Lue keskustelun säännöt.
Jos mies ei halua naimisiin, tarkoittaako se aina, että toinen ei ole "se oikea"?
20.11.2021 |
Avioliitto ei ollut minulle tärkeä koskaan, mutta mitä pidempään olemme olleet yhdessä, sitä järkevämmältä se on alkanut vaikuttaa. Siis nimenomaan juridisessa mielessä. Meillä on yhteinen asuntolaina, ei vielä lapsia, mutta kuului suunnitelmiin. Olisin ns. puilla paljailla, jos mies kuolisi ennen minua, koska olen pienempi tuloisempi. Minulla ei olisi varaa jäädä asumaan tähän yksin mitenkään, tosin tuskin haluaisinkaan. Mies ei kuitenkaan halua naimisiin, vaikka olen kertonut syyn miksi minulla mielipide on muuttunut ja suostuisin mielelläni avioehtoon. Ainoastaan sanoo, että naimisiin meno ei ole koskaan ollut tärkeää ja jos ero tulisi, hän ei halua jakaa ennen suhdettamme hankki aansa omaisuutta, vaikka takuulla tietää etten ole hänen mammonan perään. Eli enkö ole hänelle se oikea, kuten täältä saa aina lukea ? Suhde on muutoin täysi kymppi ellei tätä ehkä hivenen yllättävää ehdottomuutta lasketa. Ja ei, en ala kiristämään lapsen teolla, koska silloin naimisiin ei mentäisi oikeista syystä, vaan kiristämällä, ja sellainen ei kuulu tapoihini.
Kommentit (91)
Avioliitto on taloudellinen ja juridinen sopimus.
Ap: mitä taloudellista tai juridista etua miehellesi sopimuksesta olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarkoita, jos alunperin olette menneet yhteen sillä mielellä, että sitoudutte toisiinne ilman avioliittoa.
Itse olen sitoutunut puolisooni niin vahvasti kuin ylipäänsä on toiseen ihmiseen mahdollista sitoutua enkä silti halua mennä naimisiin, koska en näe siihen yhtäkään syytä. Avioliitto ei muuttaisi mitään; pitäisimme omaisuudet edelleen erillään; en joka tapauksessa jäisi yhteiseen kotiimme, jos puoliso kuolisi ensin; kumpikaan ei vaihtaisi nimeä; kumpikaan ei käyttäisi sormusta; leskeneläkkeisiin emme olisi edes oikeutettuja (ja eiköhän niistäkin aika aja ohi); lapsia ei ole tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi pitää mennä naimisiin. Ollaan oltu 13v yhdessä, ihan hyvä näin, ei tarvita mitään todistusta suhteestamme.
Ei sillä olekaan merkitystä yleensä suhteessa, vaan sitten, kun suhde päättyy ja sehän päättyy tavalla tai toisella.
Toisaalta elinaikanakin merkitys on sillä, että avopuoliso ei ole virallinen lähiomainen. Periaatteessa vieras ihminen lain silmissä.
Omakannassa voi määritellä, ketä pidetään lähiomaisena.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, vaikka ehkä tavallaan tiedän kuitenkin vastauksen. Minulle on kolmasti käynyt niin, että kaikki kolme "en halua koskaan naimisiin" -ex-kumppaniani ovat nykyisin naimisissa. Yhdellä ei mennyt meidän eron jälkeen vallan pitkään, kun jo kihlautuivat. Eräs "en halua ikinä lapsia" -exä on tätä nykyä kolmen lapsen isä, toki silloin sanoessaan oli 20v. että annettakoon anteeksi, elämä opettaa ja kuljettaa.
Minkä ikäinen ap/mies on ja kauanko suhdetta takana? Kuinka ap:n mies ajatteli, että jos ette mene naimisiin, miten sinun ja mahdollisen lapsen käy puolison kuollessa? Kuten joku sanoi, lesken asumisoikeutta ei synny avoliitossa. Mahdollinen lapsi toki perii rintaperillisenä, mutta jos teillä ei ole lapsia, niin se on tosiaan kaikki kerrasta poikki.
Minusta on kohtuullista, että jos todella toisen kanssa haluaa perustaa perheen, kuului siihen sitten vain puoliso tai myös lapsia, otettaisiin huomioon, että toinen pääsee (lapsen kanssa) jaloilleen toisen kuoleman yllättäessä. Avopuoliso on lain edessä tosiaan verrattavissa naapurin Kalleen tai Pirjoon.
Mitä kommentoi avioehdon esittämiseen?
