Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minkä tuloksen saat persoonallisuustestistä (mbti)?

Vierailija
10.02.2015 |

Kyseessä siis persoonallisuustesti, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän eri "ulottuvuuden" avulla.

 

 

Näitä ovat

I (introvertti) - E (ekstrovertti) --> asenne ympäristöön

S (tosiasiallinen) - N (intuitiivinen) --> tapa hankkia tietoa

T (ajatteleva) - F (tunteva) --> päätöksenteon peruste

J (harkitseva) - P (spontaani) --> elämäntyyli

 

Tulokseksi saadaan siis neljän kirjaimen yhdistelmä, jonka pitäisi kuvata persoonaa. Kaikkia persoonia kuvaillaan testissä positiiviseen sävyyn, joten testin tekemisestä tulee yleensä hyvä mieli.

http://www.16personalities.com/free-personality-test

 

Tehkää testi ja laittakaa tulos tähän. Kiinnostaa tietää, millaisen tuloksen keskiverto av-mamma saa. :)

Kommentit (121)

Vierailija
41/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

INFJ

Vierailija
42/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ENTP ja siksi vastaan nyt jaarittelevasti koska uskon, että kaikki haluavat tietää lisää. Jos ei halua niin ei ole pakko lukea.

Nuo kirjaimet ei oikeastaan tarkoita ihan tuota mitä ap kuvaili, tuo on rankka yksinkertaistus. Kaksi tyypin keskimmäistä kirjainta kuvaa kognitioita, lapsuuden aikana vakiintuneita keinoja toimia ympäristössään. Eri ihmiset kehittää hieman erilaisia tapoja 1) hankkia tietoa (Judging) ja 2) tehdä johtopäätöksiä (Perceiving). Teorian mukaan yhdellä aikuisella ihmisellä kaikki nämä tavat eivät millään voi olla yhdenveroisesti käytössä, vaan ihminen luottaa toiminnassaan pariin keinoon, ne vahvistuvat ja muiden tapojen hallinta on heikompaa. Tästä eri kognitioiden vahvuussuhteista seuraa sitten iso osa persoonallisuuspiirteistä, ne kertovat siitä minkälainen ajatusprosessi on ihmiselle tyypillistä ja myös siitä minkälaiset tilanteet on vaikeita.

Tiedonhankintatavat perustuvat joko intuitioon (iNtuition) tai aistimiseen (Sensing), intuitio keskittyy asioiden yhteyksiin ja mahdollisuuksiin, aistiminen taas yksityiskohtiin, konkreettisiin tapahtumiin ja aistihavaintohin. Ratkaisuja tehdään joko ajatteluprosessin (Thinking) tai tunteen (Feeling) perusteella. Tästä siis seuraa että teorian mukaan annetaan jokaiselle vahvemman kognition mukaan joko kirjain N tai S tiedonhankintatavaksi (perceiving function) ja F tai T päätöstentekotapaaa kuvaamaan (judging function).

Teorian mukaan on vielä sellainen ero, että kukin funktio voi olla suuntautunut ulospäin tai sisäänpäin. Neljän kognition (N, S, F ja T) sijaan on siis 8 erilaista, Ne ja Ni, Se ja Si, Fe ja Fi, Te ja Ti. Ja teorian mukaan aina niin, että jos vahvin funktio on ekstroverttinen, niin toiseksi vahvin on oltava introverttinen, tasapainoisen ihmisen vahvimmat kognitiot eivät voi molemmat olla suuntautuneita itseen tai ympäristöön, sanovat. Tähän liittyy tyypin ensimmäiset ja viimeiset kirjaimet E/I ja P/J. P ja J kertoo että joko tiedonhankkimisfunktio (N tai S) on ekstroverttinen (jos P) , tai sitten päätöksentekoprosessi (T tai F) on ekstroverttinen (jos J). Tätä kuvataan lisäämällä pieni e tai pieni i kirjaimen perään, esim. Ne on ekstroverttinen intuitio tai Fi on introverttinen tunne.  E ja I kirjaimet kertovat vallitseeko ihmisen toimintaa ekstroverttinen vai introverttinen funktio. Tästä tulee 16 eri tyyppiä, joilla kaikilla on eri funktiot primäärisenä ja sekundaarisena. Esim. INFP: 1) Fi 2) Ne, ESTJ: 1) Te 2) Si, ENFJ: 1) Fe 2) Ni.

