Millaiseen ihmiseen olet ihastunut? Onko toiveita suhteesta?

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Tuo sana lähes on tärkeä tässä yhteydessä. Pitäisikö sinun yrittää sen tiimoilta jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Tuo sana lähes on tärkeä tässä yhteydessä. Pitäisikö sinun yrittää sen tiimoilta jotain?

Tottakai pitäisi, mutta kun olen munaton vätys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Tuo sana lähes on tärkeä tässä yhteydessä. Pitäisikö sinun yrittää sen tiimoilta jotain?

Tottakai pitäisi, mutta kun olen munaton vätys.

Sitten olet yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Tuo sana lähes on tärkeä tässä yhteydessä. Pitäisikö sinun yrittää sen tiimoilta jotain?

Tottakai pitäisi, mutta kun olen munaton vätys.

Sitten olet yksin.

Niinpä, mutta en kuitenkaan ole ihan yksin kohtaloni kanssa. Meitä on paljon.

Aivan ihanaan 💚 En usko että on mahiksia 😅

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Sama täällä. Hän on minua vanhempi ja tämänhetkiset elämäntilanteemme ovat aivan erilaiset, vaikka muuten olenkin saanut käsityksen, että olemme melko samankaltaisia ihmisiä luonteenpiirteidemme ja kiinnostuksenkohteidemme perusteella, olen varma, että saisimme aikaan mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja, jos vain tutustuisimme toisiimme syvemmin, mutta tuntuu, että se ei olisi oikein. Pientä flirttiä on ollut ilmassa puolin ja toisin ja sitten ei taas viikkokausiin reagoida toisiimme mitenkään. Signaalit ovat hieman ristiriitaisia toisinaan. Hänellä on kiireinen elämä ja minulla omat juttuni. Ehkä tyydyn vain ihastelemaan tätä miestä kaukaa :) Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Sama täällä. Hän on minua vanhempi ja tämänhetkiset elämäntilanteemme ovat aivan erilaiset, vaikka muuten olenkin saanut käsityksen, että olemme melko samankaltaisia ihmisiä luonteenpiirteidemme ja kiinnostuksenkohteidemme perusteella, olen varma, että saisimme aikaan mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja, jos vain tutustuisimme toisiimme syvemmin, mutta tuntuu, että se ei olisi oikein. Pientä flirttiä on ollut ilmassa puolin ja toisin ja sitten ei taas viikkokausiin reagoida toisiimme mitenkään. Signaalit ovat hieman ristiriitaisia toisinaan. Hänellä on kiireinen elämä ja minulla omat juttuni. Ehkä tyydyn vain ihastelemaan tätä miestä kaukaa :) Huoh.

Tämä. Onko reagoimattomuus merkki ihastuksen loppumisesta tai toiveesta, että se loppuu, vai onko se vain tilan antamista? Ajatusta, että on näyttänyt ihastusta liikaa ja nyt ei näytä sitten ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Sama täällä. Hän on minua vanhempi ja tämänhetkiset elämäntilanteemme ovat aivan erilaiset, vaikka muuten olenkin saanut käsityksen, että olemme melko samankaltaisia ihmisiä luonteenpiirteidemme ja kiinnostuksenkohteidemme perusteella, olen varma, että saisimme aikaan mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja, jos vain tutustuisimme toisiimme syvemmin, mutta tuntuu, että se ei olisi oikein. Pientä flirttiä on ollut ilmassa puolin ja toisin ja sitten ei taas viikkokausiin reagoida toisiimme mitenkään. Signaalit ovat hieman ristiriitaisia toisinaan. Hänellä on kiireinen elämä ja minulla omat juttuni. Ehkä tyydyn vain ihastelemaan tätä miestä kaukaa :) Huoh.

Teillä sentään on irl kontaktia ja flirttiä, joten ihan mahdollista tulla jotain vahvempaakin yhteyttä.

Nyt ihmiset se kissa pöydälle! Tässä maailmassa on ihan liikaa haudattuja tunteita. Tiedän, että se sattuu, jos tulee torjutuksi, mutta sitten se olisi kerrasta selvä. Sekö on se pahin asia mitä voisi tapahtua, jos avaudutte tunteistanne? Ette ainakaan kuole siihen. Kipu häviää aikanaan. Kerran täällä vaan eletään ja elämä on liian lyhyt jahkailuun ja haikailuun. Tehkää asianne selväksi ja, jos se ei tuo toivomaanne tulosta niin pää pystyyn. Kamalaa, jos kaksi, vaikka salaa onkin toisistaan kiinnostuneita, mutta pelko ja ylpeys ei anna periksi tehdä ensimmäistä siirtoa, se olisi todella surullista.

Täysin mahdottomaan tapaukseen, hyvännäköiseen työkaverimieheen. Ei mitään mahdollisuutta suhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdottomaan tapaukseen, hyvännäköiseen työkaverimieheen. Ei mitään mahdollisuutta suhteelle.

