Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Selitä, miksi lapsiperhe-elämä kannattaa
08.02.2015 |
Ehkä olen jotenkin yksinkertainen, mutta en vain tajua, mitä toivottavaa tyypillisessä lapsiperhe-elämässä on. En ole kuullut tai nähnyt mitään ko. elämäntapaan liittyvää, mikä saisi minut haluamaan sellaista edes pahimmalle vihamiehelleni. Onko vain oletettava, että ihmiset menevät sekaisin sosiaalisista paineista ja hankkivat lapsia sen kummemmin harkitsematta asiaa? Tuntuu mahdottomalta, että kukaan ryhtyisi tuohon puuhaan omasta vakaasta halustaan.
Mikä idea?
Kommentit (69)
Ei kyllä läheskään kaikki rakasta omaa lastaan, joten toi kortti on niin käytetty :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:42"]
Olen nähnyt usein oletettavan, että lapsia hankitaan harkitsematta ja sosiaalisen paineen takia, ja että ne, jotka asiaa vähän miettivät, jättävät lapset tekemättä. Kumma oletus! Keskimäärin ensimmäinen lapsi saadaan kolmekymppisenä, ja siis siinä vaiheessa sitten yhtäkkiä ihmiset huoletta jättävät ehkäisyn pois harkitsematta yhtään. Sitten he saavat ensimmäisen lapsen ja tietysti vihaavat elämäänsä lapsiperhehelvetissä, mutta sitten tekevät toisen ja ehkä kolmannen ja lisääkin, edelleen sosiaalisista paineista tai vahingossa...
Ajattelin päälle kolmekymppiseksi, etten hankkisi ikinä lapsia. En tosin kuvitellut, että olisin näin ajattelevana lapsiperheitä harkitsevampi. Sitten perhe-elämä alkoi kuitenkin ajatuksena kiehtoa sen verran, että lopulta päätin pitkästä ei-listastani huolimatta ottaa riskin, tietoisen hypyn tuntemattomaan. Hirvittihän ja pelottihan se, mutta osoittautui onneksi elämäni parhaaksi päätökseksi. Olin elämääni aiemminkin tyytyväinen - olen omaa rauhaa rakastavaa tyyppiä -, mutta nyt elämäni muuttui vielä hauskemmaksi, intensiivisemmäksi ja rakkaudentäytteisemmäksi. Lapsia on nyt useampi. Heidän kanssaan oleminen on minulle toisaalta sitä, kuin hengailisin hyvän kaveriporukkani kanssa, ja toisaalta sitä, että saan koko ajan olla jonkun kanssa, johon olen kuin vastarakastunut. Esimerkiksi joku pyllynpesu ja oksennuslakanoiden vaihto ovat siinä ihan sivuseikkoja, pieni kotityö siinä missä muutkin.
Enkä silti sano, että vapaaehtoisesti lapsettomat ovat menneet päästään sekaisin, kun eivät ole päätyneet harkinnan jälkeen samaan ratkaisuun kuin minä.
[/quote]
En usko sua. Jos oikeasti rakastat omaa rauhaa niin et tykkäisi perhe-elämästä. Muutenkin tosi teennäinen koko kirjoitus. Ja loppulause on ihan koominen :D
Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin?
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"]
Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin?
[/quote]
Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:52"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"]
Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin?
[/quote]
Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D
[/quote]
Kertoo aika paljon ihmisestä jos hänellä ei ole mitään käsitystä siitä että ihmiset on erilaisia ja heillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita tai arvoja/tavoitteita elämässä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:52"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"]
Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin?
[/quote]
Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D
[/quote]
Luulisi 15-vuotiaankin ymmärtävän ihmisten ja heidän mieltymtstensä olevan erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:42"]
Olen nähnyt usein oletettavan, että lapsia hankitaan harkitsematta ja sosiaalisen paineen takia, ja että ne, jotka asiaa vähän miettivät, jättävät lapset tekemättä. Kumma oletus! Keskimäärin ensimmäinen lapsi saadaan kolmekymppisenä, ja siis siinä vaiheessa sitten yhtäkkiä ihmiset huoletta jättävät ehkäisyn pois harkitsematta yhtään. Sitten he saavat ensimmäisen lapsen ja tietysti vihaavat elämäänsä lapsiperhehelvetissä, mutta sitten tekevät toisen ja ehkä kolmannen ja lisääkin, edelleen sosiaalisista paineista tai vahingossa...