Eli jokaisella on yksi vahva havainnointikeino, joka on joko suuntautunut itseen tai ulkomaailmaan, ja jokaisella on yksi vahva päätöksentekokeino, joka on joko suuntautunut itseen tai ulkomaailmaan, ja lisäksi näistä vielä toinen on hallitsevampi toista.

Esimerkiksi minulla ENTP tarkoittaa siis, että käytän intuitiota N ja ajattelua T, havainnointitapani on ulospäinsuuntautunut Ne (koska P) ja ajatteluni sisäänpäinsuuntautunutta Ti, ja E kertoo että juuri se ulospäinsuuntautunut intuitio on minun eniten käyttämäni kognitio.

Taas sitten INTJ käyttää myös intuitiota ja ajattelua, mutta hänellä T on ekstroverttinen Te (koska J), eli intuitio on sisäänpäin suuntautunut Ni,  ja I taas kertoo että hänen ensisijainen kognitionsa on se sisäänpäin suuntautunut intuitio.

Yleensä ihmisestä näkyy ulospäin vahvimmin se hänen ekstroverttinen funktionsa, INTJ itse ehkä kokee vahvasti sen sisäisen intuition, vahvimman funktionsa, mutta ulospäin hän vaikuttaa hyvin Te:ltä, eli kuin se olisi hänen vahvin funktionsa, ajattelu. J ja P tarkoittaa käytännössä kyllä myös sitä mitä ap tiivisti, eli se jolla on "päättämisfunktio" ekstroverttinen (J), vaikuttaa toiminnassaan järjestelmälliseltä, kun taas me joilla havainnointifunktio on ekstroverttinen (P) voidaan päämme sisällä olla hyvin järjestelmällisiä mutta ulospäin se ei näy jämptiytenä.


Teoria jatkaa vielä niin, että kahden vahvimman lisäksi ihminen käyttää kyllä muitakin kognitioita ja niillä on samalla lailla joko ekstrovertti tai introvertti suunta, niiden rooli vaan on pienempi. Kolmanneksi vahvin on toiseksi vahvimman kognition "vastakohta" ja neljänneksi vahvin ensisijaisen kognition vastakohta. ENTP:llä ne siis menisivät vahvuusjärjestyksessä Ne -> Ti -> Fe -> Si. Fe tarkoittaa ekstroverttista tunnetta päätöksenteon keinona, se käytännössä meinaa että haen sellaista harmonista sosiaalista kanssakäymistä, mutta koska se on vasta kolmas funktioni, en osaa tuota Fe:tä niin taitavasti ja herkästi käyttää kuin ehkä haluaisin ja miten vaikka ENFP sitä käyttäisi, aistimalla hyvin herkästi mitä "yleisö" haluaa ja miten porukkaan vaikutetaan. Si taas olisi itseen suuntautunutta aistimista, joka minulla neljäntentä funktiona on tosi heikko, en ole ollenkaan herkkä huomaamaan esim. miten voin tai miltä tuntuu tai millaista oli joskus jossain, enkä muutenkaan ole oikein kartalla kropastani.
Fi on taas sitten sisäisesti suuntautunut tunne, Fi:n käyttäjä tekee päätöksiä sen perusteella miltä jokin asia hänestä tuntuu, miten se liittyy hänen sisäiseen arvomaailmaansa. Minulla tuollainen kognitio on olemattoman heikko, eikä minulla ole mitään vahvoja sisäisiä arvoja jotka vaikuttaisivat toimimiseeni tai vuorovaikutukseen, loogisuus menee ensinnäkin tunteen yli, ja tunnepuolellakin sosiaalisesti hyväksyttävä käyttäytyminen ja sopuisuus on paljon tärkeämpää kuin omien tuntemusten tai mielipiteiden puolustaminen.

Ekstroverttisyys introverttisyys kyllä myös usein näyttäytyy niin, että ihminen joko saa energiaa vuorovaikutuksesta muiden kanssa (E) tai saa energiaa yksinolosta (I), mutta se ei ole pelkkä mieltymys- tai sosiaalisuuskysymys vaan liittyy siihen että onko primäärinen funktio ekstroverttinen vai introverttinen. Primäärisen funktion käyttäminen on ihmiselle helppoa, ja muiden ihmisten kanssa käytetään ekstroverttista funktiota. Introvertti joutuu ryhmätilanteessa turvautumaan kakkosfunktioonsa ja vaikka se monelle on ihan ok, hänen vahva alueensa on se introverttinen intuitio, jota käyttääkseen pitää saada omaa rauhaa. ENTP, vaikka on ekstrovertti, taas ei välttämättä ole todella ulospäin suuntautunut ja voi hengailla yksinäänkin ihan hyvin, moni arpookin että onko INTP vai ENTP, mutta meidän vahvin funktio, ulospäin suuntautunut intuitio kuitenkin vaatii vuorovaikutusta muiden kanssa, se on meille hermoja lepuuttavaa ja siksi loputtomasti yksin oleminen ei ole ENTP:lle tyydyttävää, silloin käyttää liikaa Ti:tä ja se käy pitkän päälle raskaaksi.

