Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

>>>>>HELMET (ma-ke)

11.09.2006 |

En ainakaan nähnyt pinoa...

Kommentit (39)

Vierailija
1/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aleksi meni päiväunille niin piti tulla taas lukemaan tänne teidän kuulumisia.

Kumppari kyseli siitä raskaustestin tekemisestä niin innostuin taas kirjottelemaan. Elikkäs en ehtinyt tehdä testiä,kun tarkoitus oli se tehdä sunnuntaina,kun menkat alkoi kp34 lauantaina todella runsaina. Ei näköjään kannata ruveta turhan aikaisin iloitsemaan,että on raskaana :( Kierto on näköjään aivan sekaisin,kun on vaihdellut nyt 28-42 välillä. Olin ihan kamalan pettynyt..Piti aivan itkeä tirauttaa,kun olin jo niin iloinen,että nyt varmaan olen raskaana..Va jospa tärppäis tässä pian..Onhan tuossa Aleksin hoidossa kyllä tietysti puuhaa näin ensi apuun,että pitää vaan rauhassa odotella.



Aleksi täyttää tänään 7kk. Niin se aika menee äkkiä. Aleksi innostui eilen hyppykiikussa hyppimisestä. Tosi suloinen oli kun siinä pomppii ja kiljuu riemusta :) Pari kertaa aiemmin oon laittanut siihen niin on vähän ihmeissään ollut mutta nyt ymmärsi mitä siinä on tarkoitus tehdä.



Aleksi tykkää myös olla siinä...mikä se nyt on sellanen vehje..jossa istutaan keskellä ja jaloilla voi liikuttaa sitä härveliä...Ja kulkea sillä pitkin huushollia.Outoja kaikki tuollaiset laitteet :) kun ei oo aiemmin tarvinnut olla tuollaisten kanssa tekemisissä. Eka lapsi,kun on.Mut toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan :)

Laitoin eilen siihen istumaan ja kärräilemaan,kun olin puhelimessa. Vähäksi aikaa käänsin selkäni niin rupesi sellasta vähän hätääntyneen kuulosta ääntä kuulumaan..Poika oli kääntynyt siinä härvelissä ihan naama toiseen suuntaan ja mennyt sillä lailla,että molemmat jalat oli samassa reiässä ja oli jo melkein valunut lattialle..Pää suunnilleen vaan näkyi..En tiennyt ja älynnyt,että Aleksi tuollaista osaa tehdä.. Onneksi ei kuitenkaan käynyt mitenkään ja poikakaan ei ehtinyt edes säikähtää kummemmin,kun ei ruvennut itkemään.



Samoin syöttötuolissa istuessaan yrittää nostella jalkoja pois reiistä ja könyää siinä aivan ihmeellisesti. Ei voi näköjään jättää hetkeksikään ilman silmällä pitoa. En kyllä ole kauaksi aikaa jättänytkään. Olen kyllä sen verran varovainen mutta pitäähän sitä keittiössä esim pystyä jääkaapista ottamaan pojalle ruokaa ilman,että koko ajan pitää kiikuttaa sylissä. Kai sihen pitää jotkut valjaat tai jotain ostaa?



Meillä kyllä varmaan kohta kontataan ja kovaa :) Aleksi harjoittelee koko ajan konttausasentoon menemistä.. Pian mitkään tavarat ei oo turvassa.



Eilen Aleksi oli tosi suloinen kun annoin kurkkua,että saa sitä jykertää,kun on alhaalla ne kaksi söpöä hammasta. Niin sylki kurkusta kaikki kuoret pois ja söi vaan sisustaa. Pitänee ensi keralla kuoria tuo kurkku,kun joka paikka ja poika oli sellasessa siivossa,että piti suoraan suihkuun kiikuttaa :)



Lähdetään tänää tässä ihan pian mun tätin ja Aleksin kanssa mun setän luo. Tullaan huomenna illalla takaisin. Ihana päästä maalle ulkoilemaan!



Aleksi heräs..Pitää ruveta antamaan pojalle syömistä.



Aurinkoista alkavaa viikkoa!

täällä kainuussa ainakin on nyt aurinkoinen ilma parin sadepäivän jälkeen.



-Mirjami ja Aleksi 7kk-

Vierailija
2/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja maanantaita!



Huh, vihdoinkin pääsen kirjoittelemaan. Kiitos vain kaikille onnitteluista kosinnan johdosta, asia on jo niin pitkällä että vietiin se esteiden tutkintalappunen, nyt pitää vain saada miehen vähän vapaata töistä, niin päästään naimisiin. Hui! Mitähän sitä on ihminen taas tekemässä..



Birdylle pikaisia paranemisia! Hienolta kyllä kuulostaa, olo on varmasti helpottunut kun niskoja ei enää kivistä eikä ole raskas olo. Mun yhdelle kaverille tehtiin kanssa tuollainen leikkaus, samalla muotoiltiin rintoja hiukan pystyiksi. Voi luoja, siis miehet olivat sen jälkeen aivan hulluja, kävivät suurin piirtein käsiksi siihen kaveriin ja perästä kuului kamala läähätys. Sille kaverille tehtiin napakka C-kuppi, kyllä ne kieltämättä hyvältä näyttivätkin.. Joten saattaapi olla, että kohta sunkin perässä on kuolaavia miehiä oikein urakalla!



Minäkin kävin heittämässä sairaalakeikan. Sunnuntaina vietiin ambulanssilla Taysiin kun en pysynyt pystyssä ja kauhean raju pahoinvointi. Mä kärsin hyvälaatuisesta asentohuimauksesta ja mulla on jotain vikaa tasapainoelimessä. Siitä johtuen sitten tulee rajuja huimauskohtauksia, nyt tuli niin raju että olin neljä päivää tipassa enkä päässyt kahteen päivään jaloilleni. Pelottaa vain, kun näitä kohtauksia tulee ja itse et mitään voi, nytkin olin Reetan kanssa kaupungilla ja Reetta oli kantoliinassa, luulin etten pääse sieltä pois! Vieläkin pää on ihan homelo, ei pysty tarkentamaan silmillä, nytkin tihrustan yhdellä silmällä tätä kirjoitusta :-P



Mitähän kaikkea muuta mun piti kommentoida? En nyt taas muista. Ainakin onnea raskautuneille ja tsemppiä Ennille että jaksat kyläilevää kaveria. Ymmärrän kyllä sun turhautuneisuuden, mä olen niin koti-ihminen, että viihdyn täällä tosi mainioisti enkä tykkää ollenkaan jos joku pyrkii meille pidemmäksi kuin pariksi yöksi. Tai siis, tykkäisinhän minä, mutta kun ei tätä tilaa ole meilläkään liikaa, niin en kestäisi jos joku tulisi viikoksi. Epäsosiaalinen minä...



Mutta nyt suihkuun kun Reetu ottaa unta palloon. En nyt uskalla sanoa ääneen, mutta kuiskaan että tuon sairaalareissun takia meillä loppui imetys ja sen myötä yökukkuminen. Miehen insinöörimäisellä tarkkuudella järjestetty päivärytmi teki tehtävänsä ja Reetta nukkuu öisin ja syö päivisin. Halleluja!



Iloista viikonalkua kaikille!