Ajattelin päälle kolmekymppiseksi, etten hankkisi ikinä lapsia. En tosin kuvitellut, että olisin näin ajattelevana lapsiperheitä harkitsevampi. Sitten perhe-elämä alkoi kuitenkin ajatuksena kiehtoa sen verran, että lopulta päätin pitkästä ei-listastani huolimatta ottaa riskin, tietoisen hypyn tuntemattomaan. Hirvittihän ja pelottihan se, mutta osoittautui onneksi elämäni parhaaksi päätökseksi. Olin elämääni aiemminkin tyytyväinen - olen omaa rauhaa rakastavaa tyyppiä -, mutta nyt elämäni muuttui vielä hauskemmaksi, intensiivisemmäksi ja rakkaudentäytteisemmäksi. Lapsia on nyt useampi. Heidän kanssaan oleminen on minulle toisaalta sitä, kuin hengailisin hyvän kaveriporukkani kanssa, ja toisaalta sitä, että saan koko ajan olla jonkun kanssa, johon olen kuin vastarakastunut. Esimerkiksi joku pyllynpesu ja oksennuslakanoiden vaihto ovat siinä ihan sivuseikkoja, pieni kotityö siinä missä muutkin.
Enkä silti sano, että vapaaehtoisesti lapsettomat ovat menneet päästään sekaisin, kun eivät ole päätyneet harkinnan jälkeen samaan ratkaisuun kuin minä.
[/quote]
En usko sua. Jos oikeasti rakastat omaa rauhaa niin et tykkäisi perhe-elämästä. Muutenkin tosi teennäinen koko kirjoitus. Ja loppulause on ihan koominen :D
[/quote]
En aio jumittaa tätä ketjua alkamalla väitellä siitä, olenko perheineni oikeita ihmisiä vai ei - vai saanko ehkä provisiota jokaisesta Suomessa syntyvästä vauvasta -, mutta sanottakoon nyt kuitenkin, että minä ja yhtä rauhaa rakastava mieheni olemme onneksi saaneet myös rauhallisia lapsia, jotka tykkäävät mm. lukemisesta yhtä paljon kuin me vanhemmat. Tietystikään arki ei ole täyttä harmoniaa, mutta esimerkiksi palstalla usein kuvailtu näytös kaupassa hepuloivasta lapsesta on minulle vieras.
On paljon omissa oloissaan viihtyviä ihmisiä, jotka samalla myös nauttivat perhe-elämästä. Ne eivät ole mitenkään toisensa pois sulkeavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina tykännyt lapsista ja halunnut myös omia. Kun tapasin rakkaan vaimoni, oli itsestään sekvää että haluamme jälkikasvua. Tätä ei voita mikään.<3
Tuota minäkin ihmettelin aikoinani. En halunnut koskaan lapsia ja lapsiperhe-elämä kuulosti ja näytti ankealta ja ahdistavalta. Mutta sitten kuitenkin tapasin mieheni ja molemmat halusimme lapsen. Nyt niitä on jo kaksi ja kolmaskin vielä mietinnässä joskus tulevaisuudessa.
Meidän elämäämme lapset sopivat ja meillä on molemmilla voimakas hoivavietti vai miksikä sitä kuvailisi. Järkisyitä en kyllä osaa kertoa. :D On vain mukavaa kasvattaa ja viettää aikaa lasten kanssa sekä saada opettaa heille asioita eteenpäin, joita itse pitää tärkeinä. On ihanaa seurata heidän elämäänsä läpi elämän, millaisia ihmisiä heistä kasvaa ja miten elämänsä elävät. Muistella heidän lapsuuttaan yhdessä sitten vanhana jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niiden räkäisten lasten kanssa voi myös tehdä kaikkea kiinnostavaa. Ne kun kasvavat ja joka ikävaiheessa on hyvät puolensa ja omat kiinnostavat jutut. Me ainakin tehdään tosi paljon kaikkea kivaa koko perheenä. Mitä isompi porukka niin sen hauskempaa eikä ole koskaan tylsää. Lapsia on viisi ja hoitajia riittää lähipiirissä eli ilman lapsiakin pääsen tekemään mitä haluan milloin vaan.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:52"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"] Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin? [/quote] Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D [/quote] Luulisi 15-vuotiaankin ymmärtävän ihmisten ja heidän mieltymtstensä olevan erilaisia.
[/quote]
Hulluahan tällaiseen keskusteluun on sekaantua jonkun keskenkasvuisen kanssa, mutta sekaannunpa nyt kuitenkin. Eiköpä se lasten hankkiminen ole ihan lajin säilymisen kannalta toivottavaa :)
Näin jo pitempään eläneenä sanoisin, että vietän tällä hetkellä paljon rikkaampaa elämää kuin ne työkaverini, jotka valitsivat lapsettomuuden ( tai muusta syystä jäivät lapsettomiksi). Kyllä se rakkaus syntyy onneksi omaa lasta kohtaan useimmiten ja rakkaita ovat nyt lastenlapsetkin. Onhan niitä hankalia vaiheita, eihän se lasten kanssa mene aina niin mutkattomasti.
