Sivut

Kommentit (484)

Vierailija

Minäkin luen tätä ketjua. On silti hyvä muistaa, että moni muukin voi huonosti. Erään ihmisen sanoin "en tunne olevani elämisen arvoinen". Se voisi olla oma lauseeni myös. Samalla sitä väsyy siihen, kun aina on vaikeaa ja hankala olla. Ahdistaa ja olen levoton. Harvoin tuntuu siltä, että kaikki hyvin.

Vierailija

olen lukenut ketjua jo marraskuussa kun kävin täällä pyörähtämäsä ja huolestuin tästä aloituksesta. sitten vastailin silloin tänne ja yritin tsempata ap:ta ja nyt huomaan että ketju jatkuu. itselläni on ollut hankala viikko takana, murheet pyörivät mielessä, turhaan koska ne mitä murehdin eivät tahdostani muutu miksikään. joten oikeastaan miksi murehtia sanoo järki. tunne onkin eri juttu sitten.

kävin juuri lenkillä puoli tuntia ja tekipä hyvää mielelle ja kropalle, nyt lämmitin tekemääni bataattikasvissosekeittoa. se maistuukin lenkin jälkeen! voisiko olla, että tämä talvi on tosi raskas meille suomalaisille ja kevät kun tulee aukenee suorastaan taivaan portit ja valon määrä häikäisee ( ja näytää likaiset ikkunat...)  en tiedä onko oikein, mutta kyllä minua lohduttaa ajatus, että olemme tässä talvessa sentään yhdessä ja olosuhtee ovat kaikille samat. mutta korona on nyt ensi kertaa alkanut murehdituttaa ja kun luvut ovat korkeita olen alkanut vältellä kahvilassa käymistä ja jopa kaupassa. aiemmin olen mennyt suht normaalisti maskin kanssa joka paikkaan. Toivotaan, että tämä koronakirous hellittää tänä vuonna ihmiset ottavat rokotteita ja tästä vielä päästään avointa yhteiskuntaa. sitä ennen, teetä ja sympatiaa joka pirttiin pienoisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minäkin luen tätä ketjua. On silti hyvä muistaa, että moni muukin voi huonosti. Erään ihmisen sanoin "en tunne olevani elämisen arvoinen". Se voisi olla oma lauseeni myös. Samalla sitä väsyy siihen, kun aina on vaikeaa ja hankala olla. Ahdistaa ja olen levoton. Harvoin tuntuu siltä, että kaikki hyvin.

Voimia paljon elämääsi. minullakin on huolta ja murhetta vaikka muille jakaa. ja kyllä sitä jaankin muille vertaistukiryhmässä joka auttaa paljon ja on tällä hetkellä elämäni henkireikä. nyt pitäisi aloittaa joku harraste ja aktivoitua mutta roikun vaan kotona päivästä toiseen saamatta mitään aikaan. pyykit saan pestyä ja kodin pidettyä siistinä, vaikka mitäpä sillä väliä kun ei kylässä enää käydä. haluaisin kovasti leffaan mutta ne taitaa olla suljettuja kuten urheiluhallitkin. surku sentään.

tuntuu pahalta, kun kirjoitat että et tunne olevasi elämisen arvoinen. Kyllä sinä olet, sano se itsellesikin ihan vaikka ääneen. ehkä se auttaa. kaikki lähtee omanarvon tunteesta ja se rakentuu kannustavasta ilmapiiristä ja kehuista, näkyvänä olemisesta. se on hurjan tärkeää meille kaikille. siksi on hyvä että tämä palstakin on olemassa että täällä voi kirjoittaa itseään näkyväksi toisille, yhdessä.

Vierailija

Te, jotka olette ahdistuneita. Lukekaa/kuunnelkaa Tollen Läsnäolon voima -kirja. Paljon hyviä ajatuksia ja mua ainakin helpotti hurjasti. Vaatii kyllä sen, että on valmis tarkastelemaan kriittisesti omia ajatuksia ja tuntemuksia ja on valmis muuttumaan.

Ensiavuksi ahdistukseen vartin lyhyt meditaatio, joka perustuu tietoiseen läsnäoloon. Kokeile ilman ennakkoluuloja. Mulla alkoi puolessa välissä kyyneleet valumaan ja koin oloni tuon jälkeen rauhalliseksi vaikka ahdistuksen aiheet eivät mihinkään kadonneetkaan.

Tsemppiä kaikille!

Vierailija

vaikka itsekin sanon paljon "Tsemppiä kaikille" koska tarkoitan sillä vain ja ainoastaan hyvää toiselle, on ehkä tärkeää joskus saada vain olla niinsanotusti täysi nolla ja ihan kuutamolla! antaa mielen levätä arjen maailman vaateista ja löhötä vaan. hoitaa asialliset hommat eli välttämätön ja muuten olla kuin ellun kana ja kenties vähän kotkottaa. tai olla ihan hiljaa. tosi pienet asiat piristää itseäni. olin masenutnut , mutta kävin lenkillä ja vastaantulijoista yksi ihminen katsoi silmiin ja oli ystävällisen oloinen. tuli heti semmoinen tunne, että kyllä minä tänne kuulun, täytyy vaan jaksaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä niminen kissa?