Austen ja Reettuli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoinen on kerhossa ja Helmi nukkuu ekoja päiväunia, joten mä tulin tietenkin heti koneelle. Reilun tunnin päästä pitää lähteä hakemaan poikaa, joten Helmi ei kovin pitkiä unia ehdi nukkua. Ja hissiremontista tuleva melu on välillä ihan armottoman kovaa. Saa nähdä, herääkö Helmi siihen kesken unien. Olisin muuten laittanut parvekkeelle nukkumaan, mutta takapihan puolella tehdään yhtä toista remppaa, niin sieltäkin tulee meteliä. Rasittavaa!



Meillä oli viime yö ja tämä aamu taas niin syvältä!!! Helmi nukkui alkuyön ihmeen hyvin, kun heräsi vasta 03.20 ekan kerran, jolloin annoin rintaa. Tyttö ei kuitenkaan siihen nukahtanut, vaan konttaili, nousi polviseisontaan --> kaatui siitä pinnoihin ja huusi melkein 1,5 h! Vihdoin klo 04.45 nukahti uudestaan ääni käheänä ja seuraavan kerran heräsi onneksi vasta klo 7, jolloin söi ja sitten torkuttiin vielä puol kasiin. Silloinkin olisin halunnut vielä nukkua ja yritin pitää Helmiä omassa sängyssä, että ois vaikka leikkinyt siellä ja mä olisin torkkunut, mutta meno näyttää sen verran vaaralliselta, että pakko oli ottaa tyttö pois sängystä ja nousta.



Helmi on nyt todella innostunut siitä polviseisontaan nousemisesta ja tekee sitä pinnasängyssä koko ajan (ihanan näköinen, kun pieni pää kurkkii laidan yli meidän sänkyyn, laita on siis laskettuna toiselta puolelta). Päästää sitten kuitenkin irti tai ote muuten vaan irtoaa ja kivasti kolisee sitten toisen puolen pinnoja vasten... Esikoinen oli niin vanha, kun alkoi noita temppuja tekemään, että oli siinä sitten jo tosi taitava, eikä kaatuillut. Helmi taas lyö päätään koko ajan, vaikkei nouse vielä seisomaan. Sitäkin kyllä yrittää, mutta ei onneksi vielä onnistu. Onko kellään tietoa, auttaisko unipussi tässä asiassa? Helmillä oli unipussi talvella, mutta pitäisi ostaa/ommella syksyksi ja talveksi uusi, jos ilmat tästä joskus viilenisi.



Ulkona oli äsken todella kuuma! Kesävaatteet pitäis laittaa päälle, mutta sitten jos menee pilveen, niin tulee varmaan kylmä. Lauantaina oli täällä ihan sairaan kylmä. +11, mutta tuuli niin kylmästi, että lapaset ja haalarit piti lapsilla olla päällä. Ja nyt on taas kesä...



Siitä aamusta vielä. Esikoinen aloitti temppuilun heti, kun heräsi. Peppupesulla (käyttää vielä yövaippaa) yritti räplätä hanaa ja suihkua koko ajan. Tallasi tahallaan Helmin varpaille useita kertoja, kun Helmi konttaili. Ei suostunut tulemaan pissalle ja pukemaan. Kun vihdoin sain eteiseen pukemaan ulkovaatteita, alkoi pukea niitä tahallaan vääriin paikkoihin (paitaa jalkoihin jne.). Makoili lattialla yms. Eihän tossa mitään, jos ois aikaa katsella tota, mutta mun ois pitänyt päästä laittamaan Helmi päiväunille omaan sänkyyn ja sitä ennen piti viedä poika kerhoon, eikä oltu vielä edes päästy matkaan. Mulla ei kestä kyllä yhtään hermot tollaista tahallista temppuilua ja viivyttelyä. Olipa kiva mieli molemmilla, kun mentiin kerhoon =(



Sori, kun tuli pelkkää valitusta! Näin kotiäitinä kun ei ole työkavereita, joille valittaa työstään, niin pitää valittaa teille... Toivottavasti muiden viikko on lähtenyt paremmin käyntiin.



MIrjami, onko raskautesi varmistunut???



T:Fassiloora ja Helmi (kohta 7 kk)

Vierailija
4/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIRJAMI: Harmi, ettet ollutkaan raskaana =( Toivottavasti tärppää pian!



AUSTEN: Kamalalta kuulostaa ne sun huimauskohtaukset! Tuleeko ne aina ihan yllättäen? Hyvä, ettei mitään vakavaa ole käynyt. Toivottavasti ei käykään!



Nyt muihin hommiin...



T:Fassiloora ja Helmi edelleen

Vierailija
5/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitäis oikeastaan vääntää sitä opinnäytetyötä mutta jos nyt ensin kirjoittas tänne... ja sitten Eveliina varmaan herääkin =)



Fassiloora: Ihanalta kuulostaa tuo teidän esikoinen, meillä poika 2v11kk on välillä täsmälleen samanlainen, sitä pitää itseään hirviöäitinä kun pää punaisena lapselle karjuu... meillä on päiväunet jääneet pois ja varmaan sen takia poika on välillä tosi hankala, täytyis varmaan pakottaa nukkumaan mutta kun siitäkin tulee parin tunnin show. Nythän poika kylläkin on ihanalla perhepäivähoitajalla, helpottaa mun arkeani huomattavasti ja pojallakin on leikkikavereita + laulavat, leikkivät, askartelevat ja ulkoilevat n. 100x enemmän kuin mä ehtisin. Joten suosittelen lämpimästi vaikka alkuun tulikin vähän " olenpa huono äiti kun vien lapseni hoitoon vaikka olen itse kotona" -fiilikset. Ja nyt kun tuota pph:ta olen seurannut niin olen tullut siihen tulokseen, että haluan myöskin Empun ehdottomasti tälle samalle hoitajalle, joten jos paikka vapautuu niin haen sitä heti vaikken töissä olisikaan.



Syömisistä... Eveliina syö nykyään 3-4 soseateriaa päivässä, lounaalla kana- tai lihakasvismössöä, iltapäivällä hedelmää, päivällisellä kasvista ja illalla puuroa. Imetän lähinnä ainoastaan näiden ruokailujen jälkeen, joskus ennen jos kauhea nälkä on tytöllä = sose ei siinä tapauksessa kelpaa. Aamulla imetän myös ja yöllä kerran. Kanaa, lihaa ja kasviksia menee nykyään jo purkki kerralla, hedelmää ei niin paljoa, puuroa n. desi. Tässä ruoka-asiassa musta on myös tullut " huono äiti" (tai ainakin laiska äiti) tasan kerran olen itse soseet valmistanut, meillä vedetään kaupan mössöjä. Ehkä sitten kun Emppu siirtyy vähän karkeampaan ravintoon -tai sitten ei.



Meillä ei vielä oikeastaan liikuta muuta kuin pyörimällä, peppu heiluu kyllä välillä hyvinkin korkealla ja jalat vispaa, kädet pitäisi saada rytmiin mukaan. Istuminen sujuu jo yleisesti ottaen ihan hienosti.



Larvanto muuten, mä käväisin eilen siellä lastenvaatekirpparilla mistä kerroit, mukaan tarttui iso läjä vaatetta, mm. kahdet kengät Eveliinalle. Joten kiitti vaan vinkistä!



