Miksei mies jätä vaimoaan?

Nuori kaunis nainen olet oikeassa että sun elämä menee odotellessa. Mietipä mitä seikkailuja sulla olisi vaihtoehtona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ap vastausta tuohon kysymykseen mutta olen ollut lähes samassa tilanteessa.

Oli suhde varattuun mieheen lähes 2 vuoden ajan. Liikuimme paljon yhdessä, meidät on nähty monen monta kertaa vaikka missä, mies tapasi lapseni, vanhempani jne. Olimme (tai, olin en enää usko että siinä oli mitään aitoa) todella rakastuneita ja onnellisia kun sellainen onni ja sielunkumppani osui elämässä kohdalle.

Mutta, kaikista sanoista ja teoista huolimatta ei mitään edistystä tapahtunutkaan sen suhteen että olisi ollut oikeasti järjestelemässä asioita uudelleen.

Sitten sattui lopulta tilanne, että vaimo sattumalta tuli paikalle missä mekin olimme, heidän kotinsa lähellä.

Ja kun minä sivusta kuuntelin sitä selitystä, ketä minä ja lapseni muka olemme niin suhde loppui siihen. Tunsin suurta helpotusta, etten ole tuo vaimo joka oli ihan kysymysmerkkinä.

Ja olin ällistynyt, kuinka luontevaa valehtelu joillekin on. Harmitti lähinnä ettei lapseni lohkaissut mitään kun kuulolla siinä oli. Vaimokin ansaitsisi totuuden eikä tuollaista valepukkia. Mutta en puutu.

En ole pitänyt mitään yhteyttä tuon jälkeen eikä ole edes vaikeaa.

Kohtasit siinä voittajasi ilman taistelua. Omin sanoin mies naistensa arvojärjestyksen (vaimon ja jalkavaimon) sinulle osoitti.

Ei tuollainen mies arvosta muita kuin itseään.

Jos arvostaisi vaimoaan, ei leikkisi salaa perhettä toisen naisen kanssa. Ja jos arvostaisi toista naista, eroaisi vaimostaan.

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan oli ihan yleisesti tiedossa ja hyväksyttyä, että miehellä oli viihdyttäjiä vähän siellä sun täällä. Vaimot silti oli ja pysyi.

Monestihan ihan talous ratkaisee. Vaimo omistaa puolet kaikesta. Eron tullen ei entiseen elintasoon ole varaa.

Koska vaimo kokkaa ja pykkää ja sinulta saa sitten seksiä. Kaikki hommat hallussa siis ja miksi sitä muuttamaan. 

Olet sille vain lihareikä.

Noiden lupausten ja valheiden keksiminen on osa siitä nautinnosta jota mies saa pannessaan sinua.

Tuo mies on vain halunnut vaihtelua elämäänsä, erilaisia naisia. Tähän perustuu myös se, että osa miehistä vaikka maksaa seurasta, haluaa tunteen, että voi pyörittää useampaa naista. Ei nämä naiset vaimoa parempia ole, vain vaihtelua.

Vierailija kirjoitti:

Noiden lupausten ja valheiden keksiminen on osa siitä nautinnosta jota mies saa pannessaan sinua.

Juurikin näin. Osa hupia on seurata kuinka nuo luritukset uppoavat kaltaiseesi imbesilliin, typeryytesi ja herkkäuskoisuutesi ikään kuin lisäävät vallan ja hallinnan tunnetta.

Vastaus kaikkiin kysymyksiisi on: sinulla on trauma varhaisissa kiintymyssuhteissasi ap. Sen takia roikut pakkomielteisesti vanhassa äijässä, joka hyödyntyy problemaattisuuttasi. Mene terapiaan ja opettele rakastamaan itseäsi. Jätä se äijä tänään ja haki itsekunnioitusta.

Erityisesti paritellessa hoettu ”rakas” on ihan parhautta. Se tarkoittaa että siemensyöksy on lähellä ja olisi hyvä hetki esittää seksuaalista nautintoa uikutuksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden lupausten ja valheiden keksiminen on osa siitä nautinnosta jota mies saa pannessaan sinua.

Juurikin näin. Osa hupia on seurata kuinka nuo luritukset uppoavat kaltaiseesi imbesilliin, typeryytesi ja herkkäuskoisuutesi ikään kuin lisäävät vallan ja hallinnan tunnetta.

Niimpä. Kyllä heiikolahjaisellakin on ne ruumiinaukot johon setämies voi laskea maitinsa.

