Lue keskustelun säännöt.
Arjen uudelleenopettelu...
09.02.2015 |
Olen käynyt muutaman kerran juttelemassa ammattilaisen kanssa, joka on todennut, että minulla on ollut masennus jo pidemmän aikaa. Nyt kun asia on oikeastaan sanottu ääneen, niin olen ymmärtänyt paremmin jaksamattomuuteni ja huono henkisen oloni.
Jotenkin hassua, että olen aina tiedostanut sellaisen asian, kuin kodin kunnossapidon olevan helpompaa, jos joka päivä tekee vähän jotain. Vasta nyt, kun olen ammattilaisen kanssa jutellut, niin olen alkanut elämään sen mukaan. Aikaisemmin olen aina hurrikaanina pyöräyttänyt koko asunnon tiptop-kuntoon, jonka jälkeen olen ihan puhki. Noh, nyt kun olen ottanut asenteen, ettei tässä sairaslomalla ole mikään kiire, niin olen joka päivä tehnyt jotain uutta.
Olen ilokseni saanut huomata, että vanha totuus pitää paikkansa :) Nyt viikon hiljalleen puuhaamisen jälkeen asunto on siisti ja puhdas ja olokin tuntuu paremmalta. Nyt pitää vain jaksaa ylläpitää arkea yllä. Ehkä olen joskus vielä työkykyinen, kunhan jaksan kulkea askel kerrallaan eteenpäin.
Itsensä polttaminen ja täydellisyyden tavoittelu ei ole mitenkään fiksua. Harmi, kun media vain antaa sellaisen kuvan jatkuvasti, että pitää olla niin superia. Minä en jaksanut ja romahdin. Pala palalta koitan rakentaa itsestäni uutta ihmistä.
Kommentit (5)
Hyvä siitä tulee. Toipumista toivottelen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kiitos :) Yksinkertaisista asioista iloitseminen on itse asiassa ihan mukavaa. Ennen tulin mukamas onnelliseksi, kun sain uuden laukun, uuden kengät tai muuta materiaa. Nykyään nautin siitä, kun näen auringonnousun hyvin nukutun yön jälkeen. Ja että minulla on aikaa katsella auringonnousua.
Huomaatko, miten kokemuksestasi kumpuaa jotain todella hyvää ja aineetonta arvokasta.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 13:28"]
Huomaatko, miten kokemuksestasi kumpuaa jotain todella hyvää ja aineetonta arvokasta.
[/quote]
Kyllä. Mutta onhan tämä silti hyvin rankkaa. Kai siinäkin on totuuden siemen, että vain virheiden kautta voi oppia jotain. Harmi vain, että yhteiskunta vaatii koko ajan pyrkimään kiireellä eteenpäin. Eteneminen elämässä on hyvä asia, mutta liian nopealla tahdilla käy hyvin helposti samalla lailla kuin minulle.
Kunhan halusin kertoa, että ei kannata koittaa olla superihminen. Tää romahdus ei ole mitenkään mukavaa. Opettelen elämää uudelleen samalla tavoin, kuin taapero ensiaskeliaan.