Täytysköhän sitä oikeasti ruveta tekemään jotain ns. järkevää, ennenkuin Eveliina herää. Mä en koskaan tässä vaiheessa muista mitä kaikkea mun piti kommentoida..... no, ehkä tää dementia joskus parantuu =) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!



Manna ja Eveliina huomenna puoli vuotta

Vierailija
6/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi miten ärsyttävä tuo mainos tuossa yläpuolella kun tulee eteen koko ajan, argh.



Kamalalta tosiaan kuulostaa nuo Austenin huimauskohtaukset. huh huh. Kyllä saa olla onnellinen, että itse on terve *koputtaa puuta*. Olin kerran sijaisena opiskeluaikana naiselle, jolla tuli joku tasapainoelimen tulehdus korvaan, eikä pysynyt yhtään pystyssä, oksenteli vaan. Oli varmaan puoli vuotta sairaslomalla. Oiskohan sun mahdollista saada jostain vauvanhoitoapua, kunnalta esimerkiksi?



Mirjami, harmi ettet sitten ollutkaan raskaana. Kyllä se vauva sieltä sitten tulee kun on tullakseen. Joskus kun olin lapsettomuushoidossa, lääkäri lohdutti, että kyllä melkein kaikki jollain tavalla raskaaksi saadaan lopulta. Aikaahan se vaatii ja niinhän se on että niitä lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan.



Fassiloora, meillä on ollut kans ihan karsee päivä taas kun pph on sairaslomalla. Veikko tahtoo mua koko ajan leikkikaveriksi eikä suostu yhtään leikkimään yksin. Aaro jää taas aivan vaille huomiota, ja silti Veikko ottaa raivareita vähän väliä. Aaro nukkuu huonosti lyhkäsiä pätkiä ja Veikko ei suostu nukkumaan ollenkaan. Nyt ovat molemmat sängyissään, mutta Veikko vaan riehuu. Pph:lla nukahtaa heti ja nukkuu aina sen tunnin kun muutkin. Mä tunnen itseni taas niin voimattomaksi sen kanssa. Mulla on ennen ollu tosi lyhyt pinna, vaan kyllä tässä on oppinu oikein teflon-äidiksi, mitä tahansa tapahtuu, niin hymyilen vaan ja hyräilen jotain lastenlaulua. Ulkopuolisesta lapsettomasta ihmisestä vois vaikuttaa ihan mielipuoliselta.



Tää on kyllä joskus ku jostain Mr Bean elokuvasta tää arki. Mua huvittaa kyllä nyt taas jälkeenpäin ihan valtavasti. Aamupäivä yritettiin saada kulumaan kärryttelemällä kauppaan. Veikko ehti karata ennen kun sain se vaunuun ja sitten se otti kamalat raivarit kun otin sen kiinni ja tungin Aaron viereen kärryyn. Kauppareissulta kun tultiin niin pojat oli jo molemmat väsyneitä ja nälkäsiä. Molemmat kiukkus kun laitoin jo valmiin ruuan pöytään, siinä vaan ihmettelin taas, että miten sitä pitäs pystyä molempia pitämään sylissä ja samalla laittamaan molemmille ruuat. Sillä aikaa kun istutin Veikon pöydän ääreen, oli Aaro saanut Stockan tarjouslehden käsiinsä ja tunki paperia suuhun. Nyt sitten kerään syyllisyyttä siitä ja mietin, että ehtiköhän se sitä niellä ja tuleekohan sille siitä maha kipeeksi. Veikolle onneksi maitto ruoka, mutta Aarolle ei. Yritin tehdä sille omatekosta sosetta, mutta kun kopautin sauvasekottimella siihen lasisen mittalasin reunaan missä soseutin perunan ja porkkana- ja broilerikuutiot, hajosi se lasi, ja ruoka oli täynnä lasinsiruja. Onneksi löytyi kaupan ruokaa kaapista, minkä sitten lämmitin, mutta mikä ei sitten mennytkään alas. Sillä välin kun annoin Aarolle maidon, Veikko onnistui sotkemaan koko keittiön banaanilla. Kun siivosin keittiötä, Aaro alkoi itkemään sängyssä. Se oli saanut käsiinsä Veikon kirjan, jolla oli kopauttanut itseänsä päähän. Sillä aikaa kun rauhotin Aaroa nukkumaan, Veikko oli jo tehnyt kakan pottaan ja lähtenyt itse sitä tyhjentämään. Ja miettikääpä miten mukava on työntää noita kahta tällasessa kuumuudessa rattaissa jyrkkää ylämäkeä, ostokset vielä painona, kun toinen kiukkuaa koko ajan, repii pienemmältä lelut käsistä ja tahtoo pois vaunusta. argh. Ja meikä-äiti vaan hyräilee Tomi-Traktoria ja hymyilee. :)



Jees, taidan käydä vetäseen yhen röökin ja hörpätä kupin kahvia. Mies tulee tänään onneksi vähän aikasemmin kotiin, ja toivottavasti kans pääsee lähtemään. Minä taidan soitella kunnalle päivähoitopaikoista iltapäivän ratoksi.



Aurinkoista syyspäivää, helmet!



Vilja Teflon & co.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä taasen ollut erilainen päivä ;)

Käytiin Oskarin kanssa katsastaa meidän kakkos auto :) Siinä sitten meni jarruputki edestä poikki, mie sitten selitin ja räpytin silmiä että juu kun se on ollu melkein vuoden seisonnassa ( ei olla tarvittu ) niin varmaan kuule siinä syy. Hymyilin vaan vallottavasti ja räpyttelin silmiä kun katsastusmies sanoi että on jo vähän sakkorenkaatkin. Mie sitten selittää kun ei oo tarvottu autoa ja uudet renkaat on tulossa heti kun saadaan pirssi ajoon ja hymyilin taas. No se meni sillä sitten ja loppujenlopuksi kaikki muuten oli kunnossa -täytyy vaan laittaa uusi putki eteen ja eikun vuoden ajoa -huoletonta ja halpaa meidän valkoisella pikkupaholaisella. Oskariakin nauratti koko touhu ja oli niin yhtä hymyä että eihän se katsastus mies voinu muuta kun leppyä :)

Mies lupas illansuussa kun töistä tulee laittaa auton kuntoon !



Olin sitten lauantaina ihan pikalähdöllä baarissa siskon kaa -ihan hullua tuo humalsiten touhu ja muutenkin kun katseli tuota sinkkumenoa niin -onneksi on oikeasti hyvä mies kotona ja perhe. meitähän oli iso porukka kavereita ja kaikki siis melkein sinkkuja -kamala kapula oli eilen ja varmaan vielä tänäänkin huh huh en juo enää ikinä ;)



Birdylle toipumista leikkauksesta !



Mitähän vielä ai juu Oskari oppi istumaan -ihan yllättäen olohuoneen lattialla nakotti kun pieni mies -kyllä helpottaa tätä elämää taasen vähäksi aikaa.



KÄVELYTUOLISTA kysymys : onko kukaan ottanu sellaisen käyttöön ja mikäs se ikäsuositus siinä sitten olikaan ? meillä näyttää varstossa olevan sellainen ja mieli hiukka tekis kokeilla !?



