Lue keskustelun säännöt.
Mikä tällaista ihmistä vaivaa?
08.02.2015 |
Isäni ei koskaan, siis ei koskaan, voi tuoda kaupasta sitä mitä häneltä pyydetään. Jos häneltä pyytää suklaajäätelöä ja vielä tarkentaa, ettei mitään muuta kuin suklaata, niin hän tuo lakritsijäätelöä suklaahipuilla.
Kun hän käy hakemassa pitsat perheelle ja hänelle annetaan lappu mukaan, jossa lukee kinkkupitsa ja salami-sipulipitsa, hän tuo salami-paprikan ja kinkkupitsassa on äitini vihaamaa aurajuustoa.
Nämä ovat vain esimerkkejä. Hänellä ei ole huono muisti. Hän tietää hyvin muiden allergiat ja inhotukset, mutta tuntuu tahallaan "unohtavan" ne. Suuttuu, jos hänelle erikseen painottaa, että älä tuo mitään muita kuin tismalleen ne, mitä listassa lukee.
Miksi ihminen käyttäytyy noin?
Kommentit (83)
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:27"]
Oletko siis jo täysikäinen, ap? Tiesitkö, ettei ikävissä vanhemmissa ole pakko roikkua sitten, kun pärjää omillaan. Vähennähän ihan merkittävästi vierailuja.
[/quote]
Olen jo aikuinen itse. Tiedän tuon hyvin ja olenkin yrittänyt irrottautua. Vanhempani vain puskevat päälle, eivätkä selvästi suostu irrottautumisyritykseeni.
ap
[/quote]
Miksi odotat että he suostuvat?
[/quote]
En odota sitä, mutta käytännössä se näkyy niin, että puhelimeni ja sähköpostini täytyy heidän posteistaan ja soitoistaan. Minulla on myös lapsi, joka pitää heistä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tuntuu jotenkin kummalliselta että oot päätynyt johonkin terapiaan tuollaisen takia :O Meidän isä teki tuota samaa kun olin lapsi, ja hoksasin kyllä jo silloin että siinä oli kyse siitä että halusi ilmaista että häntä ei oikeasti kiinnosta mennä kauppaan ja joku muu vois siellä käydä. Isällä oli silloin kiireistä töiden kanssa yms. Nykyään eläkkeellä ollessaan osaa tuoda ihan oikeat asiat kaupasta.
Isäsi ilmeisesti kerjää salaa enemmän huomiota ja heittäytyy jonkinlaiseksi marttyyriksi omasta mielestään?
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:39"]
Siis tuntuu jotenkin kummalliselta että oot päätynyt johonkin terapiaan tuollaisen takia :O Meidän isä teki tuota samaa kun olin lapsi, ja hoksasin kyllä jo silloin että siinä oli kyse siitä että halusi ilmaista että häntä ei oikeasti kiinnosta mennä kauppaan ja joku muu vois siellä käydä. Isällä oli silloin kiireistä töiden kanssa yms. Nykyään eläkkeellä ollessaan osaa tuoda ihan oikeat asiat kaupasta.
[/quote]
En käy terapiassa tuon asian vuoksi.
ap
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:21"]
Ihan järkyttävän kuuloista, miksi ette pidä puolianne!? Itse en katselisi tuollaista perseilyä ja henkistä väkivaltaa, pari kertaa voi olla vahinko mutta systemaattinen alistaminen kyllä kertoo mielestäni siitä ettei isälläsi ole mielenterveys kunnossa.
[/quote]
Olen tavallaan kasvanut tuohon. Toki nyt tajuan sen olevan sairasta käytöstä. Lapsena se ihmetytti tai suututti, mutta jos asiasta sanoi tai pettymyksen näytti, isä suuttui. Pelkäsin häntä liikaa tehdäkseni asialle jotain.
ap
[/quote]
Ymmärrettävää että lapsena tilanne hämmensi ja pelotti, mutta nyt kun olet aikuinen sun ei tarvitse enää pelätä. Mikä on pahinta mitä isäsi voisi tehdä jos nousisit vastustamaan häntä? Suuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:39"]
Siis tuntuu jotenkin kummalliselta että oot päätynyt johonkin terapiaan tuollaisen takia :O Meidän isä teki tuota samaa kun olin lapsi, ja hoksasin kyllä jo silloin että siinä oli kyse siitä että halusi ilmaista että häntä ei oikeasti kiinnosta mennä kauppaan ja joku muu vois siellä käydä. Isällä oli silloin kiireistä töiden kanssa yms. Nykyään eläkkeellä ollessaan osaa tuoda ihan oikeat asiat kaupasta.