Miestä voi hieman pelotella myös sillä, että avoliiton vuoksi hänen lähin omainen joka järjestää hautajaiset, on sitten joku aivan muu kuin sinä. Että teidän "velvollisuudet" toisianne kohtaan loppuu just heti siihen, kun toinen ottaa viimeisen hengenvedon.
Näin avoliitossa elävänä täytyy todeta, että on kyllä huolistani pienin, kuka järjestää hautajaiseni :-D
Mutta sen verran olen asiaa silti valmistellut, että aikuisella pojallani on ohjeet ("viimeinen tahto") ja rahat hautajaisiin löytyvät ihan omalta pankkitililtäni.
Mitä hyötyä miehelle olisi naimisiinmenosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin miehenä voin todeta, että olen aina sanonut etten halua naimisiin. Sitten kun tapasin nykyiseni niin tiesin heti, että tää on mun elämäni nainen. Todellakin vein vihille. Nyt 10v naimisissa.
Että saattaa se jotain kertoa...
Kyllä tarkoittaa, viimeistään minulle ei ole oikea jos ei halua kanssani naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen avoliitossa ja tulen aina olemaan. Meillä vakuutuksesta tulee rahaa jos toinen kuolee.
Kokemusta avoleskeydestä, valitettavasti. Silloinen puoliso sairastui äkillisesti ja kuoli. Se oli kamalaa itsessään, mutta kyllä asiaa pahensi se, etten ollut lain silmissä hänelle mitään. Sain tietoja sairauden etenemisestä vain anopilta, joka syytti minua miehen sairastumisesta ja todella loukkasi puheillaan. Hautajaiskutsua sain odotella kuin kuka hyvänsä hyvänpäiväntuttu ja istuin siellä syrjään sysättynä kuunnellen, miten miehen sisko ja kouluaikaiset kaverit suunnittelivat jonkin erillisen muisteluillan järjestämistä. Kertaakaan en heistä kuullut hautajaisten jälkeen. Kas siinä kiitos vuosista, joiden aikana olin jakanut miehen kanssa arkeni ja tukenut häntä parhaani mukaan.
Nykyiseni kanssa menimme naimisiin reilun vuoden seurustelun jälkeen, enkä ole katunut hetkeäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä voin todeta, että olen aina sanonut etten halua naimisiin. Sitten kun tapasin nykyiseni niin tiesin heti, että tää on mun elämäni nainen. Todellakin vein vihille. Nyt 10v naimisissa.
Että saattaa se jotain kertoa...
saattaa kertoa että oletkin nainen joka esiintyy miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä voin todeta, että olen aina sanonut etten halua naimisiin. Sitten kun tapasin nykyiseni niin tiesin heti, että tää on mun elämäni nainen. Todellakin vein vihille. Nyt 10v naimisissa.
Että saattaa se jotain kertoa...
Haluatko jakaa mistä/miten sen tiesit?
Tykkään jotenkin aina kuulla tälläisiä, tulee hyvä mieli ja herää myös toivo että niin tapahtuisi itsellekin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erossa mies joutuu antamaan puolet omaisuudestaan naiselle. ei kukaan järkevä mies mene naimisiin tai hanki lapsia. avioehdolla ei ole merkitystä, jos nainen riitauttaa sen
Vierailija kirjoitti:
erossa mies joutuu antamaan puolet omaisuudestaan naiselle. ei kukaan järkevä mies mene naimisiin tai hanki lapsia. avioehdolla ei ole merkitystä, jos nainen riitauttaa sen
Jos pelkkä ero on heti mielessä niin ei varmaan sitten kannatakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä voin todeta, että olen aina sanonut etten halua naimisiin. Sitten kun tapasin nykyiseni niin tiesin heti, että tää on mun elämäni nainen. Todellakin vein vihille. Nyt 10v naimisissa.
Että saattaa se jotain kertoa...
Jos nainen ei olisi halunnut avioliittoa olisitko jättänyt tämän elämäsi naisen?
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta avoleskeydestä, valitettavasti. Silloinen puoliso sairastui äkillisesti ja kuoli. Se oli kamalaa itsessään, mutta kyllä asiaa pahensi se, etten ollut lain silmissä hänelle mitään. Sain tietoja sairauden etenemisestä vain anopilta, joka syytti minua miehen sairastumisesta ja todella loukkasi puheillaan. Hautajaiskutsua sain odotella kuin kuka hyvänsä hyvänpäiväntuttu ja istuin siellä syrjään sysättynä kuunnellen, miten miehen sisko ja kouluaikaiset kaverit suunnittelivat jonkin erillisen muisteluillan järjestämistä. Kertaakaan en heistä kuullut hautajaisten jälkeen. Kas siinä kiitos vuosista, joiden aikana olin jakanut miehen kanssa arkeni ja tukenut häntä parhaani mukaan.
