Kääk! Olen rakastunut ukkomieheen

Lapseni eivät nykyisin juuri näekkään isäänsä, kun mies tulee töistä lapset ovat jo nukkumassa ja nukkuvat vielä kun tämä aamulla taas lähtee.



Uuden miehen myötä he saisivat " isänkin" kun tämä toinen mies tekee säännöllistä työtä. Ehkä he näkisivät omaa isäänsäkin enemmän, kun silloin sovittaisiin tapaamisista.



Ei tämä helppoa ole... Varmaan olisi aika saada keskustelua aikaiseksi mieheni kanssa. Kun hänellä vain joskus olisi aikaa perheellensä.

T:ap

parin vuoden päästä et tunne enää mitään kyseistä tyyppiä kohtaan..

Nyt voit pahoina päivinä haaveilla, jos se sua piristää.. ;) Mut älä tee mitään typerää!

Jos sinulla on oikeasti paha olla oman miehesi kanssa, tee ensin päätös erosta ja sen jälkeen tilanteen rauhoituttua voit miettiä tätä toista miestä uudelleen. Onko se toinen mies sen arvoinen, että hajottaisit oman perheesi ja lisäksi hänen perheen? Mitä näet miehessä, joka on tuosta vaan valmis jättämään oman vaimonsa ja lapsensa? Jos hän on valmis pettämään vaimoaan sinun kanssasi, hän on myöhemmin valmis pettämään sinua jonkun muun kanssa. Olet nyt hullaantunut ja leijut pilvissä tuon miehen takia. Yhtäkkiä näet oman miehesi viat, joita et aikaisemmin " tullut ajatelleeksikaan" . Olet yhtäkkiä tajunnut, kuinka onneton olet ollut jo pitemmän aikaa. Hoksaat, ettei teillä oman miehesi kanssa ole " mitään yhteistä" . Sinusta tuntuu, että oma elämäsi menee hukkaan " väärän miehen" kanssa, ja sielunkumppanisi odottaa sinua. Et näe tulevaisuutta oman miehesi kanssa, koska haluat vain tämän toisen miehen.



Sano minun sanoneen, nuo ajatukset on harhaa. Jokin saa meidät sekoamaan ihastuessamme toiseen mieheen... Myöhemmin sitä tajuaa tuon harhakuvitelman, ja järkyttyneenä miettii mikä tilanne olisikaan tällä hetkellä, jos olisi antanut tuolle harhalle vallan. Joka suhteessa on kriisinsä. Onneksi lapset on usein (nykyään kyllä yhä harvemmin) se yhdessä pitävä voima, onneksi. Nimittäin pitkänkin matalapaineen jälkeen suhde nousee jälleen kukoistamaan, vaikka sitä on vaikeampana aikana mahdotonta uskoa.

Ehkä minä vain olen ihastunut ajatukseen, mitä elämäni olisi voinut olla, jos olisin tehnyt toisenlaisen valinnan. Ehkä miettisin samoja asioita tämän miehen vaimona jos olisin hänet nuorena valinnut. Ehkä jatkan päiväunelmointia ja odotan aikaa parempaa.

Kiitoa!

T:ap

Vierailija:

Jos sinulla on oikeasti paha olla oman miehesi kanssa, tee ensin päätös erosta ja sen jälkeen tilanteen rauhoituttua voit miettiä tätä toista miestä uudelleen. Onko se toinen mies sen arvoinen, että hajottaisit oman perheesi ja lisäksi hänen perheen? Mitä näet miehessä, joka on tuosta vaan valmis jättämään oman vaimonsa ja lapsensa? Jos hän on valmis pettämään vaimoaan sinun kanssasi, hän on myöhemmin valmis pettämään sinua jonkun muun kanssa. Olet nyt hullaantunut ja leijut pilvissä tuon miehen takia. Yhtäkkiä näet oman miehesi viat, joita et aikaisemmin " tullut ajatelleeksikaan" . Olet yhtäkkiä tajunnut, kuinka onneton olet ollut jo pitemmän aikaa. Hoksaat, ettei teillä oman miehesi kanssa ole " mitään yhteistä" . Sinusta tuntuu, että oma elämäsi menee hukkaan " väärän miehen" kanssa, ja sielunkumppanisi odottaa sinua. Et näe tulevaisuutta oman miehesi kanssa, koska haluat vain tämän toisen miehen.