Nyt päiväkahveelle silmät edelleen xxxx

Minkki ja Oskuboy 6,5kk+

Vierailija
8/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan alkuun harmittelut Mirjamille, ja toipumiset Birdylle ja Austenille. Austenin kohtaukset kuulosti tosi karmivilta, mulla meni ainski kylmät väreet, ja onneksi ei mitään pahempaa kerenny tapahtuun.



Meillä on alkanut unikoulu tuottamaan tulosta, tai no ainakin joka toinen yö, viime yönä Eetu ei huutanut yhtään mutta kaksi edellistä huusi molempina pari tuntia, ja ylläri ylläri ei vesi herralle kelvannu! Tissi vissiin olis kelvannu mutten antanu, kun siitä juuri ollaan yritetty eroon! No, heräs Eetu sitten puoli viiden aikaan tissille (kun mies nousi ylös), mutta Eetu nukahti kyllä suurinpiirtein samontein kun sai tissin huulille... En nyt sit tiedä mitä hän haluu yöllä, tissii, sylii lämpöö vai mitä???



Larvanto!!! Mulla on ihan sika hyvä muisti! Siis muistin eilen illalla tuon kirpparin! joten en sitten käyny siellä... voi, vitsi et harmittaa...



Mä löysin viime keväänä alemyynneistä Eetulle parit kengät (hintaa huimat viisi euroo!) ja nyt sitten ollaan niitä käytetty (kun ne muistin ja löysin...) viikon verran ja vaikka ovatkin muutaman numeron liian isot niin mielestäni antavat paremman lämmön ja suojan kuin pelkät sukat, mitä käytin ennen.



Me saatiin eilen miehen kanssa aivan loistava kuningasidea! Siis meidän mielestä! Tai no aluksi vaikutti mutta... Siis päätettiin aamuseltaa että lähdetään SeaLifeen sit kun Eetu aloittaa ekat päikkärit, no, lähdettiin kun Eetu sai ruoan syötyä ja kun päästiin Hesaan saakka, niin tosiaan oli se ihme kokous ja Mannerheimintie poikki ja tukossa, LOISTAVAA! Niin ja Eetu heräs ja oli sitä mieltä että autossa on tylsää, on nälkä yms. siis huusi sitte pää punaisena takapenkillä ja mies yritti pitää seuraa. Poliisit ohjas meidät jonnekin sivummalle (mä ratissa, ajoin ehkä noin viidettä kertaa Hesassa ja aivan paniikissa!!!) josta sitten vaan ajettiin muiden perässä ja päästiin stadionin luokse, missä TOTTAKAI valittiin väärä reitti ja seisottiin vartin verran täysin pysähdyksissä olevan risteyksen luona kun meni jotain TÄRKEITÄ ihmisiä ohi. No, viimein mies sano, että vaihetaan kuskia ja päästiin sitte siinä kääntymään takas, ja toista kautta lintsille.

Sieltä onneks löydettiin suhtnopeeta parkkipaikka, ja eikun Eetulle sosetta naamaan ja perään vielä tissii. Sealifessa oli tosi kivaa ja Eetukin katteli ihan innoissaan kaloja (isukin mielestä parasta oli hait ja sano et Eetukin niistä tykkää..) Käytiin sitte vielä lintsilläkin kattelemassa härvelit ja sitte lähettiinkin jo kotiinpäin, ja tosiaan päätettiin että mennään toisen kautta elikkäs Pasilaan ja sieltä motarille (ei sit tullu mennessä mieleen että sitä kautta pääsee huomattavasti nopeempaa ja lyhyempää kuin keskustan kautta!!! no, ehkä ens kesänä sit muistetaan...) Ei siis hirmu usein käydä lintsillä... No, Eetu aloitti ennenkun päästiin motarille hirveän huudon, väsymystään, mutta ei sit rauhottunu kuin vasta ennen hämeenlinnaa, linnatuulessa, kun sai tissii, mutta huuto kyl jatku sit vähän myöhemmin... Ja herra päikkäreitä ehkä tuollaiset kaksi tuntia yhteensä koko päivänä, yleensä nukkuu noin neljä tuntii... Ihme kyllä ei hirveesti itkeny ja rissannu illlallakaan, mut seittemän jälkeen kun otin syliin, suuttu kun revin pois sohvan takaa ja huusi, niin loppuen lopuksi olis varmaan nukahtanu syliin jos vaan olisin antanut, mut sen sijaan lähettiin pihalle. Ja vasta kasin aikoihin sai puuron ja tissii ja sit nukkuu... Mutta muuten oli kyllä ihan kiva päivä...



Ja nyt täytyy vissiin lopettaa, Eetu tässä heräs ja meni hermot kun äiti on tyhmä eikä anna tehä mitään kivaa, kuten mennä koirien vesikipolle tai tietsikan alle repiin johtoja, TOOOOOSI TYHMÄ ÄITI!!! Piti muutama kysymyskin laittaa, mut lisään ne myöh...



Napero ja Eetu, joka eilen täytti 7kk!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylläpä taas väsyttää. Siiri on nyt syönyt jo viikon kolme kertaa yössä, vaikka kiinteitäkin menee ihan kunnolla. En tajua miten muka voi niin nälkä olla, ärsyttävää. No toivottavasti tää vaihe menee äkkiä ohi!



EIlen oltiin miehen kanssa piiitkästä aikaa kaksin kaupungilla ja syömässä! Siiri oli siis ensimmäistä kertaa useamman tunnin (melkein kolme siis : ) hoidossa. Hyvin oli mennyt, oli ekaa kertaa elämässään kolmisen tuntia ilman tissiä :D. Mulla on myös sama ongelma, että en tykkää että mies tekee kotoa töitä. Enhän mä voi millään luvata, että nää on hiljaa just silloin kun sillä on tunnin puhelu tärkeimmälle asiakkaalle! Muutenkin hankalaa näiden kanssa saada kaikki sujumaan ja kotityöt tehtyä, pysykööt toimistolla pois tieltä.



Tamperelaisten tapaaminen sopisi perjantaina, mites muut?



Onko muuten kellään ideaa, mistä voisi löytää lastenhoitajan kotiin pariksi kuukaudeksi?



FannyK

Vierailija
10/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jipii! Kotona ei enää ole ketään ylimääräisiä! Saamme Emman kanssa olla ihan rauhassa näin päivällä.



Kuulosti aika hurjalta, Austen. Toivottavasti kaikki on nyt hyvin. Ja uskon kyllä tuon, että yöt sujuu paremmin kun ei imetä.



Emma on saanut flunssan. Niinpä meillä on taas päivät ihan sekaisin. Oltiin juuri päästy siihen, että Emma herää vaan 2 kertaa yöllä syömään (joskus saattoi herätä vain kerrankin...), mutta nyt flunssa sitten sekoitti yötkin. Mutta eiköhän sitten yötkin taas parane, kun Emmakin paranee. On se vaan kurja katsella, kun pieni tuhisee ja kitisee nenä tukossa. Viikonloppu olikin aika kauhea. Emma flunssassa ja mies poissa viikonlopun. Ja lauantaina jouduin itse ompeluttamaan yhtä haavaa, eli siis sain jonotella Hatanpäällä... Mutta kyllä se päivä sitten sujui, ensin teki vaan vähän tiukkaa saada Emmalle hoitaja, jotta pääsisin sinne Hatanpäälle istumaan...