Eetu. ap


Eetulle oot tärkee.
ei kissat ihmisistä välitä. ne halveksivat alempia olioita, jotka siivoavat niiden kakat ja tuovat ruokaa

  • ylös 1
  • alas 11
Vierailija

Eräs asia, mikä tuo hurjasti elämään vipinää on ihastuminen, olen itse ihastunut mieheen ja unelmoin hänestä päivät pitkät. mitään todellista ei meidän välille varmaan koskaan synny koska en usko siihen, mutta omana tunteenani on ihanaa olla ihastunut ja päiväunelmoida.  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä niminen kissa?

Eetu. ap


Eetulle oot tärkee.
ei kissat ihmisistä välitä. ne halveksivat alempia olioita, jotka siivoavat niiden kakat ja tuovat ruokaa

noh aika harva (koti)kissa tulee toimeen ilman ihmistä että mietihän asiaa siltä pohjalta.

Vierailija

Niin kauan kuin on elämää on toivoa.

Mieti millaista haluaisit elämäsi olevan. Mieti sitten millaisia olisivat realistiset tavoitteesi. Mitkä olisivat ne vähimmät muutokset, jotka tekisivät elämästäsi hyvää? Ja siis hyvää omasta mielestäsi eikä muiden mielestä.

Oletko kokeillut ulkoilla välillä koska se todella parantaa oloa? Puolen tunnin kävelylenkki piristää ja auttaa miettimään ratkaisuja ongelmiin.

Itse näen koronakriisin seikkailuna ja haluan totta tosiaan nähdä kuinka tämä kriisi päättyy. On tämä välillä rankkaa mutta silti kiinnostavaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin on elämää on toivoa.

Mieti millaista haluaisit elämäsi olevan. Mieti sitten millaisia olisivat realistiset tavoitteesi. Mitkä olisivat ne vähimmät muutokset, jotka tekisivät elämästäsi hyvää? Ja siis hyvää omasta mielestäsi eikä muiden mielestä.

Oletko kokeillut ulkoilla välillä koska se todella parantaa oloa? Puolen tunnin kävelylenkki piristää ja auttaa miettimään ratkaisuja ongelmiin.

Itse näen koronakriisin seikkailuna ja haluan totta tosiaan nähdä kuinka tämä kriisi päättyy. On tämä välillä rankkaa mutta silti kiinnostavaa.

Hyviä pointteja, noin yritän itsekin asiaa muotoilla. Onpa hienoa, kun näet koronakriisin seikkailuna, se inspiroi itseäkin ! olen tähän asti pyrkinyt menemään samalla metodilla, mutta nyt kun 3. piikkiin on aikaa vajaa kuukausi, tekisi kyllä mieli vaan eristäytyä kotiin koska pöpöä on aika paljon liikkeellä. sain ekat rokotukset ensimmäisten joukossa työni takia vuosi sitten, joten niiden teho on varmaan jo heikentynyt joten en todellakaan halua omikronia vielä riesakseni. mutta seikkailuhan tämä elämä on ja sellaisena otettava. etiäpäin!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin on elämää on toivoa.

Mieti millaista haluaisit elämäsi olevan. Mieti sitten millaisia olisivat realistiset tavoitteesi. Mitkä olisivat ne vähimmät muutokset, jotka tekisivät elämästäsi hyvää? Ja siis hyvää omasta mielestäsi eikä muiden mielestä.

Oletko kokeillut ulkoilla välillä koska se todella parantaa oloa? Puolen tunnin kävelylenkki piristää ja auttaa miettimään ratkaisuja ongelmiin.

Itse näen koronakriisin seikkailuna ja haluan totta tosiaan nähdä kuinka tämä kriisi päättyy. On tämä välillä rankkaa mutta silti kiinnostavaa.

No en oikein kyllä näe mitään toivoa elämässäni ja jos sitä sitten vaikka saa miljoona euroa 70-vuotiaana se olisi minusta jo puhdasta veetuilua minua kohtaan ja toisaalta onko silloin edes eurot käytössä ja mikä on sen arvo vai onko tilalla ruplat, markat vai oravan nahat?

On minulla tavoitteet mutta onko ne realistiset on toinen kysymys, niillä kyllä pärjäisi ja olisi tyytyväinen.