Sano minun sanoneen, nuo ajatukset on harhaa. Jokin saa meidät sekoamaan ihastuessamme toiseen mieheen... Myöhemmin sitä tajuaa tuon harhakuvitelman, ja järkyttyneenä miettii mikä tilanne olisikaan tällä hetkellä, jos olisi antanut tuolle harhalle vallan. Joka suhteessa on kriisinsä. Onneksi lapset on usein (nykyään kyllä yhä harvemmin) se yhdessä pitävä voima, onneksi. Nimittäin pitkänkin matalapaineen jälkeen suhde nousee jälleen kukoistamaan, vaikka sitä on vaikeampana aikana mahdotonta uskoa.

Ja muista, että koskaan ei saa tekemättömäksi tehtyjä tekoja. Jos petät miestäsi kerran tai useammin, tiedät sen itse elämäsi loppuun saakka. Vaikket jäisikään kiinni pettämisesta ja päättäisit kriisin jälkeen jatkaa nykyisen miehesi kanssa, lopun elämääsi tieto omasta pettämisestäsi loisi varjon suhteeseenne...



Nyt on helppo sanoa, että unohda se toinen mies. Ei ole helppoa unohtaa tuossa mielentilassa. Mutta älä ota yhteyttä häneen vaikka se nykypäivänä niin helppoa onkin. Sillä siitä alkaa alamäki.



-45-

Olisin itse sanonut lähes samoin ;). Usko nyt AP mitä kokeneemmat sanovat...

ihastunut ukkomieheen... naimisissa olen itsekin.

Mitään tulevaisuutta meillä ei varmaan koskaan voi olla, mutta haaveilla tietysti aina voi :)

En tiedä pystynkö pitämään näppejäni erossa tästä miehestä

T:ap

Pysy kaukana siitä miehestä niin ei tule ongelmaa.

tuommoisella itseäsi ja muita. Eikö ole muita murheita sulla. Siis muilla tarkoitan perheidenne jäseniä.

Ehkäpä hän rakastaa ja kunnioittaa omaa vaimoaan. Ehkäpä hän hiljaa mielessään halveksii sellaisia naisia, jotka ovat niin itsekkäitä ja omaa etuaan hinnalla millä hyvänsä tavoittelevia, että olisivat valmiita tuosta vain " viemään" varatun miehen.



Kukapa tietää.

ei ole temppu eikö mikään saada mies ainakin vähäksi aikaa irtaantumaan vanhoista kaavoistaan hurmioon, sellasia miehet ovat.

Ja saisin kyllä sen miehen jos niin haluan.

Hirvittää vain tehdä niin suurta päätöstä, meillä kummallakin on pienet lapset. Kadunko lopun ikääni jos pysyn nykyisessä parisuhteessa? Voi kun saisikin sellaisen kokeilujakson, ettei jos ei valínta miellytä niin voisi palata vanhaan.

T:ap

Itsellä oli samat tunteet vastikään mut olin kyllä tyytyväinen että en ruvennu mihinkään suhteeseen kun tulin huomaamaan ettei ne sen miehen tunteet niin syviä olleetkaan. Eikä kyllä omatkaan.

vai vain hetken huumaa sinulta haluaisi... Ja itseäsikin päätös hirvittää kun sulla pieniä lapsia. No huh!

Kun tutustuimme olin 17vuotias. Minulla on aina ollut tunteita tätä miestä kohtaan, olen vain osannut pitää ne taka-alalla, nyt tuntuu ettei se enää riitä minulle.

Mietin, että josko alkaisimme salasuhteeseen, silloin perheitä ei tarvitsisi rikkoa, mutta saisin olla rakastamani miehen lähellä.

Ongelmana on vain suuri kiinni jäämisen riski. Asumme pienessä kaupungissa, jossa oma puolisoni on hyvin tunnettu ja tätä myötä minutkin tiedetään hyvin. Suhde ei päätyisi Seiskan lööppeihin, mutta kotikaupungin juoruihin kylläkin.

En haluaisi loukata ketään.

Pienissä kaupungeissa kaikki asiat leviää tavalla tai toisella. Yritä miettiä nyt vaan järkevästi mikä paras ratkaisu, koska saatat ratkaisullasi satuttaa montaakin ihmistä. Tai sitten teet ratkaisusi niin, että olet jo vapaana ja sitten yrität, mutta silloin ei ehkä paluuta entiseen kyllä enää ole vaikka kokisit myöhemmin ratkaisusi olleen väärä, mutta näin satuttaisit vähiten muita.

Harkitse tarkkaan mitä aiot tehdä. Näissä tapauksissa on useimmiten parasta olla tekemättä mitään. Kyllä se tunne ajan mittaan häviää (tai kohdistuu johonkin toiseen).