Näin. Kaikkia kognitioita en tässä käynyt läpi lähinnä koska monet niistä on minulle vieraita, en ole niin pitkällä että jaksaisin hirveästi kiinnostua vaikka ISFJ:n päänsisäisestä maailmasta ;). Sori ISFJ:t.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toiseksi viimeisen kappaleen keskikohta huonosti kirjoitettu, ajattelin siinä INTJ:tä. Eli introvertti joutuu ryhmätilanteessa turvautumaan heikompaan kakkosfunktioonsa ja vaikka se monelle on ihan ok, hänen vahva alueensa on se introverttinen ykkösfunktio, INTJ:llä intuitio, ISTJ:llä aistiminen, INFP:llä tunne ja niin edelleen, ja kun primäärinen funktio joutuu sivurooliin ja kakkosfunktio päärooliin, se käy raskaaksi.

Myös se että J/P jako ei tarkoita sitä, että on arvosteleva tai ei! Judging on vain se päätöksentekoon viittava termi, jokainen on "judging" eli jokaisella on joku keino arvottaa asioita ja tekoja, päättää mitä tekee.

t. jaaritteleva ENTP

Vierailija
44/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minussa on jotain vikaa, kun vaikka miten monta kertaa tutustun tuohon teoriaan, ne sitä tajua enkä käsitä miten kukaan voi sitä tajuta ja "lukea" sujuvasti. Nuo pienet e- ja i-kirjaimet sekoittavat mut ja tuntuvat lähinnä kiusanteolta.

Vierailija
45/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ESTJ, mies.

Vierailija
46/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, ja teillähän ei ole tietoa siitä miten testi toimii. Kysymysten perusteella saadaan kognitiivisten funktioiden voimakkuudet, jotka siis ovat Te, Ti, Se, Si, Ne, Ni, ja Fe, Fi. Näistä kaksi voimakkainta ja kaksi heikointa määrävät tyypin. INTJ:llä se on Ni, Te, ja Fi, Se. Automaattiset testit toimivat miten toimivat, eli eivät varmaan aina kovin hyvin. Esim. INTJ:llä voi olla Te voimakkaampi kuin Ni, jolloin testi luokittelee ENTJ:ksi, vaikka heikoimmat funktiot eivät sovi kuvaan, ja persoona on selvästi introvertti. Ei voimakas Te tarkoita välttämättä introverttia luonnetta. Muilla tyypeillä voi olla vastaavia ongelmia. Toisekseen monella voi olla 3-4 kognitiivista funktiota, jotka ovat lähes yhtä voimakkaita, jolloin testi joutuu taas ongelmiin, ellei katsele tilannetta vähän laajemmin.

T. muuan INTJ.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ESTP. N45

Vierailija
48/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oi, lähtisikö joku teistä ENFP-tyypeistä kanssani treffeille? :) Itse INFP-ihmisenä arvostan suuresti etenkin N ja F-ominaisuuksia, jotka tuntuvat yleisesti ottaen melko epätoivotuilta piirteiltä. :p

t. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen olin ENFP, nykyään tuo E on nuijittu(kymmenien vuosien kiusaaminen ja kaltoinkohtelu vaadittiin)ympäristön toimesta I:ksi.

Olen myös HSP.

Ja menettänyt uskoni ihmiskuntaan.

Onneksi kukaan ei voi ottaa minulta pois intuitiivisuutta, luovuutta ja mitään pääomaa, joka on omassa päässäni. Tuo extrovertteys on ainoa tappio, mutta menköön nyt tämän kerran.