Olisi kiva tietää, kuinka monta onnistunutta suhdetta on syntynyt siitä, kun mies lupaa jättää vaimonsa ;) jos vaimo ehtiikin ensin jättämään, niin ei se mies kakkosnaisen syliin juokse (tai voi ehkä sen yhden ja ainoan asian takia ja se ei ole rakkaus).

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää, kuinka monta onnistunutta suhdetta on syntynyt siitä, kun mies lupaa jättää vaimonsa ;) jos vaimo ehtiikin ensin jättämään, niin ei se mies kakkosnaisen syliin juokse (tai voi ehkä sen yhden ja ainoan asian takia ja se ei ole rakkaus).

En tiedä mutta tiedän onnellisia suhteita missä nainen on alunperin lähtenyt huonosta suhteesta uuden miehen mukaan.

Ehkä naiset ovat rehellisempiä näissä asioissa ja omatunto kolkuttaa herkemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää aineksia ap:n harlekiininovelliin: Sillä miehellä on asiat tosi hyvin. Mukava turvallinen vakavarainen elämä mukavan vaimon kanssa. Mukavat aikuiset lapset, joista ei ole enää huolta. Kaunis siisti koti, hyvä ruoka odottaa, pyykit pestään. Lisäksi hölmöhkö, vähään tyytyväinen ja juuri sen vuoksi turvallinen ja käytännöllinen pikku ystävätär salaisiin huvituksiin silloin kun herralle sopii.

Jep. Vauva-palstalle ei ehkä kannata kirjoittaa näistä asioista, täällä päivystävät naiset, joiden mielestä toinen nainen on aina typerä lunttu, toisella puolella odottaa ihana vaimo, kaunis koti ja tulevat ihanat lapsenlapset. Mies on viaton ohikulkija.

Ap, ymmärrän, nauti hetkistä miehen kanssa jos olet häneen rakastunut, mutta elä myös elämääsi ja pidä silmät auki.

Ap ei ole tarinan pahis, kahta naista jallittava mies on. Eipä tuo mies mikään lottovoitto vaimolleenkaan ole, mikä ihanneratkaisu se olisi että ap luopuu, ja mies palaa leikkimään kotia?

Ei tietenkään ap ole se pahis, mutta on juuri hänelle kurjaa tuhlata ainut elämänsä tyhjän odottamiseen. Eiköhän kommentoijat suorasukaisilla huomioillaan halua saada ap:n hoksaamaan todellisuus. Odottaessaan turhaan yhteistä elämää miehen kanssa, jolla on jo perhe-elämä muualla, ap saattaa menettää sen oikean elämänsä miehen, jota hän nyt ei huomaa, koska kulkee valheellisen rakkauden laput silmillään ja siksi ehkä ns. nukkuu onnensa ohi.

Minulla oli tuon miehen kaltainen isä. Naisia siellä ja täällä. Silti kilttiä ja kivaa vaimoaan (joka ei ole äitini) hän ei tietenkään hylännyt. Kaikki tiesivät koko ajan missä mennään, myös vaimo, mutta yhteen olivat hitsautuneet. Koti, lapset, mökkielämä yhdistivät.

Silti inhotti, kun tiesin, että perheen ikiomalle, vaimon kodikkaaksi sisustamalle mökillekin kuljetti noita sivunaisiaan. Koska "tunsi miehet" eli itsensä, oli naurettavuuksiin asti tarkka meistä tyttäristään.

Isä on nyt autuaasti edesmennyt, mutta hänen takiaan kasvoin tosi kriittiseksi miesten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan oli ihan yleisesti tiedossa ja hyväksyttyä, että miehellä oli viihdyttäjiä vähän siellä sun täällä. Vaimot silti oli ja pysyi.

Onneksi nykyään naisilla on työt ja omat tulot, niin ei tarvitse tuohon tyytyä. Mutta taisi ne viihdyttäjät olla itsekin naimisissa, joten mikäs siinä, kun aviopareista kumpikin osapuoli kävi vieraissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ap vastausta tuohon kysymykseen mutta olen ollut lähes samassa tilanteessa.

Oli suhde varattuun mieheen lähes 2 vuoden ajan. Liikuimme paljon yhdessä, meidät on nähty monen monta kertaa vaikka missä, mies tapasi lapseni, vanhempani jne. Olimme (tai, olin en enää usko että siinä oli mitään aitoa) todella rakastuneita ja onnellisia kun sellainen onni ja sielunkumppani osui elämässä kohdalle.