Kun noita lapsivastaisia mietteitä luin edellä, mietin että onko enemmän elämisen ja tuntemattomaan heittäytymisen pelkoa. "Räkänokkien hoitamisesta" tulee mieleen sellaista, että pitääkö kirjoittaja ( 19 ) itseään räkänokkana edelleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:12"]
Niiden räkäisten lasten kanssa voi myös tehdä kaikkea kiinnostavaa. Ne kun kasvavat ja joka ikävaiheessa on hyvät puolensa ja omat kiinnostavat jutut. Me ainakin tehdään tosi paljon kaikkea kivaa koko perheenä. Mitä isompi porukka niin sen hauskempaa eikä ole koskaan tylsää. Lapsia on viisi ja hoitajia riittää lähipiirissä eli ilman lapsiakin pääsen tekemään mitä haluan milloin vaan.
[/quote]
Hoitaako lähipiiri omasta tahdostaan lapsiasi? :)
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:52"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"] Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin? [/quote] Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D [/quote] Luulisi 15-vuotiaankin ymmärtävän ihmisten ja heidän mieltymtstensä olevan erilaisia.
[/quote]
Hulluahan tällaiseen keskusteluun on sekaantua jonkun keskenkasvuisen kanssa, mutta sekaannunpa nyt kuitenkin. Eiköpä se lasten hankkiminen ole ihan lajin säilymisen kannalta toivottavaa :)
Näin jo pitempään eläneenä sanoisin, että vietän tällä hetkellä paljon rikkaampaa elämää kuin ne työkaverini, jotka valitsivat lapsettomuuden ( tai muusta syystä jäivät lapsettomiksi). Kyllä se rakkaus syntyy onneksi omaa lasta kohtaan useimmiten ja rakkaita ovat nyt lastenlapsetkin. Onhan niitä hankalia vaiheita, eihän se lasten kanssa mene aina niin mutkattomasti.
Kun noita lapsivastaisia mietteitä luin edellä, mietin että onko enemmän elämisen ja tuntemattomaan heittäytymisen pelkoa. "Räkänokkien hoitamisesta" tulee mieleen sellaista, että pitääkö kirjoittaja ( 19 ) itseään räkänokkana edelleen?
[/quote]
Tarkoitit varmaan, että vietät omasta mielestäsi rikkaampaa elämää kuin lapsettomat työkaverisi? Vaikka minulla on lapsia, en voi mitenkään verrata elämän rikkauksia keskenään kenenkään muun kanssa, sillä kaikilla lähtökohdat/luonne/unelmat/ajatukset elämästä ovat henkilökohtaisia eivätkä vertailukelpoisia kuin korkeintaa subjektiivisella tasolla. Uskon, että esimerkikis veljeni elää vaimonsa kanssa ihan yhtä rikasta elämää kuin minäkin (monella tasolla ehkä rikkaampaakin monen mielestä), vaikka ovat aivan erilaisessa elämäntilanteessa ja vapaaehtoisesti lapsettomia.
t.24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:52"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:49"] Miksi joku juoksee maratoneja? Vuorikiipeilee? Hankkii koiran tai hevosen? Pyöräilee Euroopan läpi? Avantoui? Vaeltaa? Harrastaa cosplayta? Kasvattaa kukkia? Minua nämä eivät kiinnosta, joten ovatko näiden harrastajat päästään sekaisin? [/quote] Kyllähän toi nyt kuulostaa huomattavasti kiinnostavammalta kuin räkäisten penskojen hoitaminen! :D [/quote] Luulisi 15-vuotiaankin ymmärtävän ihmisten ja heidän mieltymtstensä olevan erilaisia.
[/quote]
Hulluahan tällaiseen keskusteluun on sekaantua jonkun keskenkasvuisen kanssa, mutta sekaannunpa nyt kuitenkin. Eiköpä se lasten hankkiminen ole ihan lajin säilymisen kannalta toivottavaa :)
Näin jo pitempään eläneenä sanoisin, että vietän tällä hetkellä paljon rikkaampaa elämää kuin ne työkaverini, jotka valitsivat lapsettomuuden ( tai muusta syystä jäivät lapsettomiksi). Kyllä se rakkaus syntyy onneksi omaa lasta kohtaan useimmiten ja rakkaita ovat nyt lastenlapsetkin. Onhan niitä hankalia vaiheita, eihän se lasten kanssa mene aina niin mutkattomasti.
