Mies ei osallistu perheen elämään, miksi?
Lapset on hankittu yhdessä , molempien tahdosta. Ei väkisin.
Nyt mies ulkoistanut itsensä perheen sisällä, nukkuu, syö, istuu tietokoneella, käy töissä ja pesee OMAT PYYKKINSÄ mutta siinäpä ne oli sitten hänen velvollisuutensa. Tunnen itseni täysin hyväksikäytetyksi ja hyljätyksi. Meillä ei ole muuta yhteistä kuin asunto ja lapset. Miten ihmeessä ihminen voi muuttua noin muutamassa vuodessa?
Väsyttää minuakin eikä aina huvita, mutta jonkun täytyy olla aikuinen ja hoitaa kotityöt ja lapset. Nyt mietin että eroko tässä pitää otaa vai mitä tehdä?
Kommentit (22)
En katsoisi tuollaista hetkeäkään. Oikeasti, mikä sika. Olisit varmasti onnellisempi ilman.
Olen. Mutta hän ei halua puhua. Jos yritän kysellä mistä on kysymys seuraa hiljaisuus. Ja jos koetan sanoa että johtuuko tästä tai tuosta niin vastaus on "tuo on sinun ajattelemaasi" joten eipä johda mihinkään :(
Miten mies perustelee käytöksensä?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 21:36"]Olen. Mutta hän ei halua puhua. Jos yritän kysellä mistä on kysymys seuraa hiljaisuus. Ja jos koetan sanoa että johtuuko tästä tai tuosta niin vastaus on "tuo on sinun ajattelemaasi" joten eipä johda mihinkään :(
[/quote]
No sitten ero on väistämätöntä, jos mies ei kerran aijo muuttua ja sinä et ymmärrettävästi tuollaista jaksa katsoa.
- 2
Niin on meidän suhdekin ihan laimentunut.. raskaat työt ja pienet lapset kyllä pitää huolen siitä ettei turhaan intohimon liekki roihua.
Voi kun pääsis vaikka jonnekin lämpimään muutamaks viikoks. Kyllä se rakkaus tuolla jossain vielä kuitenkin kytee.
Tää on nyt vaan tämmöstä tällähetkellä.
Tsemppiä!
Sano miehellesi, että nyt muuttuu systeemi kotona tai sinä lähdet. YH-elämää vietät jo nyt jokatapuksessa, joten helpompi sinun on sitten asua ihan eri osoitteessa.
No Jumala loi miehen mieheksi ja naisen naiseksi. Miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan?
Miksi miehet haluavat lapsia / perheen / vaimon ??? Ja kun tämä on tullut tehtyä niin iskee katumus ja ei jaksetakkaan sitoutua. En ymmärrä. Empä tiedä mitä tehdä. Suomessa on paljon yksinhuoltaja äitejä varmaan juuri tämän takia että miesten jaksaminen on niin kortilla....
Ai miksi? No siksi kun sitä ei kiinnosta. Mitäs luulisit? Hanki nyt hyvä ihminen rinnalleni joku jonka kanssa elämisestä voi puhua käsitteellä perhe.
Täällä sama homma. Ukko tekee pitkää päivää töissä ja on uupunut kotona.
Ei kellään ole mitään ruusuilla tanssimista parisuhde ja elämä. (paitsi Facebookissa ja av-mammoilla)
Onko sulla ketään ystävää jonka kanssa jutella asiasta? Sekin jo yleensä helpottaa jos on joku jonka kanssa puhua parisuhteesta jne.. Huomaa että kaikilla on jotain ongelmia ja omat murheet saa oikeat mittasuhteet.
av-mammoilla on täydelliset parisuhteet! Älä missään nimessä erehdy hakemaan vertaistukea täältä.
Ap - meillä tilanne on se että molemmat tekevät vuorotöitä eli molemmat ovat väsyneitä mutta tästä huolimatta vastuu on MINULLA !!!! Uskomatonta että tässä kävi näin ???
Joku kysyi mieheni perusteluita : en saa niitä nyhdettyä hänestä irti enkä taida enää jaksaa yritää, eiköhän tämä ala olla tässä ellei ihmettä tapahdu :)
Voisinitse kuvitella olevani nykyisessä elämnvaiheessani tuollainen. Mutta en kyllä suostuisi lapsia näin nuorena hankkimaankaan.
Antakaa niiden ukkojen aikuistua ennen kuin pakotatte ne hankkimaan lapsia!!!
vaikee sanoa kun ei tunne paremmin teitä ja tiedä taustoja. Itse sä parhaiten tiedät mikä tilanne teillä on.
AP - Meidän ensimmäinen lapsi syntyi kun oltiin 33v... joten nyt jo melkein 50v... kauanko menee yhden miehen aikuistumiseen :(
Pyrkisin parantamaan suhdetta keskustelemalla asiasta. Jos ei suostu keskustelemaan, olisi pakko erota. Asiat eivät ratkea itsekseen ja tuollaista en jaksaisi tai haluaisi.
Mahdutteko vielä samaan sänkyyn ja tapahtuuko siellä mitään? Syöttekö samaa ruokaa yhdessä? Onko mies läsnä lapsille?
Oletko ottanut asiaa puheeksi miehen kanssa?