Mutta, kaikista sanoista ja teoista huolimatta ei mitään edistystä tapahtunutkaan sen suhteen että olisi ollut oikeasti järjestelemässä asioita uudelleen.

Sitten sattui lopulta tilanne, että vaimo sattumalta tuli paikalle missä mekin olimme, heidän kotinsa lähellä.

Ja kun minä sivusta kuuntelin sitä selitystä, ketä minä ja lapseni muka olemme niin suhde loppui siihen. Tunsin suurta helpotusta, etten ole tuo vaimo joka oli ihan kysymysmerkkinä.

Ja olin ällistynyt, kuinka luontevaa valehtelu joillekin on. Harmitti lähinnä ettei lapseni lohkaissut mitään kun kuulolla siinä oli. Vaimokin ansaitsisi totuuden eikä tuollaista valepukkia. Mutta en puutu.

En ole pitänyt mitään yhteyttä tuon jälkeen eikä ole edes vaikeaa.

Kohtasit siinä voittajasi ilman taistelua. Omin sanoin mies naistensa arvojärjestyksen (vaimon ja jalkavaimon) sinulle osoitti.

Ei tuollainen mies arvosta muita kuin itseään.

Jos arvostaisi vaimoaan, ei leikkisi salaa perhettä toisen naisen kanssa. Ja jos arvostaisi toista naista, eroaisi vaimostaan.

Oikeassa olet. Ei tietenkään arvosta kumpaakaan naista, mutta esim. työelämässä arvostetaan käsitettä "perheasiat kunnossa". Myös kulissit voivat olla vankka rakenne ja vaimo on osa tätä arvokasta rakennelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää aineksia ap:n harlekiininovelliin: Sillä miehellä on asiat tosi hyvin. Mukava turvallinen vakavarainen elämä mukavan vaimon kanssa. Mukavat aikuiset lapset, joista ei ole enää huolta. Kaunis siisti koti, hyvä ruoka odottaa, pyykit pestään. Lisäksi hölmöhkö, vähään tyytyväinen ja juuri sen vuoksi turvallinen ja käytännöllinen pikku ystävätär salaisiin huvituksiin silloin kun herralle sopii.

Jep. Vauva-palstalle ei ehkä kannata kirjoittaa näistä asioista, täällä päivystävät naiset, joiden mielestä toinen nainen on aina typerä lunttu, toisella puolella odottaa ihana vaimo, kaunis koti ja tulevat ihanat lapsenlapset. Mies on viaton ohikulkija.

Ap, ymmärrän, nauti hetkistä miehen kanssa jos olet häneen rakastunut, mutta elä myös elämääsi ja pidä silmät auki.

Ap ei ole tarinan pahis, kahta naista jallittava mies on. Eipä tuo mies mikään lottovoitto vaimolleenkaan ole, mikä ihanneratkaisu se olisi että ap luopuu, ja mies palaa leikkimään kotia?

Ei tietenkään ap ole se pahis, mutta on juuri hänelle kurjaa tuhlata ainut elämänsä tyhjän odottamiseen. Eiköhän kommentoijat suorasukaisilla huomioillaan halua saada ap:n hoksaamaan todellisuus. Odottaessaan turhaan yhteistä elämää miehen kanssa, jolla on jo perhe-elämä muualla, ap saattaa menettää sen oikean elämänsä miehen, jota hän nyt ei huomaa, koska kulkee valheellisen rakkauden laput silmillään ja siksi ehkä ns. nukkuu onnensa ohi.

Minulla oli tuon miehen kaltainen isä. Naisia siellä ja täällä. Silti kilttiä ja kivaa vaimoaan (joka ei ole äitini) hän ei tietenkään hylännyt. Kaikki tiesivät koko ajan missä mennään, myös vaimo, mutta yhteen olivat hitsautuneet. Koti, lapset, mökkielämä yhdistivät.

Silti inhotti, kun tiesin, että perheen ikiomalle, vaimon kodikkaaksi sisustamalle mökillekin kuljetti noita sivunaisiaan. Koska "tunsi miehet" eli itsensä, oli naurettavuuksiin asti tarkka meistä tyttäristään.

Isä on nyt autuaasti edesmennyt, mutta hänen takiaan kasvoin tosi kriittiseksi miesten suhteen.

Joku aina suostuu tuollaiseenkin vaimon rooliin. Onneksi tosiaan ei ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ap vastausta tuohon kysymykseen mutta olen ollut lähes samassa tilanteessa.

