Yksinäisen sinkun yksinäinen joulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kärsii juhlapyhinä yksinolemisesta niin silloin on parasta että jättää juhlan vähemmälle ja valitsee vain tavallisia viikonlopun ruokia samoin kuin järjestää muuta askaretta, tietysti television ja radion spesiaalit kiinni.  

No itsellä tuo idea ei oikein toimi, koska silloin joutuisin luopumaan vielä yhdestä sellaisesta asiasta joka itselleni on tärkeää ja josta nautin.

Tässä vastentahtoisessa yksinolossa on jo ihan riittämiin "ei-omannäköistä elämää" ettei enää sen päälle tee mieli luopua enää mistään itselle tärkeästä ja hyvää mieltä tuottavasta asiasta. Itseäni joulu (ja muutkin juhlapyhät/vuodenaikojen vaihtelut) masentaisi vain enemmän, jos kotona ei olisi sesongin kukkia tai jättäisin kokonaan leipomatta tai leipoisin aina vaan korvapuusteja enkä tekisi alkukesästä raparperipiirakkaa ja syksyllä omenapaistosta ja joulun alla joulutorttuja..

Ei se masennus/alakulo sillä poistu että tunkisin sormet korviin ja pitäisin silmät kiinni.

Näin se on, elämä on valintoja vaihtoehtojen välillä. 

Vierailija kirjoitti:

Käyn ajelulla ja kylässä isäni & mummoni luona. Illalla sitten pelataan kaveiden kanssa ja juodaan kaljaa. Ah, ihana oma rauha.

Kyläily parissakin paikassa ja kavereiden kanssa yhdessäolo on aika hlvetin kaukana omasta rauhasta.

Ainakin siis siitä rauhasta mikä yksinäisellä sinkulla on.

Minäkin olen ollut joulut ja kaikki muutkin juhlapyhät aina sinkku, mutta nyt vasta se alkaa tuntua todella kurjalta, kun perheen vanhimmat ovat yksi toisensa perään poistuneet keskuudestamme. Ei ole kuin iäkäs äiti enää jäljellä ja hänkin sairastelee paljon. Aika jäätävää, että kun äiti kuolee niin mulla ei oikeasti ole enää ketään!

Eli te sinkut joilla on vielä isovanhemmat ja vanhemmat elossa, olkaa heistä kiitollisia ja viettäkää heidän kanssaan aikaa.

Joko asialle pitää tehdä jotain tai lopettaa tuo itsesäälissä vellominen ja kanavoida energiansa paremmin. T. toinen yksinäinen kolmikymppinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen yhtenä aattona hämärän laskeutuessa ripustanut punaisen joulupallon kuusen oksalle tihkusateisessa metsässä. Kynttilä paloi (ja savutti) vieressä märällä kannolla. Join kaakaot termospullosta ja söin tortun. Kävelin pois metästä ja kotiin ennen täyspimeää.

Siinä mun joulu.

melko ihana jouluperinne! sopii toteutettavaksi vaikka joka joulu. mä miettisin, onko tuttavapiirissä muita sinkkuja tai muuten yksin joulun viettäviä, ja sitten voisi yhdessä tehdä vaikka noin tai jotain muuta yksinkertaista.

Ihanakin kyllä, mutta minusta enemmänkin ihan hirmu surullinen. Ettei vaan ole ketään ihmistä kenen kanssa joulua viettää ja sitten sitä viettää joulupallon ja kynttilän kanssa istumalla metsässä jonkun kuusen vierellä.

Tästäkin ketjusta huomaa, ettei osa tunnu ollenkaan ymmärtävän ettei kaikilla vaan ihan oikeasti ole ketään.

Ei ole tuttavapiiriä eikä edes vanhaa sukulaista jolle soittaa vaan sitä todellakin on yksin. Ja muulloinkin kuin jouluna.

Ei ole mitään parempaa kuin yksinolo. Se kun kukaan ei tule utelemaan mun asioista vaan saa olla aivan rauhassa. Voisin vaikka kadota ulkomaille tai kuolla eikä kukaan edes tietäisi asiasta. Mielestäni ihan täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen yhtenä aattona hämärän laskeutuessa ripustanut punaisen joulupallon kuusen oksalle tihkusateisessa metsässä. Kynttilä paloi (ja savutti) vieressä märällä kannolla. Join kaakaot termospullosta ja söin tortun. Kävelin pois metästä ja kotiin ennen täyspimeää.

Siinä mun joulu.

melko ihana jouluperinne! sopii toteutettavaksi vaikka joka joulu. mä miettisin, onko tuttavapiirissä muita sinkkuja tai muuten yksin joulun viettäviä, ja sitten voisi yhdessä tehdä vaikka noin tai jotain muuta yksinkertaista.

Ihanakin kyllä, mutta minusta enemmänkin ihan hirmu surullinen. Ettei vaan ole ketään ihmistä kenen kanssa joulua viettää ja sitten sitä viettää joulupallon ja kynttilän kanssa istumalla metsässä jonkun kuusen vierellä.

Riippuu miten asiaa katsoo. Jos on esim. juuri eronnut huonosta suhteesta, tuo voi olla ihan käypä joulunviettotapa. Ja kyllä tuosta henkii se, että pystyy nauttia tilanteesta ja tehdä jotain kivaa ihan itselleen, jos näin on, ettei sitä joulunviettoseuraa ole.

Meinasin ehdottaa että kävisikö kettu kolossa joulun kunniaksi, mutta tarkemmin kun mietin niin ei kiitosh. Kaunis nainen ei kertakaikkiaan voi olla yksinäinen.

M35

Teen hyvää ruokaa, kuuntelen joululauluja ja katson Netflixistä elokuvia. Oikein mukavaa ja rauhallista:-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen yhtenä aattona hämärän laskeutuessa ripustanut punaisen joulupallon kuusen oksalle tihkusateisessa metsässä. Kynttilä paloi (ja savutti) vieressä märällä kannolla. Join kaakaot termospullosta ja söin tortun. Kävelin pois metästä ja kotiin ennen täyspimeää.

Siinä mun joulu.

melko ihana jouluperinne! sopii toteutettavaksi vaikka joka joulu. mä miettisin, onko tuttavapiirissä muita sinkkuja tai muuten yksin joulun viettäviä, ja sitten voisi yhdessä tehdä vaikka noin tai jotain muuta yksinkertaista.

Ihanakin kyllä, mutta minusta enemmänkin ihan hirmu surullinen. Ettei vaan ole ketään ihmistä kenen kanssa joulua viettää ja sitten sitä viettää joulupallon ja kynttilän kanssa istumalla metsässä jonkun kuusen vierellä.

No tässä ketjussa ei olekaan kyse siitä, miten viettää joulua jos on koko suku jonka kanssa viettää joulua.