Minulta edelleen puuttuu kunnon ulkoiluvarusteet kuten kengät tai takit ja housut että tuolla pakkasessa voisi ulkoilla. Puoli tuntia ei oikein riitä vaan vähintään tunti pitäisi käydä kävelemässä että jotain tapahtuisi olossa ja 1,5 tuntia olisi hyvä mutta sitten ei jaksaisi tehdä enää muuta. Ei ole ongelma kävellä 8-9km keväällä, kesällä tai syksyllä mutta nyt talvella se ei onnistu. On minulla sukset ja sauvat ja monot ja latu menee tuossa ja testasin toimiiko ne ja kyllä mutta sukset ei pidä eikä niitä voi voidella koska ei voiteita ja ne pitäisi hioa joten täytyy mennä ilman, tasaisella se kyllä onnistuu mutta missään jyrkässä niillä ei voisi mennä.

Minä näen tämän koronan vain yhtenä ahdistustani pahentavana asiana. ap

Vierailija

Helpompaa olisi jos ei kirjoittaisi tähän minuutteja ennen kiinnimenoa mutta ei vaan aikaisemmin saa aikaiseksi ja aamullakin herään vasta 9 jälkeen ja nukkumaan puolen yön jälkeen. Miksi? No en tiedä, ei minulla mitään järjellistä tekemistä ole puolen yön aikaan muuta kuin tuijottaa tätä ruutua mutta niin.

En jaksa purkaa kuusta pois, elän edelleen jossain oudossa ajatuksessa että on vielä jouluaika vaikkei ole. No olen sairas hullu niin mitäpä muuta minulta voi odottaa kuin epäloogisia päätöksiä tai ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eräs asia, mikä tuo hurjasti elämään vipinää on ihastuminen, olen itse ihastunut mieheen ja unelmoin hänestä päivät pitkät. mitään todellista ei meidän välille varmaan koskaan synny koska en usko siihen, mutta omana tunteenani on ihanaa olla ihastunut ja päiväunelmoida.  

Minun ei edes kannata ihastua kehenkään koska siitä ei tulisi mitään ja minulla ei ole siihen rahaa tai sosiaalisia tai terveydellisiä resursseja muutenkaan.

Tarkoitan sitä että en osaa puhua naisille ollenkaan jos olen kiinnostunut jostakusta eikä ne edes ole minusta kiinnostuneita. Ja vaikka joku edes jollain tasolla olisi kiinnostunut lähtisi tämä nauraen pois jos elämäntilanteeni selviäisi tälle.

En edes muista koska viimeksi ihastunut kunnolla ja koska niistä ei ole seurannut muuta kuin tuskaa ja pakkeja niin kuolettanut tavallaan kyvyn ihastua kehenkään. Jotain muutakin piti tähän sanoa mutta väsyttää niin ei saa ajatusta kasaan. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
näin talvella tuo ilmankosteus on hankala juttu kun lämmitys on täysillä. kaverillani on patterissa roikkumassa sellainen ilmankostuttaja kapistus . täytyykin kysyä mistä niitä saa ja hankkia sellainen. ihan totta että varsinkin jos on atooppinen iho niin ilmankosteus on tärkeä juttu ja sisäilma muutenkin.

Yksi mikä taitaa myös pahentaa iho-oireitani on stressi mutta sille en pysty tekemään yhtään mitään. ap

Vierailija

Kivaa, kun harrastat hiihtoa, se onkin erinomainen laji meille suomalaisille näin talvella. itsekin pitäisi vuokrata tai ostaa välineet jos näitä hyviä talvia jatkuu tulevina vuosina. Hiihto polttaa kaloreita tosi tehokkaasti ja saa ulkoilla raikkaassa ilmasa. pakostakin se tekee hyvää myös mielelle.  tulikin oikein ikävä hiihtoa, siitä on aikaa kun olen suksilla taiteillut laduilla. kandee kyllä ottaa varovasti sinun suksillasi jos ei ole pitoa olaksissa (pohjissa) eikä vaarallisiin mutkiin pidäkään sillon mennä heilumaan. ja hyvältä kuulostaa nuo vajaa 10km kävelylenkitkin, sinähän vedät kuin proo! itsekävelin eilen vain 2-3km, vaikka eihän sitä pidä verrata toisiaan, kunhan tuli mainittua. 

Tänään pääsen kampaajalle pitkästä aikaa ja saan uuden frisyyrin! jee!

Vierailija

hiihdosta vielä, että unelmien hiihto on kyllä matkan päässä, sillä siihenhän tarvitaan kunnon varusteet; pitää olla vaatteet kunnossa ja hiihtovälineet ja mistä niitä ostamaan ilman autoa, ja olen lisäksi xl-kokoinen, tällä hetkellä, että tuskin hyvää hiihtoasua löytäisinkään. haaveeksi jää toistaiseksi. kävely onkin hyvä tällä hetkellä mulle ja ehkä jossain vaiheessa kevyt hölkkä jota olen salilla tehnyt juoksumatolla joskus. 

Vierailija

Hesassa ja täällä on kylymä! mittari näyttää -10 mutta koska tuulee niin pureva pakkassää kyllä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla