Värjätty vs värjäämätön tukka
Olen kesästä saakka halunnut värjätä hiukseni ruskeiksi. Katselin kuitenkin kuvia joissa minulla on oma väri päässä ja sehän on nätti vaaleanruskea jossa on kullan sekä tuhkansävyjä. Hiukseni ovat tällä hetkellä aika huonossa kunnossa (ohuet ja latvat täynnä kaksihaaraisia), puolipitkät, juurikasvua puolen vuoden edestä ja nyt mietin kannattaako vain jatkaa oman värin kasvatusta jotta joskus tulisi terveet kauniit hiukset. Kertokaa omat plussat ja miinuksenke molemmista!
Kommentit (55)
Mulla on kans ollut värjäämätön tukka jo joku viitisentoista vuotta ja tykkään kovasti.
Ennen värjäsin tummanruskeaksi teinistä asti ja nyt aikuisena huomaan värini olevan se tummanruskea :D
Työkaverini joka on kampaaja entiseltä ammatiltaan sanoi muistaakseni kastanjan väriseksi.
Olen kohta kymmenen vuotta ollut värjäämättä hiuksiani. Oma sävyni on kullanvärinen blondi, joka on talvella tietenkin hitusten tummempi. Nuorena värjäsin tukkani mustaksi, joka ei ruskeista silmistäni huolimatta sopinut minulle lainkaan. Onneksi tajusin luopua moisesta rääkistä.
Vierailija kirjoitti:
Oma värini on jotain maantien ja vaaleanruskean väliltä ja olen värjännyt sitä 14 vuotiaasta lähtien. Kasvatin hiukseni pitkiksi ja värjääminen hankaloitui koko ajan koska jouduin ostamaan kolme pakkausta väriä että ne riittäisivät koko kuontalon värjäämiseen. Värin levittäminen oli myös hankalaa kun se piti tehdä ilman silmälaseja etteivät ne värjäytyisi ja olen erittäin likinäköinen.
Päätin lopettaa värjäämisen kolme vuotta sitten ja nyt kolme neljäsosaa hiuksista on jo lähes luonnontilassa. Ainoa huono puoli on se että olen jo 52-vuotias ja harmaita hiuksia on jo aika paljon. Näytän ikäistäni vanhemmalta vaikka ryppyjä ei ole vielä ollenkaan. Olenkin harkinnut että leikkauttaisin hiukseni puolipitkiksi ja aloittaisin värjäämisen uudelleen. Hirvittää vaan taas se värjäysrumba, mutta tämä väsyneen harmaavarpusen näköinen lookki alkaa ahdistaa.
Vaaleat raidat häivyttävät hyvin harmaita.
Kyllä mulle vaan sopii värjätyt hiukset paremmin. Omilla maantienharmailla hiuksilla olin aina niin värittömän ja aneemisen näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Oma värini on jotain maantien ja vaaleanruskean väliltä ja olen värjännyt sitä 14 vuotiaasta lähtien. Kasvatin hiukseni pitkiksi ja värjääminen hankaloitui koko ajan koska jouduin ostamaan kolme pakkausta väriä että ne riittäisivät koko kuontalon värjäämiseen. Värin levittäminen oli myös hankalaa kun se piti tehdä ilman silmälaseja etteivät ne värjäytyisi ja olen erittäin likinäköinen.
Päätin lopettaa värjäämisen kolme vuotta sitten ja nyt kolme neljäsosaa hiuksista on jo lähes luonnontilassa. Ainoa huono puoli on se että olen jo 52-vuotias ja harmaita hiuksia on jo aika paljon. Näytän ikäistäni vanhemmalta vaikka ryppyjä ei ole vielä ollenkaan. Olenkin harkinnut että leikkauttaisin hiukseni puolipitkiksi ja aloittaisin värjäämisen uudelleen. Hirvittää vaan taas se värjäysrumba, mutta tämä väsyneen harmaavarpusen näköinen lookki alkaa ahdistaa.
Aattele niin, että se hiustenvärjäyshetki on sun hemmotteluhetki arjen keskellä. Mulle se on. 🤗
Kyllä, uusi tukka ja uusi elämä. Suosittelen kaikille muillekin.
Nuorena värjäsin paljon erilaisilla väreillä ja tykkäsin leikitellä väreillä. Vanhemmiten värjäys jäänyt. Oma hiustenväri on sellainen puuman värinen. Mun kasvojen pohjaväri on kusen keltainen ja lisäksi on punaisena helottava couperosa. Eli oma hiusten väri oikein korostaa kasvojen keltaisuutta ja punaisuutta. Niimpä värjään neutraaleilla kylmillä väreillä pari kertaa vuodessa. Yleensä 3-6 tason ruskeilla sävyillä. Ne eivät korosta kasvojen väriä vaan jopa "häivyttää" ja saa vihreät silmät hehkumaan.
Värjätyt koska en halua olla harmaahiuksinen.
Whäm! Tsä-Däääm dääm mään dämit dämdämis dämeis!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, uusi tukka ja uusi elämä. Suosittelen kaikille muillekin.
Saman kokenut. Kun vihdoin pääsin ex-miehestä ja pa#kasta suhteesta eroon, laitoin tuulemaan. Aloitin ensimmäisenä hiuksista kun halusin laittaa kaiken uusiksi. Sitten viimeisenä vaihdoin työpaikan ja muutin kauemmas asumaan. Siihen väliin mahtui aika paljon muutakin.
No mun oma väri ainakin on todella outo. Mulla on ollut koko iän keltaisen-punertavat hiukset. Siis juuri sellaiset, mitä ihmiset aina sanoo paskasti värjätyiksi näillä palstoilla. Silmät ovat turkoosin vihreät, iho pisamainen. Olen liki koko aikuisiän värjännyt kamalaa hiuksistoani joko vaalentamalla sitä vaaleammaksi tai korostamalla punapigmenttiä värjäämällä punaiseksi. Oma väri vaan on kauhea. Harmaita hiuksia mulla ei ole vielä, ikää 48. Harmaiden sijaan mulla on ihan omasta takaa se kuuluista pissankeltainen hiuksisto. Aina ollut.
Mä meinasin nyt alottaa oman värin tajaskasvatusprojektin.
Korona-aikana innostuin vaihtamaan vaaleenruskeen hiusvärini keinotekoiseen kuparinruskeeseen. Melkein vuoden olen värjännyt.
Nyt oon katsonut vanhoja kuvia itsestäni ja oon ruvennu ikävöimään tuota vanhaa hiusväriäni. Joten ei kun takaisin oman värin kasvatushommiin.
Niin ankeaa hiustenväriä ei olekaa että kannattaisi värjätä. Hyvinhoidettu maantienvärinen tai jopa harmaa loistaa kun tyylikkyyden majakka tyylittömien korpinmustien ja mandariininväristen joukossa, puhumattakaan veetee juurikasvuista.
En värjännyt hiuksiani raskauden ja vauvavuoden aikana. Pääsyy oli tietysti se, ettei värjäämisestä siirtyisi lapseen mitään kemikaaleja, mutta ajattelin myös optimistisesti, että värjäämättä jättäminen tekisi hyvää hiuksilleni ja ne kasvaisivat terveinä.
No eipä mennyt niin, hiukset olivat ihan hirveässä kunnossa ja oma maantienharmaa väri näytti homssuiselta ja masentavalta. Hiustenhoitorutiinit olivat siis samat kuin ennenkin lukuunottamatta värjäämistä, mutta silti tukka oli ihan hirveä.
Tunsin itseni omaksi itsekseni vasta, kun värjäsin hiukset taas tutulla sävyllä vauvavuoden jälkeen. Väriaineissa on myös hoitavia ainesosia, jotka saavat hiukset kiiltämään ja näyttämään nätiltä. Toki univelka, hormonaaliset muutokset yms. varmasti näkyivät hiusten kunnossa tuona aikana kun en värjännyt, mutta tosiaan oli täysi harha, että hiukseni olisivat olleet paremmassa kunnossa.
Minullakin on tummanvihreät silmät. Kasvattelen harmaa-beige-valkoisia hiuksiani esiin värjäyksen alta. Etsiskelin äskettäin meikkivinkkejä yhdistelmälle vihreät silmät + harmaat hiukset ja löysin vain jyrkkiä mielipiteitä siitä, että tuo on suunnilleen kamalinta, mitä voi olla olemassa, ja että hiusten värjääminen on ainoa vaihtoehto. Ei tule kuuloonkaan, näillä jäkälän sävyillä mennään. :)