Onko varattu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Sama täällä. Hän on minua vanhempi ja tämänhetkiset elämäntilanteemme ovat aivan erilaiset, vaikka muuten olenkin saanut käsityksen, että olemme melko samankaltaisia ihmisiä luonteenpiirteidemme ja kiinnostuksenkohteidemme perusteella, olen varma, että saisimme aikaan mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja, jos vain tutustuisimme toisiimme syvemmin, mutta tuntuu, että se ei olisi oikein. Pientä flirttiä on ollut ilmassa puolin ja toisin ja sitten ei taas viikkokausiin reagoida toisiimme mitenkään. Signaalit ovat hieman ristiriitaisia toisinaan. Hänellä on kiireinen elämä ja minulla omat juttuni. Ehkä tyydyn vain ihastelemaan tätä miestä kaukaa :) Huoh.

Tämä. Onko reagoimattomuus merkki ihastuksen loppumisesta tai toiveesta, että se loppuu, vai onko se vain tilan antamista? Ajatusta, että on näyttänyt ihastusta liikaa ja nyt ei näytä sitten ollenkaan?

Olen eri kuin alkuperäinen kirjoittaja, mutta tuli tästä mieleen, että itse ainakin toimin joskus niin, että, jos koen, että tunteeni ovat vaarassa paljastua, vetäydyn hetkeksi. Minulla on hieman huono itsetunto ja koen helposti olevani häiriöksi toiselle. Ajatus on, että en halua vaivata tai antaa itsestäni "omituista" kuvaa. Taustalla varmaan pelko torjutuksi tulemisesta. Ilmankos juttuni eivät ole koskaan edenneet. On se ihmismieli ihme asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdottomaan tapaukseen, hyvännäköiseen työkaverimieheen. Ei mitään mahdollisuutta suhteelle.

Onko varattu?

En ole varma hänen tämänhetkisestä suhdestatuksestaan, eikä ole mitään syytä edes ottaa selville. En ole hänen tyyppiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Sama täällä. Hän on minua vanhempi ja tämänhetkiset elämäntilanteemme ovat aivan erilaiset, vaikka muuten olenkin saanut käsityksen, että olemme melko samankaltaisia ihmisiä luonteenpiirteidemme ja kiinnostuksenkohteidemme perusteella, olen varma, että saisimme aikaan mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja, jos vain tutustuisimme toisiimme syvemmin, mutta tuntuu, että se ei olisi oikein. Pientä flirttiä on ollut ilmassa puolin ja toisin ja sitten ei taas viikkokausiin reagoida toisiimme mitenkään. Signaalit ovat hieman ristiriitaisia toisinaan. Hänellä on kiireinen elämä ja minulla omat juttuni. Ehkä tyydyn vain ihastelemaan tätä miestä kaukaa :) Huoh.

Tämä. Onko reagoimattomuus merkki ihastuksen loppumisesta tai toiveesta, että se loppuu, vai onko se vain tilan antamista? Ajatusta, että on näyttänyt ihastusta liikaa ja nyt ei näytä sitten ollenkaan?

Olen eri kuin alkuperäinen kirjoittaja, mutta tuli tästä mieleen, että itse ainakin toimin joskus niin, että, jos koen, että tunteeni ovat vaarassa paljastua, vetäydyn hetkeksi. Minulla on hieman huono itsetunto ja koen helposti olevani häiriöksi toiselle. Ajatus on, että en halua vaivata tai antaa itsestäni "omituista" kuvaa. Taustalla varmaan pelko torjutuksi tulemisesta. Ilmankos juttuni eivät ole koskaan edenneet. On se ihmismieli ihme asia.

Antaahan sekin ehkä omituisen kuvan, että ensin näyttää ihastuksensa ja sitten vetäytyy. Mutta elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihmiset se kissa pöydälle! Tässä maailmassa on ihan liikaa haudattuja tunteita. Tiedän, että se sattuu, jos tulee torjutuksi, mutta sitten se olisi kerrasta selvä. Sekö on se pahin asia mitä voisi tapahtua, jos avaudutte tunteistanne? Ette ainakaan kuole siihen. Kipu häviää aikanaan. Kerran täällä vaan eletään ja elämä on liian lyhyt jahkailuun ja haikailuun. Tehkää asianne selväksi ja, jos se ei tuo toivomaanne tulosta niin pää pystyyn. Kamalaa, jos kaksi, vaikka salaa onkin toisistaan kiinnostuneita, mutta pelko ja ylpeys ei anna periksi tehdä ensimmäistä siirtoa, se olisi todella surullista.

Oletko itse toiminut aina oppiesi mukaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Kukapa sitä ehdoin tahdoin menisi mahdottomaan ihastumaan. Itse koitin kieltää ihastuneeni tällaiseen henkilöön, mutta tyhmä sydän ei oikein uskonut kieltoja. Sydämelläni on ilmeisesti masokistisia taipumuksia.

Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Kukapa sitä ehdoin tahdoin menisi mahdottomaan ihastumaan. Itse koitin kieltää ihastuneeni tällaiseen henkilöön, mutta tyhmä sydän ei oikein uskonut kieltoja. Sydämelläni on ilmeisesti masokistisia taipumuksia.

Olisi niin helppoa, kun biologian saisi vain kytkettyä pois päältä tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tahtomattani ihastunut lähes mahdottomaan tapaukseen.

Kukapa sitä ehdoin tahdoin menisi mahdottomaan ihastumaan. Itse koitin kieltää ihastuneeni tällaiseen henkilöön, mutta tyhmä sydän ei oikein uskonut kieltoja. Sydämelläni on ilmeisesti masokistisia taipumuksia.

Tuntuu olevan yleisiä nuo sydänten masokistiset taipumukset.