[/quote]
Mutta ap:han sanoi, ettei kukaan pyydä häntä käymään kaupassa vaan itse oikein änkeää sinne väkisin.
Pyytäkää sitä aina tuomaan jotain inhoamaanne, sitten riemuitsette, kun saatte jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on ollut samanlainen. Siis koskaan ei saanut mitä olisi halunnut, ei ruuassa, vaatteissa tai lahjoissa. Lääkäriin ei viety vaikka olisi ollut tarve. Opettajat haukuttiin tyhmiksi ja äidin opetuksia piti aina ylistää.
Ja mulla on ikää 48-vuotta ja olen vasta muutama vuosi sitten tajunnut, että äitini on kaikkea muuta kuin normaali. Kun minulla ei ole kuin tuo yksi äiti , millä olisin voinut lapsena/nuorena tietää , että muut äidit käyttäytyvät toisin. Sitten siihen tavallan tottui, kun oli niin nitistetty , ettei uskaltanut muuta. Isä kuoli maksakirroosiin kun olin 13-vuotias ja äitini piti meitä lapsia pelossa ja mielivallassa.
Nyt kun omat lapset ovat teini-iässä, hakeuduin terapiaan kun masennuin ja jouduin toteamaan etten osaa sanoa ei tuntematta suurta syyllisyyttä. Mieheni oli alkoholisti kuten isänikin, älysin erota kun lapset olivat leikki-iässä , mutta äitini kanssa en ole uskaltanut puhua asioita selviksi.
On ihan helppo sellaisen ihmisen , joka on ns normaalissa perheessä kasvanut, sanoa ettei ikinä suostuisi tuollaiseen käytökseen. Ihan toinen asia jos olet lapsesta asti alistettu ja väärin kohdeltu , kerää siinä sitten itsesi kokoon kun itsetuntoa ei ole.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:21"]
Ihan järkyttävän kuuloista, miksi ette pidä puolianne!? Itse en katselisi tuollaista perseilyä ja henkistä väkivaltaa, pari kertaa voi olla vahinko mutta systemaattinen alistaminen kyllä kertoo mielestäni siitä ettei isälläsi ole mielenterveys kunnossa.
[/quote]
Olen tavallaan kasvanut tuohon. Toki nyt tajuan sen olevan sairasta käytöstä. Lapsena se ihmetytti tai suututti, mutta jos asiasta sanoi tai pettymyksen näytti, isä suuttui. Pelkäsin häntä liikaa tehdäkseni asialle jotain.
ap
[/quote]
Ymmärrettävää että lapsena tilanne hämmensi ja pelotti, mutta nyt kun olet aikuinen sun ei tarvitse enää pelätä. Mikä on pahinta mitä isäsi voisi tehdä jos nousisit vastustamaan häntä? Suuttua?
[/quote]
Hän on väkivaltainen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kirjoittaisin paperille ylös kaikki esimerkit noista tilanteista mitä muistan. Ei voisi väittää, ettei tommosta ongelmaa olisi olemassa. Laittaisin ihmisen keskustelemaan asiasta, enkä antaisi kierrellä ja livistää. Se on hyvä lähtökohta, kun on mustaa valkoisella, jolloin se ihminen konkreettisesti näkee nenän edessään, että muut kyllä on huomannu sen epämääräisen käytöksen. Tulostaisin netistä faktatietoa tosta psyykkisestä häiriöstä, johon isän piirteet sopivat, ja laittaisin sen lukemaan myös ne. Keskustelisin ihan suoraan mielenterveydestä ja tarvisko se jonkun näköistä hoitoa. Jos kiertelee vaan ja suuttuu ja raivoaa, niin sehän on merkki siitä, että isä tietää itsekin jonkin näköisen ongelman olevan olemassa, mutta häpeää/kiusaantuu kun muutkin huomaavat ongelman. Jos ei suostu millään tavoin yhteistyöhön, niin sitten vaan on sanottava, että ei tarvitse sitten käydä enää kaupassa kun et pysty toimintatapaasi muuttamaan.
