Lue keskustelun säännöt.
Lapseni surumielisyys kun isä ei huomaa
18.11.2021 |
En tiedä mitä tekisin. Meillä me yt jo monta vuotta niin että minä ja kaksi lastamme puuhaamme kolmestaan ja mies ei osallistu mihinkään perheen juttuun. Ei tule rannalle mukaan, ei kesäreissuille ei luontopoluille ei mihinkään. On yrittäjä ja ei ole päässyt pitämään lomaa moneen vuoteen joten uskoisin että on todella väsynyt. Jaksaa työn ja sitten makaa sohvalla. On kärttyisä ym. Lapseni nuorempi 10v on jonkin aikaa ollut aika surullinen. Nyt oli pitänyt tehdä isänpäivä korttia. Jutteli eräänä iltana kun ei tiedä mitä kirjoittaisi kun ei ole mitään mitä kirjoittaa. Että ei tiedä edes mistä isi pitää. No ei antanut mitään korttia kun oli unohtanut sen kuulemma kouluun. Antoi yhdessä kotona tekemämme lahjan. Näin siivotessa kortin pöydällä. Siinä oli aika surullinen teksti isästä joka vain raivoaa ratissa ja kotona vain lököilee sohvalla. Toisessa puhui miten isä vain työmatkoilla työkavereiden kanssa ja hän odottaa kotona. Tuli aivan kamala olo kun en tiedä miten auttaa tyttöä.
Kommentit (28)
Puhu miehellesi. Myöhemmin hän luultavasti katuu, että oli aina etäinen ja kärttyinen, kun lapset olivat pieniä. Ei elannon hankkimisen kuulu normaalioloissa olla vuosikausia niin rankkaa, ettei voimia jää mihinkään muuhun elämään.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsen isä lähti heti syntymän jälkeen eikä lapsi ole koskaan häntä nähnyt. Kyselee minulta välillä, millainen isä oli ja yritämme googlata, missä päin isä on maratoneja juoksemassa. Sellaisia ne jotkut isät on. Lohdutan, että eläinmaailmassakin äidit ne poikaset hoitavat ja eläimiä mekin olemme. Kaikille isyys ei tule luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen isä lähti heti syntymän jälkeen eikä lapsi ole koskaan häntä nähnyt. Kyselee minulta välillä, millainen isä oli ja yritämme googlata, missä päin isä on maratoneja juoksemassa. Sellaisia ne jotkut isät on. Lohdutan, että eläinmaailmassakin äidit ne poikaset hoitavat ja eläimiä mekin olemme. Kaikille isyys ei tule luonnostaan.
Kurja tilanne teillä.
Eläinmaailmalla ei voi ihmisisän poissaoloa perustella, kyllä monienkin lajien urokset huolehtivat jälkikasvustaan. Kummallisia nämä muka aikuiset ihmiset, jotka eivät yhtään suunnittele ja kanna vastuuta tekemisistään.
Faith kirjoitti:
Puhu miehellesi. Myöhemmin hän luultavasti katuu, että oli aina etäinen ja kärttyinen, kun lapset olivat pieniä. Ei elannon hankkimisen kuulu normaalioloissa olla vuosikausia niin rankkaa, ettei voimia jää mihinkään muuhun elämään.
Olen yrittänyt puhua. Asia korjaantuu siten, että huomio minua hetken enenmän ja palaamme taas samaan. Tiedän että katuu joskus tulevaisuudessa. Haluaisin niin helpottaa tytön olia ja saada ymmärtämään että vika ei ole hänessä.
Ap
Eikö kenelläkään ole omakohtaisia kokemuksia tai antaa neuvoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi melkein erota ja olla lasten kanssa kolmistaan. Saisi lapset positiivisuuttakin elämään kun ei ole isää murjottamassa kaiken aikaa.
Jos 10 vuotta on noin mennyt niin ihmettelen ettet ole jo häipynyt tuollaisesta suhteesta. Ukkosi myrkyttää koko perheen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mies välttämättä kadu koskaan, ehkä perheen perustamista, mutta ei muuta.