Tamperelöaisten tapaaminen sopisi minullekin perjantaina. Eiköhän meillä siihen mennessä olla jälleen terveenä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

no referoidaan; meillä oli vauhti vkl, ei edes jalat nykinyt maata välillä, tytöt oli oppikirja lapsia kunnes tultiin kotiiin...



Dunsku nykyään nukkuu yönsä melko hyvin, ruoka ei uppoo, mut nyt laitan lusikan kärkeen hedelmää ni johan uppoo.



Eilen hyppyyttelin tyttöö ja sit kääntyi katsomaan mua hymyssä suin ja sanoi ÄITI, ihan selvästi!!!!! Isi on jo sanottu useesti mut äiti tuli eilen ekaa kertaa. voi kun ihanaa.



Kun mä luen teidän juttuja pikkulasten arjesta, laskee vauvakuume kummasti. On varmaan oikeesti aika rankkaa kahden tai useemman pikkusen kanssa, onneks mulla on vaan esimurkku kotona.Sehän onkin niiiiiiin helppoo!!!!!!! Mua ei huomenna naurata kun menen hoitamaan kaverin 1 -vuotiasta Dunskun kanssa...



Te " valitatte" et ukko on kotona töitä tekemässä, no mä valitan et ukko ei oo ikinä kotona, jos on niin nukkuu tai makaa telkkaa kattomassa väsyneenä. Ihan sairaasti töitä tällä hetkellä ja nyt toi ASEM-systeemi sotkee kaikki. Tänään työvuoro on 8-23..arvatkaa montako sekunttia keretään nähdä tänään????Aamulla kun kello soi taputtelin ukon hereille ja jatkoin unia, illalla mä olen jo nukkumassa kuitenkin kun tulee kotiin. Mutta eipä saada kränää aikaseksi ;)) hyvä etu sinänsä, no eipä kyllä oo ollut aihetta kränään.



Ja onnea Birdylle uusista rinnoista, saisimpa minäkin,ei niinkään pienemmät vaan täytteisemmät!!!! Mä tässä oottelen et pääsen alapäätä korjauttamaan,sit ei oo enää p*** päreinä;))))



Nyt pitänee lähtee laittamaan välipalaa koulukkaalle, kohta taas ovelta kuuluu:mulla on karmee nälkä,koulussa oli HIRRRRRRVEETÄ ruokaa!1



kuumetta ja typsyt

Vierailija
12/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastailin jo sulle aiemmin eli ota hoitaja MLL kautta. Jos lapsi on menossa sitten myöhemmin kunnalliseen hoitoon saat niistä maksuista puolet takas ! meillä on ainakin tuo systeemi. Eipä maksa sen enempää kuin tavallinen päivähoitomaksu ja tulee hoitaja kotiin. kannattaa kysyä MLL :n toimistosta !!

Sitten on sellaisia kolmiperhepäivähoitajia -niistä saa tietoa kunnalta.

Ja erikoistapuksissa esim. yrittäjä saattaa saada lapsensa kunnalliseen hoitoon jo ennen tuota 10 kk vaadittavaa ikää.



Austenille piti laittaa hyviä vointeja, kuulosti karmivalta .



Mie edelleen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin vielä eilen, että miten saan ajan kulumaan kun täällä päivät yksin töllistelen enkä saa tehdä mitään. Mo hyvin on mennyt kun heräsin juuri 4 tunnin päikkäreiltä!! Väsytti ihan kauheesti ja sen verran tuli sitten nukuttua. Lääkkeet on kyllä sen verran vahvoja jotta ei mikään ihmekään.



Olen minä tänään jotain saanut aikaankin. Vaatekaappi on tyhjentynyt kummasti ja nyt mietin mitä kaikkea uutta pitää hankkia. Syys- ja talvitakki ainakin sillä molemmat on nyt isoja. Paitoja valtava kasa ja tietenkin uusia rintaliivejä. Mistähän taion rahat kaikkeen??? No vähitellen pitää hankkia.



Mies käytti Inkeriä viime yönä päivystyksessä kun alkoi haromaan korviaan. No korva hieman punoitti, mutta tulehdusta ei ollut. Määräsi reseptillä lasten buranaa kun ei tunnu toi parasetamoli auttavan. Burana sitten toimi ja meillä nukuttiin aamuun saakka oikein hyvin. Inkeri on siis edelleen räkäinen ja kähisee kovasti. Esikko on onneksi pysynyt terveenä ja toivotaan, että pysyy tästä eteenkin päin.



Austen, jopas kuulosti kamalalta noi sun kohtaukset. Onneksi ei sattunut mitään enempää. Kiva kun Reetta ei syö enää öisin :) Insinööreistä on paljon hyötyä vaikka ei se aina siltä tunnu.



Kun nyt aloin insinööreistä puhumaan niin ylistämpä samalla miestäni. Kulta hoitaa kotia ja pyörittää arkea todella mallikelpoisesti nyt kun minusta ei siihen ole. Olen todella onnekas kun minulla on ihana mies joka hoitaa mukisematta kaiken ja vähän enemmänkin. Saan hellää hoitoa ja tavallista enemmän haleja+suukkoja :)



Perjantain tapaamisesta. Olis kiva nähdä, mutta minä en tiedä viitsinkö tulla kun joudun kuitenkin tulemaan ilman Inkeriä. Ja eikös Inkeri ole kuitenkin se joka meidän kasikosta halutaan nähdä enkä minä =)



Nyt tuli mies ja lapset kotiin...



Birdy

Vierailija
14/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perjantai käy mullekin, mihin aikaan ja missä? Birdy, mukaan vaan, voidaan joukolla olla kateellisia sun uusista tisseistä :)!



Austen, olipa järkkyä lukea sun kertomusta :-o. Tuo on varmaan sama vaiva mikä oli mun nuoruudentuttavalla, sai sen vuoksi vapautuksen armeijastakin. Tää kaveri ei pysty pitkään seisomaan paikoillaan. On muuten toistaiseksi ainoa bestman joka on pyörtynyt kotipaikkakunnan kirkossa... Mietin samaa kuin viljaa, että onko sulla oikeus hoitoapuun tms.?



Mä sain puuskan viikonloppuna ja päätin vaihtaa kukkamullat. Joku voisi sanoa että hieman myöhään, mutta mähän olen noin viisi kuukautta etuajassa.



Pukelo kyllästyi leikkimään muovilaatikolla, joten menen tarjoilemaan päivällistä.



KL.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Piti niitä kyssäreitä tosissaan laittaa, mutta unohdin mitä piti kysyä, joten ei ne sit vissiin ollu kovin tärkeitä... Tällästä tässä olen alkanut pohtimaan, että kun ollaan reissussa niin Eetu on kyllä tosi kiltti poika niin kauan kun ei nää mun naamaa!!! (varmaan tosi kiva reissu tulossa tuossa ensi kuun alussa Kuopioon...) Elikkäs kun lähetään kotoo ja mies istuu taakse niin naureskelee ja juttelee isälleen, mutta auta armias jos mää meen sinne niin alkaa sellanen huuto ja ulina, onko muilla vauvoilla tällaista? Ja toinen missä ollaan huomattu niin mä " osaan" syöttää Eetuu hänen mielestään hyvin, mutta sit kun iskä syöttää niin johan alkaa temppuilut...



Niin no tuosta reissun päällä olosta... Mitähän tämän ikänen tarttee viihdykkeekseen tuollaiseen matkaan? Meiltä siis tuonne Kuopioon noin 350km, elikkäs menee ainakin tuollainen neljä tuntii, siis meni ennen Eetuu. Mutt ny mennää ihan Eetun tahtiin.



Onko muut joiden vauvat lähteneet liikkeelle niin huomanneet ettei kerkee tekemään muuta kun päivystämään mitä muksu tekee minne menee yms...



Sellasta vielä kyselen kun on teitä puutarha-alan immeisii että millonkas olis paras aika pystyttää luumupuu ja päärynäpuu? Kun aateltiin sellatteet tonne pihalle laittaa Eetulle...



Mutta nyt taidan mennä vähäks aikaa pihalle ennenkun Eetu herää...



Napero, taas...

Vierailija
16/39 |
11.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oltiin miehen kanssa tyynysotaa!! Ja se tietenkin onnistui mäiskäisemään mua suoraan silmään tyynyllä! Ja nyt sitä silmää siis kirvelee. :( Meillä on tosiaan älyvapaat huvit täällä kotona... :)



Mirjamille lohtuhali myös täältä! Itse yritän aina jaksaa uskoa, että asiat tapahtuu sitten kun on oikea aika. Tapahtuu jos on tapahtuakseen. Meidänkin perheeseen se toinen vauva olisi ihan tervetullut milloin vaan.



Välillä kyllä hirvittää, kun lukee noita teidän juttuja siitä, kun on useampia pieniä perheessä! Mutta ehkä ne päivät sitten tosiaan menee omalla painollaan. Tuo Viljaan lauleskelu-tekniikka on varmaan ihan toimiva! :) Itsekin joskus yritän raakkua jotain laulua jos Onni on känkkäränkkä. Ja aika usein se jää kuuntelemaan. Varmaan järkytyksestä hiljenee, kun mulle ei oo kovin kummoista lauluääntä suotu! ;)



Meidän Onni muuten tykkää kauheesti siitä vanhasta :telefooni afrikassa kappaleesta. Se alkaa aina nauramaan ja hihkumaan, kun laitan sen soimaan! :) Joko muilla vauvoilla on lempibiisejä? :)

Onnia naurattaa myös kauheesti se, kun meillä on tietokoneen taustakuvana kuva Onnista isänsä sylissä. Mietin että eikö se vielä hoksaa, että se on vaan kuva eikä " elävä isi" ?



Austenille tsemppiä! Toivottavasti saisit jotain kotiapua silloin, kun itse olet huonossa kunnossa! Voiko sille asentohuimaukselle tehdä mitään? Vai onko se ollut sulla aina?



Itku tuota mun silmää... Ei tee hyvää tämä tietokoneruudun tuijotus.



Ai niin, minkäkokoisia kenkiä olette ostaneet, ketkä niitä nyt olikaan vauvoillensa ostaneet...?!

Itsekin näin kirpparilla halpoja ja hyviä kenkiä mutta jäi sitten ostamatta, kun en yhtään osannut arvioida sitä minkäkokoisia olis järkevä hankkia... Ja sekin sitten mietitytti, kun aina sanotaan, että pitäisi olla uudet kengät ettei jalat mene pilalle... Mutta eipä tuota edes tiedä milloin herra O aikoo oppia kävelemään. Voihan se mennä kesäänkin.



Jooh, nyt alkaa mennä jaaritteluksi. Öitä! :) -kumppari&nukkuva Onni-

Vierailija
17/39 |
12.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niin nyt ei tarvi enää miettiä tuleeko flunssa vai ei, toista päivää olen tukossa. Nyt on jo parempi olo kuin eilen eli kaipa tämä on ohi menossa.



Aivan ihanat leikit teillä kumppari : ) Joitakin vuosia sitten edellisessä osoittessa ollessamme meillä oli tapana liekkiä naapureiden kanssa vesisotaa (siis sellaisilla hurjan isoilla vesipyssyillä). Oli se vaan aikaa kun kuusi aikuista kirmasi pitkin taloyhtiön pihoja vesipyssyjen kanssa puhumattakan siitä kuinka hauskaa oli väijyä puskissa ja yllättää töistä tulija pienellä vesipesulla. Joiltakin naapuriston immeisiltä saatiin kyllä vähän paheksuvia katseita. Mutta kummasti tienoon kaikki lapset kerääntyivät pyssyineen meidän kulmille ja kyselivät milloinka taas soditaan.



Austen aika hurjaa menoa, toivottavasti et kovin usein noita kohtauksia saa. Yhdellä työkaverilla on kanssa ongelmia tasapainonsa kanssa mutta ei lähellekään tuota mitä sinä kerroit. Eli hänellä jotkut ihmeet " tasapainohiukkaset" pitää asetella aina aamuisin oikeaan asentoon, tuo tapahtuu jotenkin jumppaalla.



Napero kyseli siitä temppuileeko lapsi erilailla äidille ja isälle. Juu kyllähän se vain niin on, että äidit tuppaavat saavan sen pahimman kiukuttelun. Ja se vain pahenee iän myötä : ) Tuosta autoilujutusta niin ne harvat kerrat kun olemme liikkeellä ilman esikoista niin meistä kumpikaan ei mene istumaan taakse vauvan kanssa. Nukahtaa helpommin kun kukaan ei ole virikkeitä antamassa. Enkä pode huonoa omaatuntoa siitä, että pieni on yksin takana. Yksinhän se siellä on silloinkin kun olemme kahdestaan liikkeellä.



Joku kyseli kengistä en enää muista....meillä ei vielä ole hankittuna ensikenkiä. Ihan vielä en ajatellut ostaa oikeita ensikenkiä kun en ulkona " kävelytä" neitiä. Eli jotkut " koristekengät" /paksut sukat laitan nyt syksyksi. Ja vasta sitten lähempänä joulua käyn ostamassa ne oiket kengät. Ne kun on niin sairaan kalliita, että hirvittää. Käyttöikä on ihan olematon ja hyvät kengät maksaa 50-70euroa. Itse kun en periaatteesta kierrätä toisten kävelykenkiä. Kumpparit ja yhdet kuomat olen esikoiselta säästänyt. Mistä tulikin mieleen, että olisi iso läjä noita esikoisen kenkiä taas myyntiin...



Lempikappaleista yms en ole vielä huomannut Juliannan saavan vielä mitään suurempia säväreitä mistään. Olenkohan muuten maininnut, että aloitimme pari viikkoa sitten vauvamuskarin. Ihan kiva on ollut, ainut huono puoli, että tuo on puolikolmelta eli just meidän päikkäriaikaan.



Mitäs muuta mun piti kommentoida, kaikilla muilla tuntuu olevan niin täydelliset, avuliaat ja huomaavaiset miehet että kateeksi käy. Oma kun on laiskimmasta päästä. Esim vuonna 2003 kun kärvistelin niiden sappikivikohtausten kanssa mitään erikoishuomiota ei tullut. Nuo sappikivet aiheuttivat minulle haimatulehduksen ja tietty oltiin reissussa. Kokkolasta minua ei päästetty perheen mukana siirtymään tänne Tampereelle vaan ambulanssilla piti tulla, esikoinen oli tuolloin 7kk. Ei puhettakaan,että mieheni olisi ottanut vauvan omaan autoon, niinpä minä jäin yksin tippaletkun&vauvan kanssa odottelemaan (2 tuntia) siirtokuljetusta ja sieltä sitten koröttelimme (reilut 3 tuntia) mina, vauva ja kaksi ambulanssimiestä kohti TAYS:ä. Osastolla olin 6pv ja sairaalan papereissa lukee isä ja vauva lähtivät kello 24 ja tulivat aamulla kello 6. Niin ja sitten kun tuo sappileikkaus aikanaan oli menin aamulla sairaalaan kello 7, leikkaus nukutuksessa ja miehen painostuksesta(=mitä järkee on nukkua täällä kun voit kotonakin nukkua) kotiin illalla kello 20:00. Aiemmin sairaalasta ei oltu kotiutettu ketään samana päivänä kuin sappileikkaus oli. Ja minä oli tuolloin niin tyhmä, että suostuin moisen painostukseen. Nyt en enää niin tyhmä olisi. Anopilta saan edellenkin kuulla kuinka hienosti hänen poikansa on tottunut pärjäämän yksin lasten kanssa. No mitäpä sitä vanhoja muistelemaan....



Tulipas taas pitkä romaani, nyt pitäisi kipaista hakeen päivän posti ja taikoa jotain syötävää kun neiti on päikkäreillään



Tretapaamisesta eli tuo perjantai käy minulle vallan mainiosti, missäpäin nähdään? Koskikeskus? Sokkari? Kävisikö aamupäivä?



Marcel?

Vierailija
18/39 |
12.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis voi että mä olen pinna kireällä. En edes tarkkaan tiedä, että miksi mutta jotenkin tää arki alkaa ahistaa. Ensinnäkin toi Simppu. Siis se on todellakin niiiiin vaativa (luultavasti jokainen normaali äiti luokittelee sen erittäin helpoksi, mutta mun mielestä se on vaativa tapaus). Jotenkin on koko ajan joku asia nurjallaan -milloin on viidennet paskat vaipassa. Ei siis puhettakaan, että voisi kakata kerralla enemmän vaan pökäle kerrallaan pungertaa niin, että saa tunnin välein olla takapuolta pesemässä -tekee oikein hyvää Simpun kuiville jaloille.



Sitten yrjöäminen. Kun ne vaipat on vihdoin vaihdettu ja ruokaa annettu ja vauvakin tyytyväinen niin sitten se puklaa. Ja voi sitä puklun määrää -se kun ei tule kaikki kerralla ehei... vaan pienissä erissä noin 4-5 kertaa pitkin lattioita, äidin vaatteita ja leluja. Ja tietysti mikäs sen hauskempaa kuin ryömiä omien yrjöjensä yli niin, että kaikki vaatteet pitää vaihtaa, lattiat luututa ja lelut pestä -ja tietenkin koko lapsi pitää taas pestä ja ne kuivat sääret kiittää.



Ja kun viimein olet sen lapsen saanut pestyä ja kuivaat sitä hoitopöydälle, hieman olet kujertanut ja jaksanut leperrellä kaikesta luuttuamisesta huolimatta niin mitä se lapsi tekee? Väläyttää aurinkoisimman hymynsä ja pissaa kaaressa äidin päälle ja lattialle. Taas vaihdetaan vaatteita (tällä kertaa vain äidin vaatteita, jotka justiinsa vaihdettiin niiden porkkayrjöjen takia) ja luututaan lattiaa.



Ja sitten on kaikki valmista. Kakkaa on tullut kilo, yrjöä toinen (mahassa ei luultavasti ole yhtään ruokaa jäljellä) ja kolmannet vaatteet ovat käytössä. Ja äiti luulee, että nyt vihdoin on hetki aikaa ottaa vaikka lasi mehua itselle... niin sitten alkaa kitinä. Kun oikeastaan vähän väsyttää. Simppu hieroo silmiään ja kitiseen yhy-yhy-yhy... jos et heti lähde sänkyyn nukuttamaan, niin kitinä yltyy kirkumiseksi... kömmit siis sänkyyn pojan viereen ja vartin kieriskelyn, itkun ja vääntelehtimisen jälkeen se nukahtaa.



Siinä se nyt nukkuu. Ihan hiljaa. Niin suloinen. Maailman täydellisimmät kasvot. Pieni nöpönenä. Miksi olinkaan vihainen? Ihanaa, omaa aikaa! Ei puhettakaan, että jaksaisi:

-siivota

-kouluttaa koiraa

-jumpata

-laittaa pyykkejä

-tehdä mitään niistä asioista, joita vannoin tekeväni lapsen päiväuniaikaan... ei, minä rojahdan sänkyyn/sohvalle lukemaan MeNaisia tai dekkaria. Laitan telkun/radion kiinni ja nautin hiljaisuudesta.



Ja sitten se taas herää... ja sitten on taas kakka vaipassa... ja sitten nälkä... ja sitten yrjö... ja sitten iskä tulee kotiin ja mietin, että " aah, ihanaa -nyt iskä saa osallistua" ja mitä tekee Simppu? Menee päiväunille ja nukkuu klo 17-20, jotta iskä saa lekotella aivan rauhassa ja sitten onkin jo aika yöunille. EPÄREILUA!



Siis miten hemmetissä naiset eivät tule hulluksi kaiken tämän keskellä? Todellakin olis jollekin nannylle käyttöä -jollekin, joka hoitaisi päivisin edes puolet tästä kakka/yrjö/muut roskat -määrästä. Pahoittelen valitusta. On vaan jotenkin nyt taas kireää...

Vierailija
19/39 |
12.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset nukku viime yönä 20-06.30, kertaakaan itkemättä kumpikaan! Taisi olla heilläkin sitten rankka päivä, Aaro ei ainakaan nukkunut juuri ollenkaan, ja Veikko-reppana putosi vielä päivän päätteeksi pinnasängystä. Yritettiin kovasti sanoa, että noin ei saa tehdä, että tulee pipi, mutta saa nähdä pitääkö se nyt siirtää sitten toisenlaiseen sänkyyn, sen jälkeen onkin taas homma saada se pidettyä sängyssä.



Turvaistuimesta: Veikko oli aivan mahdoton autossa, siis se oli aivan mahdoton piste, mutta myös autossa. Huusi koko ajan vaikka mitä yritti tehdä. Yks päivä sitten oli auto niin täynnä rojua, että kumpikaan meistä ei istunut takana, ja kas kummaa, kaveri oli ihan tyytyväinen. Nooo, oletan, että kummankaan meidän pärstän tuijottelu ei ollut kaverille niin tuskaista, vaan se johtui ainoastaan siitä, että oli joku jolle kiukutella. Sen jälkeen Veikko on istunut takana yksin ja ollut suht tyytyväinen.