Asioista on pystyttävä keskustella. Ei ole normaali tilanne, jos muu perhe pelkää yhden ihmisen suuttumista ja hiljenee tämän takia.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:58"]
Mä kirjoittaisin paperille ylös kaikki esimerkit noista tilanteista mitä muistan. Ei voisi väittää, ettei tommosta ongelmaa olisi olemassa. Laittaisin ihmisen keskustelemaan asiasta, enkä antaisi kierrellä ja livistää. Se on hyvä lähtökohta, kun on mustaa valkoisella, jolloin se ihminen konkreettisesti näkee nenän edessään, että muut kyllä on huomannu sen epämääräisen käytöksen. Tulostaisin netistä faktatietoa tosta psyykkisestä häiriöstä, johon isän piirteet sopivat, ja laittaisin sen lukemaan myös ne. Keskustelisin ihan suoraan mielenterveydestä ja tarvisko se jonkun näköistä hoitoa. Jos kiertelee vaan ja suuttuu ja raivoaa, niin sehän on merkki siitä, että isä tietää itsekin jonkin näköisen ongelman olevan olemassa, mutta häpeää/kiusaantuu kun muutkin huomaavat ongelman. Jos ei suostu millään tavoin yhteistyöhön, niin sitten vaan on sanottava, että ei tarvitse sitten käydä enää kaupassa kun et pysty toimintatapaasi muuttamaan.
Asioista on pystyttävä keskustella. Ei ole normaali tilanne, jos muu perhe pelkää yhden ihmisen suuttumista ja hiljenee tämän takia.
[/quote]
Jatkan vielä. Ja kun itsekin olet aikuinen ja sinulla on lapsi, on sinulla oikeus tehdä päätöksiä elämässäsi ja ketä ihmisiä haluat kuuluvan elämääsi. Jos isäsi ei millään muotoa pysty yhteistyöhön kanssasi asiallisesta keskustelusta huolimatta, ottaisin itse välimatkaa. Sanoisin, että tämä ei voi näin jatkua, tämä ei ole normaali tilanne. En halua, että lapseni joutuu kestämään tämmöistä. Jos isäsi ei mahdollisesta lapsen ja lapsenlapsen menetyksestä huolimatta muuta toimintaansa, suosittelen todella pitämään välimatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:52"]
Mun äiti on ollut samanlainen. Siis koskaan ei saanut mitä olisi halunnut, ei ruuassa, vaatteissa tai lahjoissa. Lääkäriin ei viety vaikka olisi ollut tarve. Opettajat haukuttiin tyhmiksi ja äidin opetuksia piti aina ylistää.
Ja mulla on ikää 48-vuotta ja olen vasta muutama vuosi sitten tajunnut, että äitini on kaikkea muuta kuin normaali. Kun minulla ei ole kuin tuo yksi äiti , millä olisin voinut lapsena/nuorena tietää , että muut äidit käyttäytyvät toisin. Sitten siihen tavallan tottui, kun oli niin nitistetty , ettei uskaltanut muuta. Isä kuoli maksakirroosiin kun olin 13-vuotias ja äitini piti meitä lapsia pelossa ja mielivallassa.
Nyt kun omat lapset ovat teini-iässä, hakeuduin terapiaan kun masennuin ja jouduin toteamaan etten osaa sanoa ei tuntematta suurta syyllisyyttä. Mieheni oli alkoholisti kuten isänikin, älysin erota kun lapset olivat leikki-iässä , mutta äitini kanssa en ole uskaltanut puhua asioita selviksi.
On ihan helppo sellaisen ihmisen , joka on ns normaalissa perheessä kasvanut, sanoa ettei ikinä suostuisi tuollaiseen käytökseen. Ihan toinen asia jos olet lapsesta asti alistettu ja väärin kohdeltu , kerää siinä sitten itsesi kokoon kun itsetuntoa ei ole.