Oma isäni ei koskaan edes tervehtinyt, en muista koskaan olleeni hänen sylissään. Ei leikkinyt tai puhunut, löi jos osuin lähelle. Samassa kodissa asuttiin. Valitettavasti tällaiset isät jättää lähtemättömän muiston, ei mitään tärkeää ja kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Puhu miehellesi. Myöhemmin hän luultavasti katuu, että oli aina etäinen ja kärttyinen, kun lapset olivat pieniä. Ei elannon hankkimisen kuulu normaalioloissa olla vuosikausia niin rankkaa, ettei voimia jää mihinkään muuhun elämään.
Olen yrittänyt puhua. Asia korjaantuu siten, että huomio minua hetken enenmän ja palaamme taas samaan. Tiedän että katuu joskus tulevaisuudessa. Haluaisin niin helpottaa tytön olia ja saada ymmärtämään että vika ei ole hänessä.
Ap
Pitää sitä miestä kuunnellakin, pelkkä sinun puhe ei riitä.
Ettekö osaa olla avoimia? Oletteko koskaan olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheaa lapsillesi tuollainen mitätöinti isän puolelta. Tulee taatusti jäämään lasten mieleen ja aiheuttaa ties mitä masennusta ja alakuloa. Mikset eroa? En kyllä olisi noin kauaa viitsinyt katsella tuollaista touhua, miettisit nyt vähän lastenkin kannalta!
Ei sen yhdessä olon tarvitse olla mitään erityistä, pitäkää ainakin ruoka-ajat niin että kaikki syövät yhdessä, vähän kerrallaan opetella sitä yhdessä oloa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jutteli eräänä iltana kun ei tiedä mitä kirjoittaisi kun ei ole mitään mitä kirjoittaa. Että ei tiedä edes mistä isi pitää."
Mikset auttanut sitä?!
Syy onkin sinussa, sinä mollaat eleilläsi jne huomaamattasi miestä.
Vierailija kirjoitti:
"Jutteli eräänä iltana kun ei tiedä mitä kirjoittaisi kun ei ole mitään mitä kirjoittaa. Että ei tiedä edes mistä isi pitää."
Mikset auttanut sitä?!
Syy onkin sinussa, sinä mollaat eleilläsi jne huomaamattasi miestä.
Lapset huomaavat kun toinen vanhemmista" haukkuu" toista ja vetävät siitä johtopäätöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sen yhdessä olon tarvitse olla mitään erityistä, pitäkää ainakin ruoka-ajat niin että kaikki syövät yhdessä, vähän kerrallaan opetella sitä yhdessä oloa...
Jos mies ei ole tajunnut koko lasten olon aikana( 10v!!) tuota tehdä niin tuskinpa tulee tekemäänkään.
No mitäs makeeta siinä miehessä on kun olet sille lapsiakin pukannut?
Vierailija kirjoitti:
Ei mies välttämättä kadu koskaan, ehkä perheen perustamista, mutta ei muuta.
Oma isäni ei koskaan edes tervehtinyt, en muista koskaan olleeni hänen sylissään. Ei leikkinyt tai puhunut, löi jos osuin lähelle. Samassa kodissa asuttiin. Valitettavasti tällaiset isät jättää lähtemättömän muiston, ei mitään tärkeää ja kaunista.
Mulla on kans tällainen läsnäoleva mutta poissaoleva isä, ei sentään lyönyt. Aloin olla hänen kanssaan tekemisissä vasta äitini kuoltua, kun oli pakko. Nyt käyn keski-ikäisenä terapiassa, jossa mm. puidaan tätä isäsuhdetta.
Mieti millaiset jäljet tuo jättää lapseesi. Itse en hyväksyisi tuollaista käytöstä.
Tuohan on ollut sinulta lasten emotionaalista kaltoinkohtelua jäädä suhteeseen, jossa lasten tarpeita ei huomioida.
Miksi ihmeessä olet tuollaisen miehen kanssa? Oikein hierot isän vastuuttomuutta lapsen naamalle.
Siis mitä mä just luin?