Oli suhde varattuun mieheen lähes 2 vuoden ajan. Liikuimme paljon yhdessä, meidät on nähty monen monta kertaa vaikka missä, mies tapasi lapseni, vanhempani jne. Olimme (tai, olin en enää usko että siinä oli mitään aitoa) todella rakastuneita ja onnellisia kun sellainen onni ja sielunkumppani osui elämässä kohdalle.

Mutta, kaikista sanoista ja teoista huolimatta ei mitään edistystä tapahtunutkaan sen suhteen että olisi ollut oikeasti järjestelemässä asioita uudelleen.

Sitten sattui lopulta tilanne, että vaimo sattumalta tuli paikalle missä mekin olimme, heidän kotinsa lähellä.

Ja kun minä sivusta kuuntelin sitä selitystä, ketä minä ja lapseni muka olemme niin suhde loppui siihen. Tunsin suurta helpotusta, etten ole tuo vaimo joka oli ihan kysymysmerkkinä.

Ja olin ällistynyt, kuinka luontevaa valehtelu joillekin on. Harmitti lähinnä ettei lapseni lohkaissut mitään kun kuulolla siinä oli. Vaimokin ansaitsisi totuuden eikä tuollaista valepukkia. Mutta en puutu.

En ole pitänyt mitään yhteyttä tuon jälkeen eikä ole edes vaikeaa.

Oikeasti toit lapsesikin petoksen väliin? Miten selitit asian hänelle? Että äiti nyt on sellainen kakkosnainen ollut ihan tietoisesti kun mies on naimisissa?

Kun sekaantuu pariskunnan väleihin joku joutuu aina kärsimään. Tässä tapauksessa se olet sinä. Saat odotella koska miehelle sopii tapaaminen, salassa. Mies on toimija, sinä olet passiivinen odottelija omassa elämässäsi.

Ihan oma on valintasi. Jos haluat liikettä mieheen, ilmoita kylmästi että juttu on ohi ja olet ihastumassa toiseen. Mikään muu ei tehoa, eikä aina sekään. Se kertoo sinulle kuitenkin, onko mies edes tosissaan. Jos nimittäin haluat tietää, etkä elää elämääsi perusteettomissa haaveiluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ap vastausta tuohon kysymykseen mutta olen ollut lähes samassa tilanteessa.

Oli suhde varattuun mieheen lähes 2 vuoden ajan. Liikuimme paljon yhdessä, meidät on nähty monen monta kertaa vaikka missä, mies tapasi lapseni, vanhempani jne. Olimme (tai, olin en enää usko että siinä oli mitään aitoa) todella rakastuneita ja onnellisia kun sellainen onni ja sielunkumppani osui elämässä kohdalle.

Mutta, kaikista sanoista ja teoista huolimatta ei mitään edistystä tapahtunutkaan sen suhteen että olisi ollut oikeasti järjestelemässä asioita uudelleen.

Sitten sattui lopulta tilanne, että vaimo sattumalta tuli paikalle missä mekin olimme, heidän kotinsa lähellä.

Ja kun minä sivusta kuuntelin sitä selitystä, ketä minä ja lapseni muka olemme niin suhde loppui siihen. Tunsin suurta helpotusta, etten ole tuo vaimo joka oli ihan kysymysmerkkinä.

Ja olin ällistynyt, kuinka luontevaa valehtelu joillekin on. Harmitti lähinnä ettei lapseni lohkaissut mitään kun kuulolla siinä oli. Vaimokin ansaitsisi totuuden eikä tuollaista valepukkia. Mutta en puutu.

En ole pitänyt mitään yhteyttä tuon jälkeen eikä ole edes vaikeaa.

Oikeasti toit lapsesikin petoksen väliin? Miten selitit asian hänelle? Että äiti nyt on sellainen kakkosnainen ollut ihan tietoisesti kun mies on naimisissa?

Kyllä, näin todella pääsi tapahtumaan. Mies hyvin luontevasti omasta halustaan tutustui ja on lapsirakas. Oli aloitteellinen ja halukas osallistumaan arkeeni, ihan vapaan miehen lailla.

Siksipä juuri olin liian pitkään liian luottavainen, että avioliitto oli ollut tiensä päässä jo ennen minua ja eropäätös yhdessä kotona tehty kuten asia minulle ilmaistiin.

Sen verran elämää olen nähnyt, että tuokin olisi voinut olla totta mutta ei nyt sitten ollutkaan.

Ei minulla ole ollut mitään mielihaluja varattuihin ennen eikä varmasti tämän jälkeenkään.