[/quote]
Suunnaton määrä sympatiaa sulle sinne jonnekin! Ja ehdottoman samaa mieltä tuosta, että normaalioloissa kasvaneiden on mahdotonta käsittää millaista on elää lapsuutensa ja nuoruutensa siten että oma vanhempi ei toimi oikein. Itsestä tutuu pahalta, mutta on helpompi uskoa itse olevansa väärässä. Sitten vaikka aikuisena tajuaa että ei se äiti/isä aina olekaan oikeassa, niin on silti äärettömän vaikeata nousta omaa kasvatustaan vastaan.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:21"]
Ihan järkyttävän kuuloista, miksi ette pidä puolianne!? Itse en katselisi tuollaista perseilyä ja henkistä väkivaltaa, pari kertaa voi olla vahinko mutta systemaattinen alistaminen kyllä kertoo mielestäni siitä ettei isälläsi ole mielenterveys kunnossa.
[/quote]
Olen tavallaan kasvanut tuohon. Toki nyt tajuan sen olevan sairasta käytöstä. Lapsena se ihmetytti tai suututti, mutta jos asiasta sanoi tai pettymyksen näytti, isä suuttui. Pelkäsin häntä liikaa tehdäkseni asialle jotain.
ap
[/quote]
Ymmärrettävää että lapsena tilanne hämmensi ja pelotti, mutta nyt kun olet aikuinen sun ei tarvitse enää pelätä. Mikä on pahinta mitä isäsi voisi tehdä jos nousisit vastustamaan häntä? Suuttua?
[/quote]
Hän on väkivaltainen.
ap
[/quote]
Sopii narsistin profiiliin. Varmaan uhkaa hukata äitisi, jos irrottaudut tai sitten sanoo ettei ole koskaan takaisin tulemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun käyt terapiassa. Sanoisin , että ota eteisyyttä vanhempiisi , et voi muuttaa heitä etkä luultavasti edes ymmärtää. Mutta voit koittaa saada itsellesi paremman elämän.
Tsemppiä.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:52"]
Mun äiti on ollut samanlainen. Siis koskaan ei saanut mitä olisi halunnut, ei ruuassa, vaatteissa tai lahjoissa. Lääkäriin ei viety vaikka olisi ollut tarve. Opettajat haukuttiin tyhmiksi ja äidin opetuksia piti aina ylistää.
Ja mulla on ikää 48-vuotta ja olen vasta muutama vuosi sitten tajunnut, että äitini on kaikkea muuta kuin normaali. Kun minulla ei ole kuin tuo yksi äiti , millä olisin voinut lapsena/nuorena tietää , että muut äidit käyttäytyvät toisin. Sitten siihen tavallan tottui, kun oli niin nitistetty , ettei uskaltanut muuta. Isä kuoli maksakirroosiin kun olin 13-vuotias ja äitini piti meitä lapsia pelossa ja mielivallassa.
Nyt kun omat lapset ovat teini-iässä, hakeuduin terapiaan kun masennuin ja jouduin toteamaan etten osaa sanoa ei tuntematta suurta syyllisyyttä. Mieheni oli alkoholisti kuten isänikin, älysin erota kun lapset olivat leikki-iässä , mutta äitini kanssa en ole uskaltanut puhua asioita selviksi.
On ihan helppo sellaisen ihmisen , joka on ns normaalissa perheessä kasvanut, sanoa ettei ikinä suostuisi tuollaiseen käytökseen. Ihan toinen asia jos olet lapsesta asti alistettu ja väärin kohdeltu , kerää siinä sitten itsesi kokoon kun itsetuntoa ei ole.
[/quote]
Suunnaton määrä sympatiaa sulle sinne jonnekin! Ja ehdottoman samaa mieltä tuosta, että normaalioloissa kasvaneiden on mahdotonta käsittää millaista on elää lapsuutensa ja nuoruutensa siten että oma vanhempi ei toimi oikein. Itsestä tutuu pahalta, mutta on helpompi uskoa itse olevansa väärässä. Sitten vaikka aikuisena tajuaa että ei se äiti/isä aina olekaan oikeassa, niin on silti äärettömän vaikeata nousta omaa kasvatustaan vastaan.