Nykyiseni kanssa menimme naimisiin reilun vuoden seurustelun jälkeen, enkä ole katunut hetkeäkään.
Tuon takia kannattaa Omatahdossa ilmoittaa, kenelle saa antaa tietoja. Ja kirjoittaa viimeinen tahto. Eihän sitä mikään velvoita noudattamaan mutta olisi noloa olla noudattamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä voin todeta, että olen aina sanonut etten halua naimisiin. Sitten kun tapasin nykyiseni niin tiesin heti, että tää on mun elämäni nainen. Todellakin vein vihille. Nyt 10v naimisissa.
Että saattaa se jotain kertoa...Haluatko jakaa mistä/miten sen tiesit?
Tykkään jotenkin aina kuulla tälläisiä, tulee hyvä mieli ja herää myös toivo että niin tapahtuisi itsellekin :)
Minulle tuollainen ajatusmaailma, jossa mies päättää viedä vihille, olisi kauhistus. Niin paljon kuin avokkiani rakastankin, niin minua hän ei veisi vihille.
Tarkoittaako naimisiin meno säännöllistä seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta avoleskeydestä, valitettavasti. Silloinen puoliso sairastui äkillisesti ja kuoli. Se oli kamalaa itsessään, mutta kyllä asiaa pahensi se, etten ollut lain silmissä hänelle mitään. Sain tietoja sairauden etenemisestä vain anopilta, joka syytti minua miehen sairastumisesta ja todella loukkasi puheillaan. Hautajaiskutsua sain odotella kuin kuka hyvänsä hyvänpäiväntuttu ja istuin siellä syrjään sysättynä kuunnellen, miten miehen sisko ja kouluaikaiset kaverit suunnittelivat jonkin erillisen muisteluillan järjestämistä. Kertaakaan en heistä kuullut hautajaisten jälkeen. Kas siinä kiitos vuosista, joiden aikana olin jakanut miehen kanssa arkeni ja tukenut häntä parhaani mukaan.
Nykyiseni kanssa menimme naimisiin reilun vuoden seurustelun jälkeen, enkä ole katunut hetkeäkään.
Tuon takia kannattaa Omatahdossa ilmoittaa, kenelle saa antaa tietoja. Ja kirjoittaa viimeinen tahto. Eihän sitä mikään velvoita noudattamaan mutta olisi noloa olla noudattamatta.
Olet ihan oikeassa. Meidän kohdallamme vain kävi niin, ettei kukaan olisi osannut odottaa tällaista sairastumista (olimme alle kolmekymppisiä). Kun sairastuminen sitten tapahtui, mies ei enää ollut siinä kunnossa, että olisi kyennyt tahtoaan ilmaisemaan. Itse pidän avioliittoa juridisesti ja myös symbolisesti varmimpana keinona varmistaa, että minua pidetään puolisoni lähimpänä omaisena kaikissa tilanteissa.
- se jolle vastasit
Ei välttämättä kerro, mutta riippuu syistä miksi se avioliitto ei kiinnosta. Teidän tapauksessa ei kyllä näytä hyvältä. Suunnittelette lapsiperhettä isolla tulo- ja varallisuuserolla, ja kumppani on tehnyt selväksi ettei hän halua jakaa rahojaan tai huolehtia sinun pärjäämisestäsi jos hänelle kävisi jotain. Jatka yhdessä jos haluat mutta älä tee lapsia tuollaiselle. Äläkä hetkeäkään laske tuon ihmisen varaan mitään.
Minä olen ainakin tavannut monta, jotka eivät ole halunneet naimisiin ”koska ei avioliitto muuta mitään”. Sitten tulee ero, eikä mene kauaakaan, kun tyyppi menee naimisiin.
Minä olen se, jonka kanssa mentiin naimisiin. Mies sanoi, ettei koskaan rajastanut eksäänsä, mutta heti meidän tapaamishetkellä tiesi, että olin hänen tuleva vaimonsa.
Itse vain ihmettelen, miksi tehdään lapsia, jos ei ole tätä tunnetta…?
Todettakoon, että olemme olleet naimisissa jo liki 10 v. Mies oli eksänsä kanssa kuutisen vuotta.