Kävelytuolista: meillä on sellanen autotallissa, kokeiltiin sitä Veikolle kun se oli reilu puolivuotias, vaan sehän tuli siitä pää edellä alas kun kurkotteli lattialta leluja. Ehkä ne uudemmat mallit on turvavyöllisiä, tämä oli ihan aataminaikunen joltakin peritty. Kyllä kai me sitä kokeillaan Aarollekin, mutta epäilen, että se osoittautuu taas liian epäkäytännölliseksi. Hyppykiikkukin oli, sitä Veikko jaksoi käyttää about viisi kertaa, kunnes kyllästy. Kokeilemme sitäkin Aarolle kunhan haemme sen pois lainasta. Olen kyllä senkin suhteen aika skeptinen.



Valjaista: Veikolla on ollut puolivuotiaasta lähtien syöttötuolissa valjaat, lastentarvikeliikkeestä ostetut. Se tulee siitä muuten heti alas. Ne on ihan kätevät reissussakin, meidän äidillä on esim. sellaset keittiön tuolit, joihin ne voi kiiinnittää, harvalla on kuitenkaan reissussa mahdollista käyttää syöttötuolia. Siinä vaiheessa varsinkin kun kaveri alkaa itte harjotteleen syömistä, sitä ei tee oikein mieli pitää sylissäkään...



Musiikista: oon kertonu siitä vissiin ennenkin, Aaro tykkää tuosta Vauvan vaaka -levystä. Sitä se kuuntelee joka päivä lastenhuoneessa ja raplailee leluja, heijaa itteensä sivulta toiselle. Huvituttia ne kattoo telkkarista molemmat (tulee su aamuisin) ja oon nauhottanu niitä joitain jaksoja. Tillin-tallin-taivasalla (mikä lie oikee nimi) on niitten ihan lemppari, hihittämään alkavat molemmat. Meillä on kyllä aina käytetty paljon musiikkia apuna tässä arjessa. Veikolla on hirvee läjä levyjä, joita se joskus sillon alle vuoden ikäsenä kuunteli ihan jatkuvasti. Oli kyllä itellä aika karseeta kun heräs yöllä ja soi vaan joku Frööbelin palikat päässä. Veikko kun oli niin vaativa, niin meillä oli sellanen selviytymisstrategia, että laulettiin aina eri tilanteissa eri laulua, esim. syömään mennessä ' popsi-popsi-porkkanaa' , kylpyyn mennessä ' magdaleenaa' (kun siinä kylvetään ' yhdeksän pilven alla' ), nukkumaan mennessä ' tuu-tuu-tupakkarullaa' . Se rauhotti joskus tuota levotonta kaveria kun se oppi tietämään mitä seuraavaksi tulee ja jäi kuuntelemaan laulua. Sille on kyllä laulettu ihan älyttömästi. Nyt se alkaa vähitellen jo leikkimään mukana kun katsoo esim. sitä Huvituttia ja osaa laulaa pari laulua itse. Aaron huomion saa parhaiten sillä kun lausuu sille: " Aaro-paaro-papana, istui oven takana, mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä" . Veikkokin osaa jo lausua tuon ihan sujuvasti. :) Mulla on jääny mieleen se, kun Noora kerran kirjotti nauttineensa päivän suklaa-annoksen salaa vessassa :) Mulla tuo hyräily on vähän samantapanen keino rauhottaa hermoja ja rentoutua, kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Sitähän voi laajentaa niin, että menee vessaan hyräilemään. :) Niin, ja kyllä meillä on joutunut kaikki herkut nauttimaan salassa jo pitkään. Se on muuten semmonen asia mitä taaperoarjessa kaipaa, että sais syödä mitä haluaa ja millon haluaa. Esim. kauppareissulla ei voi kuvitellakaan että ostain jätskin ja sitä söis tulomatkalla.



Kengistä: en ole ostanut Aarolle kenkiä, enkä osta. En usko, että se ennen kevättä kävelee, ja jos käveleekin, niin ei sitten loskassa, ja meillä on pienet välikausikengät komerossa Veikon jäljiltä. Ne on oikeesti kalliita ne kengät, eikä kannata huonoja ostaa. Meillä on kaikki kengät ostettu niin, että poika on ollut mukana ja ammattilainen on mitannut jalan ja suositellut hyvää kenkää. Niissä roposissa ei olla säästelty.



Ha haa, Veikko taisi vihdoin nukahtaa. Tässä sen huoneen ulkopuolella on hyvä väijypaikka kun voi samalla pinoilla ja käydä välilä peittelemässä sadattatuhannetta kertaa. Pojat nukuu nyt sitten varmaan noin 15 min. yhtäaikaa, täytyy heti käyttää tilaisuus hyväkseen ja rentoutua vähän.



Vilja

Vierailija
20/39 |
12.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on näköjään Janika päättäny vähentää päikkäreitä, yhteen. Ei oo ennenkään hirveesti päivällä nukkunu, mut nyt ei sit senkään vertaa. No, viime yö meni kyllä ihan hyvin. Vähä ennen kymmentä nukkuun, kahdelta tissiä, seitsemältä tissiä ja kahdeksalta ylös. Oli sentään yks syöttö vähemmän ku mitä nyt parin viikon ajan on ollu.



Tyttö yrittää kovin kontata, asennossa viihtyy jo kauan. Sit ku yrittää siirtää kättä ja vähä jalkaa, ni sit onkin jo nenä lattiassa. Ruoka maistuu sekä purkista että tissiltä. Oon yrittäny tehdä itse liha- ja kanaruuat, hedelmät otetaan kaupan purkeista.



Oli puhetta pukeutumisesta ja meikkaamisesta... Mun lempivaatteet on iltasin kylpytakki ja päivisin farkut. Joka päivä ne farkut jalkaan menee, ajankohta on sit eri. Joskus vasta lähempänä puoltapäivää. Mut meikkaamaan joutuu aika usein, ei muuten kehtaa lähtee illalla kouluun. Mut välillä tulee kyllä sellasia päiviä, ettei meinaa saada mitään aikaseks. Et tuskin Saiminkaan kannattaa viä hirveesti kehua...



Nii ja siitä intohimosta... Ei se paljon auta vaikka sitä löytyiskin... Mulla meinaan on 6 ja ½ kuukautta synnytyksestä ja edelleen seksi sattuu. Mies on kyllä ihanan hellä ja kärsivällinen, mut itseä alkaa hiljalleen v****taan.. No, ens viikolla on aika gynelle, katsotaan missä vika..



Mitähän viä... Nii, Austenille tsemppiä! Itse oon kovin helppo pyörtymään ja muutamat pahat aivotärähdykset on kärsitty. Mut et menee noin vakavaks...

Ja Birdylle onnee uusista rinnoista! =) Täältä löytyy kans ennemmin ne kansallispuvun taskut...



Tamperelaisten tapaamisesta.. Voitais mekin yrittää päästä paikalle taas pitkästä aikaa. Perjantai sopis hyvin.



Just, neiti on löytänyt taas kaikenlaista kivaa " syötävää" ... hei, se otti muutaman konttausaskeleen!!! Eikä kaatunu! =) Asian huono puoli taitaa tosiaan olla se, et äidille tulee kiire siivota paikat konttaavalle lapselle sopivaks ja sit juosta sen perässä...





Jansku ja Janika melkein 6 ja ½ kk