[/quote]
Samaa mieltä. Kuvasit hienosti omia tuntemuksiani.
ap
Sanokaa tästä lähtien aina kun tuo vääriä syötäviä teille, että *Ai ihanaa! Toit mun lempparia, kiitos iskä!* Syötte sitten suu hymyssä kaikkea mitä toi. Luulisi vituttavan häntä kun ette enää marisekkaan.
Vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen touhuilta. Omalla miehelläni oli yhteen aikaan samanlaista käytöstä, tosin lievempää. Väitti ettei muka muista mitä on sanottu ja sovittu joistain asioista, toi kaupasta vääriä tuotteita ja väitti ettei muka muistanut lukea ettei niissä ole tiettyä ainesosaa jne. Pari kertaa sain hänet suoraan kiinni valehtelusta kun yritti taas käyttää "huonoa muistiaan" syynä. Paljastuttuaan käytös vähitellen loppui.
Virittäkää sille joku ansa, siis järjestätte tilanteen siten, ettei voi väittää jälkeenpäin unohtaneensa. Sitten kunnon rähinä päälle. Veikkaan, että tulee mehevä riita ja sietää tullakin. Nuo saavat virtaa juuri siitä, kun voivat vedättää toisia rangaistuksetta, kai se todistaa heille jotain että heillä on valtaa toisten yli.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:17"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:14"]
Miten isäsi reagoisi jos ette enää söisi vääriä ruokia? Tai jos ette enää antaisi touveita vaan sanoisitte joka kerta että ihan sama mitä tuo kun ei kuitenkaan noudata toiveita?
[/quote]
Hän suuttuu. Hän ei myönnä ilmiön olemassa oloa.
ap
[/quote]
Eli hän on oppinut, että suuttumalla saa teidät hiljaiseksi. Tällaista tilannetta ei ole mahdollista lopettaa kuin olemalla antamatta periksi. Siinä vaiheessa tosin osa narsisteista käy sitten fyysisesti väkivaltaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:21"]
Ihan järkyttävän kuuloista, miksi ette pidä puolianne!? Itse en katselisi tuollaista perseilyä ja henkistä väkivaltaa, pari kertaa voi olla vahinko mutta systemaattinen alistaminen kyllä kertoo mielestäni siitä ettei isälläsi ole mielenterveys kunnossa.
[/quote]
Olen tavallaan kasvanut tuohon. Toki nyt tajuan sen olevan sairasta käytöstä. Lapsena se ihmetytti tai suututti, mutta jos asiasta sanoi tai pettymyksen näytti, isä suuttui. Pelkäsin häntä liikaa tehdäkseni asialle jotain.
ap
[/quote]
Ymmärrettävää että lapsena tilanne hämmensi ja pelotti, mutta nyt kun olet aikuinen sun ei tarvitse enää pelätä. Mikä on pahinta mitä isäsi voisi tehdä jos nousisit vastustamaan häntä? Suuttua?
[/quote]
Hän on väkivaltainen.
ap
[/quote]
Tähän ei ole muuta lääkettä kuin poliisi ja syyttäjä. Tiedät sen itsekin, et vain halua myöntää sitä.
Ihmettelen, miksi haluat jatkaa väkivallan kierrettä myös omiin lapsiisi? Vai luuletko, ettei isäsi ala ottaa heiltäkin luuloja pois heti kun he kasvavat ja oma tahto alkaa ilmetä.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 17:31"]
Tekisin itse niin, että teeskentelisin hänen tuoneen oikean tuotteen ja söisin sen hyvällä halulla, (heittäisin huomaamatta pois, jos se olisi hirveän pahaa) en antaisi hänelle sitä nautintoa, että näyttäisin pettyneeni.
[/quote]
Tää on hyvä.
Tai sitten sanoisi, että vitsit tää olikin parempi idea kuin se mitä pyysin ja kiittelisi oikein vuolaasti :D