Kun noita lapsivastaisia mietteitä luin edellä, mietin että onko enemmän elämisen ja tuntemattomaan heittäytymisen pelkoa. "Räkänokkien hoitamisesta" tulee mieleen sellaista, että pitääkö kirjoittaja ( 19 ) itseään räkänokkana edelleen?
[/quote]
En pidä. :)
Tosi tylsä aihe puhua lapsista, joten kivaa sunnuntaita mammat. Varmaan puuhaatte lasten kanssa jotain tänään vai meneekö aika taas netissä vängätessä? :D
Enpä usko, että maksaa vaivaa paljon ap:lle selitellä. Vaikuttaa niin vajakilta, että tuskin osaa ajatella asioita miltään muulta kuin omalta rajoittuneelta näkökannaltaan.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:38"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:36"]
Selitä miksi kannattaa rakastaa.
[/quote]
Parasta on kyllä romanttinen rakkaus.
[/quote]
No ei ole. KOska romanttinen rakkaus on niin häilyväistä ja katoavasita sekä ehdollista. Rakkaus lapseen ei ole. ja vielä vähemmän lapsen rakkaus vanhempaansa... se on jotain niin musertavan ehdotonta ja rehellistä, että sen edessä on aivan aseeton.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:38"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:36"]
Selitä miksi kannattaa rakastaa.
[/quote]
Parasta on kyllä romanttinen rakkaus.
[/quote]
No ei ole. KOska romanttinen rakkaus on niin häilyväistä ja katoavasita sekä ehdollista. Rakkaus lapseen ei ole. ja vielä vähemmän lapsen rakkaus vanhempaansa... se on jotain niin musertavan ehdotonta ja rehellistä, että sen edessä on aivan aseeton.
[/quote]
Siinä kunnon kliseet kerralla!
Olkoon vaiko kuinka lässynlää, mutta rakkaus jota koen lastani kohtaan ylittää kaikki muut tunteet. En olisi halunnut elää elämääni kokematta tätä valtavaa tunnetta. Romanttinen rakkauskin on ihanaa, mutta se haalistuu ajan myötä. Rakkaus lapseen ei haalistu, vaan mahdollisesti vaan kasvaa.
No ei kai sitä tarvitse sulle selittää, kukn olet jo itse todennut, ettet pidä siitä.
En mäkään koiraninhoajana yritä saada koiranomistajia vakuuttaamaan mua siitä, miten ihana heidän koiransa on.
Alue: Aihe vapaa
Olen nähnyt usein oletettavan, että lapsia hankitaan harkitsematta ja sosiaalisen paineen takia, ja että ne, jotka asiaa vähän miettivät, jättävät lapset tekemättä. Kumma oletus! Keskimäärin ensimmäinen lapsi saadaan kolmekymppisenä, ja siis siinä vaiheessa sitten yhtäkkiä ihmiset huoletta jättävät ehkäisyn pois harkitsematta yhtään. Sitten he saavat ensimmäisen lapsen ja tietysti vihaavat elämäänsä lapsiperhehelvetissä, mutta sitten tekevät toisen ja ehkä kolmannen ja lisääkin, edelleen sosiaalisista paineista tai vahingossa...
Ajattelin päälle kolmekymppiseksi, etten hankkisi ikinä lapsia. En tosin kuvitellut, että olisin näin ajattelevana lapsiperheitä harkitsevampi. Sitten perhe-elämä alkoi kuitenkin ajatuksena kiehtoa sen verran, että lopulta päätin pitkästä ei-listastani huolimatta ottaa riskin, tietoisen hypyn tuntemattomaan. Hirvittihän ja pelottihan se, mutta osoittautui onneksi elämäni parhaaksi päätökseksi. Olin elämääni aiemminkin tyytyväinen - olen omaa rauhaa rakastavaa tyyppiä -, mutta nyt elämäni muuttui vielä hauskemmaksi, intensiivisemmäksi ja rakkaudentäytteisemmäksi. Lapsia on nyt useampi. Heidän kanssaan oleminen on minulle toisaalta sitä, kuin hengailisin hyvän kaveriporukkani kanssa, ja toisaalta sitä, että saan koko ajan olla jonkun kanssa, johon olen kuin vastarakastunut. Esimerkiksi joku pyllynpesu ja oksennuslakanoiden vaihto ovat siinä ihan sivuseikkoja, pieni kotityö siinä missä muutkin.
Enkä silti sano, että vapaaehtoisesti lapsettomat ovat menneet päästään sekaisin, kun eivät ole päätyneet harkinnan jälkeen samaan ratkaisuun kuin minä.