Vierailija
50/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saman kuin aina näistä: ENTP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Testaan itseni jatkuvasti INFJ:ksi myös kaiken maailman funktiotesteissä. Olen lueskellut paljon teoriasta ja tutkinut muita tyyppejä. Olen tullut lopputulokseen, että todellakin INFJ:n funktiot vastaavat hyvin sitä, miten maailmaa tarkastelen (NiFeTiSe). Virallisesti minua ei kuitenkaan ole testattu. MBTI-teoria on eräällä tavalla avartava, koska sen kautta voi oppia ymmärtämään tiedostavasti, miten muut toimivat ja ehkä myös käsittelemään ristiriitatilanteita. Toisaalta itse jollain tiedostamattomalla tasolla ymmärrän muita ihmeen hyvin. Dominantin Ni-funtion ominaisuus yhdistettynä toissijaiseen Fe-funtioon. Seurustelen ISTJ-oppikirjaesimerkin kanssa ja olen funktioiden kautta oppinut ymmärtämään, miksi yhteiselo on välillä turhankin haastavaa. Suoraan sanottuna toivoisin, että olisin ISFJ tai INFP niin vuorovaikutus (ja ehkä jopa elämä) olisi molemmin puolin helpompaa. Nyt on joutunut oppimaan kaiken vaikeuksien kautta.

Kiitos myös jaarittelevalle ENTP:lle funtioiden avaamisesta muille.

Vierailija
52/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ISFP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:09"]

Testaan itseni jatkuvasti INFJ:ksi myös kaiken maailman funktiotesteissä. Olen lueskellut paljon teoriasta ja tutkinut muita tyyppejä. Olen tullut lopputulokseen, että todellakin INFJ:n funktiot vastaavat hyvin sitä, miten maailmaa tarkastelen (NiFeTiSe). Virallisesti minua ei kuitenkaan ole testattu. MBTI-teoria on eräällä tavalla avartava, koska sen kautta voi oppia ymmärtämään tiedostavasti, miten muut toimivat ja ehkä myös käsittelemään ristiriitatilanteita. Toisaalta itse jollain tiedostamattomalla tasolla ymmärrän muita ihmeen hyvin. Dominantin Ni-funtion ominaisuus yhdistettynä toissijaiseen Fe-funtioon. Seurustelen ISTJ-oppikirjaesimerkin kanssa ja olen funktioiden kautta oppinut ymmärtämään, miksi yhteiselo on välillä turhankin haastavaa. Suoraan sanottuna toivoisin, että olisin ISFJ tai INFP niin vuorovaikutus (ja ehkä jopa elämä) olisi molemmin puolin helpompaa. Nyt on joutunut oppimaan kaiken vaikeuksien kautta. Kiitos myös jaarittelevalle ENTP:lle funtioiden avaamisesta muille.

[/quote]

 

minä olen infj ja exäni oli intj. Hän melkein onnistui murtamaan minut. Nykyinen mieheni on enfj tai entj. Elämä on niiiiiin paljon leppoisampaa...

Vierailija
54/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

taas yksi INTJ ilmottautuu :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai tiesitte, että jos olette vaikkapa 12 % intuitiivisia ei välttämättä vastaa sitä funtiota, jota käytätte eniten? Siksi etenkin rajatuloksiin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

Vierailija
56/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 15:41"]

ENFP olen :)

[/quote]
Minäkin olen ENFP

Vierailija
57/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:18"]

Kai tiesitte, että jos olette vaikkapa 12 % intuitiivisia ei välttämättä vastaa sitä funtiota, jota käytätte eniten? Siksi etenkin rajatuloksiin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

[/quote]

en tiennyt. Miksi emme käyttäisi? Tai siis miksi vastaamme kysymyksiin, että käytämme, jos emme oikeastaan käytäkään?

Vierailija
58/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ISFJ

Vierailija
59/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:18"]

Kai tiesitte, että jos olette vaikkapa 12 % intuitiivisia ei välttämättä vastaa sitä funtiota, jota käytätte eniten? Siksi etenkin rajatuloksiin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

[/quote]

en tiennyt. Miksi emme käyttäisi? Tai siis miksi vastaamme kysymyksiin, että käytämme, jos emme oikeastaan käytäkään?
[/quote]

Koska funtioita on aina kaksi, sisäinen ja ulkoinen ja ne ilmenevät eri tavalla. Funtiotestien ja teorian tutkimisen kautta saa selville, mitä oikeasti käyttää. Testien J/P-akseli myös voi sekoittaa asiaa ja oikeasti ollakin ihan toista tyyppiä.

Vierailija
60/121 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ESTJ. Persoonan kuvaus kyllä osui ja upposi minuun täysin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi yhdeksän