.00-17.00 eikä sekään välttämättä tule riittämään.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 21:58"]

Olen lukion äidinkielenope. Viime jakso oli vuoden työläin. Oli menossa viisi kurssia eli viikossa oppitunteja 15 * 75 minuuttia. Lisäksi kokoukset ym. Koulussa olin päivittäin 8-15. Joka ilta lisäksi työpöydän ääressä klo 21-23. Viikonloppuisin toisena päivänä tein töitä noin neljän tunnin verran. 

Tämä jakso pn huomattavasti helpompi, joten iltaisin pääsee vähemmällä. Toisaalta tavistyön päälle on yo-koevalvonnat ja tietenkin ylppärikokeiden tarkastaminen. Äikänopella yo-konseptipinojakin piisaa!

[/quote]

Kunnioitan kyllä lukion äikänopeja. Paljon tehtäviä tarkistettavana. Nyt oli preliminäärien tarkistukset päälle. Takoa kielioppia inhoavien poikien (anteeksi yleistys) päähän kielioppia. 

Olen todella kiitollinen omien nuorten hyvistä äikänopeista, jotka ovat omille jääräpääpojille saaneet hyvät pohjat yo-kirjoituksiin. Ei taatusti ole ollut aina helppoa.

Olen luokanopettaja. Minulla on opetusta 27h/vko + 2 h tukiopetusta. Päälle YT-aika 3h, josta 2 h joka viikko joko opekokouksia, yhteisten tapahtumien suunnittelua tai kehittämistyötä (virastosta pukkaa kiitettävästi sellaistakin). Kolmas YT-tunti kuluu yleensä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön (Helmi-viestit, puhelut) Näistä tulee siis 32h . Tämän lisäksi suunnitteluun ja valmisteluun menee keskimäärin 3h/vk. Kunnassamme on ollut paljon erilaisia koulutuksia, joihin opettajat velvoitetaan osallistumaan (mm.Populus-järjestelmäkoulutus, Edison-oppimisympäristökoulutus, koulutus S2-opettajille jne.) Näitä on nyt ollut pari kertaa kuussa, useimmiten klo 14-16. Eilinen koulutus oli 14- 17.30 (aloitin oppitunnit klo 8).

 Yleensä työtunnit jäävät alle 40.

Luokanope, tällä hetkellä alkuopetuksen puolella. Opetusta 26h + yt-aikaa 3h + suunnittelua ja valmistelua n. 5 h + tukiopetusta 1h = 35h

Tähän päälle kausiluontoisesti vanhempainvartit ja vanhempainillat sekä kokeiden ym. korjaamiset. Töiden kantamista kotiin vältän.

Yliopiston opettaja (siis lehtorikategoriaan kuuluva).  Tammikuun alusta tänne asti olen laskenut, että noin 70-75 tunnin työviikkoja on tullut.  Ensi viikosta alkaen hieman helpottaa, pääsen ehkä 40-50 tunnin viikkoihin.

Tosin oma vikani, kun olen tietotekniikan alakseni valinnut.  Ala kun muuttuu ja kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.  Olisi kannattanut ruveta matematiikan asiantuntijaksi.  Edes yliopistoissa ei opetussisältö ole juurikaan muuttunut sataan vuoteen.