Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kusetan sossua systemaattisesti
12.02.2015 |
Tuli tosta opintotuen loppumisketjusta mieleen että paljonko teitä ärsyttää se, että oon kusettanut sossua vaikka kuinka pitkään. Mulla on 20 000 € säästössä pesämunana sukulaisen nimissä olevalla tilillä ja silti nostan toimeentulotukee ja asumislisää. Mun mies asuu mun asunnossa mutta on kirjoilla muualla, eli sen tulot ei vaikuta. Mä teen näin niin kauan kun saan opiskeltua tän ammatin loppuun, pääsen 99 % varmuudella töihin ja sitten sijoitan nuo säästörahat asunnon ostoon. Syy miksi mulla on noin paljon säästössä on se, että en oo vuosiin ostanut oikein mitään uutta itselleni. Ja nyt kun joudun toimeentuloa hakemaan niin en tosiaan aio säästöjäni käyttää. Mieluummin ostaisin niillä raoilla uuden sohvan, sängyn, vaatteita, lamput kattoon, polkupyörän jne. muuta tarpeellista. Ärsyttää kun loiset haukkuu täällä muita loisiks ja ite maataan kotona vauva tississä kiinni ja nyhdetään kaikki raha valtiolta mikä vaan irti saadaan!
Kommentit (23)
Tokihan nuo rahat pystyy käyttämään pienempiin ostoksiin ilman ongelmia. Ap kuitenkin aloitusviestissään sanoi sijoittavansa säästöt asunnon ostoon. Taisi kuitenkin tajuta ettei onnistu ihan helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 13:43"]
Tokihan nuo rahat pystyy käyttämään pienempiin ostoksiin ilman ongelmia. Ap kuitenkin aloitusviestissään sanoi sijoittavansa säästöt asunnon ostoon. Taisi kuitenkin tajuta ettei onnistu ihan helposti.
[/quote] Jos en voi sijoittaa asunnon ostoon niin sitten sijoitan pienempiin hankintoihin ja otan lainaa töihin päästyäni. Olisi varmaan pitänyt se asunto ostaa jo aikaisemmin kun sitähän ei kuitenkaan vaadita myymään ja käyttämään siitä saatuja rahoja vuokranmaksuun. Ap
Alue: Aihe vapaa
Mulla on aika sama tilanne siinä mielessä että opiskelin ensin ammatin joka ei sitten tuntunutkaan omalta, joten päätin lähteä uudestaan opiskelemaan. Opintotuet riittivät ensimmäisille kahdelle vuodelle, tämän jälkeen jouduin hakemaan toimeentulotukea. Jemmasin kanssa säästöt niin että sain sieltä käteistä joka kuukausi jottei tarvinnut ihan kynsiään syödä. Kaksi vuotta meni näin ja lääkiksen neljäntenä vuonna pystyin aloittamaan työnteon niin että en enää tarvinnut mitään tukia. Ei hävetä eikä kaduta!