Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Marie Kondon opetus ei toimi
18.11.2021 |
En pysty luopumaan yhdestäkään esineestä kun kaikki tuovat minulle iloa. Kondo opettaa että pitäisi luopua niistä esineistä jotka eivät tuota iloa, mutta ainoa jonka löysin oli eilispäivän tyhjentynyt leipäpussi. Monesti sitä on sanottu että jokaisen pitäisi vähentää omistaan siksi että ihmisillä on liikaa tavaraa ja sen takia kaikkien pitäisi pyrkiä karsimaan omia tavaroitaan, joten mikä minussa on siis vikana kun en pysty vähentämään tavaroitani?
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei vaan toimi kaikilla. Ja voihan olla, ettei sinulla ole mitään vähennettävää.
Minulla kyseinen metodi on toiminut, eikä vain tavaroiden suhteen. Toki olen siivonnutkin. Opin luopumaan turhasta ja arvostamaan enemmän sitä minkä haluan pitää. Tavaramäärä on myös pysynyt kohtuullisena, eikä tule enää hankittua mitään ylimääräistä. Sama filosofia pätee harrastuksiin, ihmisiin lähelläni ja työhöni. Yritän soveltaa myös ajatuksiini, mutta se on välillä vaikeaa.
Hän myy uutta tavaraa hävitetyn tilalle.
Mutta joo, olen luontaisesti esteettinen minimalisti, joten Kondon opeista monikaan ei ole tulleet minulle tarpeeseen. Olen jo kehitellyt omat tapani itse. Pystyviikkaus on kyllä hyvä.
On paljon kätevämpää tietää missä ne yhdet hyvät xxxx:ät ovat kuin etsiä eri puolilta kotia viisiä, jotka ovat kadonneet moninkertaisten tavaramassojen sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Hän myy uutta tavaraa hävitetyn tilalle.
Mutta joo, olen luontaisesti esteettinen minimalisti, joten Kondon opeista monikaan ei ole tulleet minulle tarpeeseen. Olen jo kehitellyt omat tapani itse. Pystyviikkaus on kyllä hyvä.
On paljon kätevämpää tietää missä ne yhdet hyvät xxxx:ät ovat kuin etsiä eri puolilta kotia viisiä, jotka ovat kadonneet moninkertaisten tavaramassojen sekaan.
Tuokin riippuu esineestä. Esine on hyvä säilyttää lähellä sitä paikkaa, jossa sitä käytetään, koska muuten se ei palaudu paikoilleen. On parempi omistaa vaikka kolme kappaletta asiaa ”x” eri huoneissa kuin yksi kappale, joka seilaa jossakin huoneiden välillä.
Itse yritin vähentää tavaraa lukumäärällisesti, kunnes tajusin että esimerkiksi vessat pysyvät paljon siistimpinä, kun jokaisessa on oma siivousspray. Ja ei mennä nyt siihen, kuinka kukakin vessansa siivoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aivan sataprosenttisen varma, että Kondo itsekin ymmärsi että vasara olisi tuottanut iloa siinä vaiheessa, kun hän hakkasi naulaa paistinpannulla.
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan sataprosenttisen varma, että Kondo itsekin ymmärsi että vasara olisi tuottanut iloa siinä vaiheessa, kun hän hakkasi naulaa paistinpannulla.
Pannuvalmistajalle tuo anekdootti toi taatusti iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota menetelmää. Harva esine tuottaa minulle varsinaisesti iloa, mutta voi silti olla tarpeellinen.
Silloin se ilo tulee siitä, että asian tekeminen tulee mahdolliseksi tai helpottuu, kun on se tarpeellinen esine olemassa. Esimerkiksi hammasharja ei minulle tuota iloa sinänsä, mutta hampaiden puhdistus olisi varsin vaikeaa ilman sitä.
Tuntuu hyvältä heittää tavarat kaatopaikalle ja ostaa sitten uudet tilalle? On tämä yhteiskunta kyllä siinä jamassa, että aika on kaatua omaan mahdottomuuteensa. Ainoa asia jonka juuri nyt haluaisin heittää roskiin on Kondon vastenmielinen opus. Sitä ei vain ole minulla. Eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän myy uutta tavaraa hävitetyn tilalle.
Mutta joo, olen luontaisesti esteettinen minimalisti, joten Kondon opeista monikaan ei ole tulleet minulle tarpeeseen. Olen jo kehitellyt omat tapani itse. Pystyviikkaus on kyllä hyvä.
On paljon kätevämpää tietää missä ne yhdet hyvät xxxx:ät ovat kuin etsiä eri puolilta kotia viisiä, jotka ovat kadonneet moninkertaisten tavaramassojen sekaan.
Tuokin riippuu esineestä. Esine on hyvä säilyttää lähellä sitä paikkaa, jossa sitä käytetään, koska muuten se ei palaudu paikoilleen. On parempi omistaa vaikka kolme kappaletta asiaa ”x” eri huoneissa kuin yksi kappale, joka seilaa jossakin huoneiden välillä.
Itse yritin vähentää tavaraa lukumäärällisesti, kunnes tajusin että esimerkiksi vessat pysyvät paljon siistimpinä, kun jokaisessa on oma siivousspray. Ja ei mennä nyt siihen, kuinka kukakin vessansa siivoaa.
Yksi ratkaiseva tekijä on tuntea itsensä ja omat tapansa. Joillekin sopii, että on vaikka yhdet sakset, joilla on tietty paikka. Toiselle sopii, että jokaisessa huoneessa on sakset. Toinen tapa ei ole toista huonompi, mutta toisen tapa ei toisella toimi.
Tavaroiden kanssa monille sopii miettiä taloustieteessä käytetyn rajahyödyn käsitettä analogiana. Jos minulla on vaikka kolmet sakset, onko elämä minulle helpompaa vai vaikeampaa siihen nähden että saksia olisi kahdet tai yhdet. Yksinkertainen esimerkki, mutta ehkä pointin tajuaa. Jos kaksilla tai yksillä pärjää, silloin ylimääräisten rajahyöty laskee eli ne aiheuttavat enemmän haittaa kuin iloa.
Yhdellä youtube-videolla puhuttiin ilon sijaan tavaran hallinnasta. Kaikesta tavarasta aiheutuu jonkin verran vaivaa, ja voi miettiä, onko tavara sen vaivan arvoinen. Jos on, niin hyvä, jos ei, niin kannattaa harkita siitä luopumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on helppo luopua tavaroista mutta noiden hävittäminen on hankalaa. Jos ei surutta heitä vain roskiin.
Itse en ymmärrä sitä liiallista tavaroiden paikoilleen asettamista. Pystyviikkaus, luoja että vie aikaa. Tai kaappien laittaminen täyteen kaikenmaailman laatikoita ja muita tavaroiden lajittelijoita. Itselle on tärkeää että vaatteen tai tavaran laittaa paikoilleen nopeasti.
Mulle jäi Kondon aallosta pystyviikkaus sukka- ja alusvaatelaatikkoon. Ja ai että se tuottaakin iloa. Ne ovat pajukorissa, siististi viikattuna ja se viikkaamisen teko rauhoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni Kondon ohjeiden mukaan kannattaa käydä tavaransa läpi. Toki suomalaiset ei tunne iloa joten
kannattaa ajatella tulenko käyttämään tätä tavaraa joskus elinaikanani ja kannattaako minun säilöä tätä.
Lapsenne kuitenkin sitten kuoltuanne Kondoilee tavaranne roskiin.
Joskus oli lehdessä ohje että kannattaa miettiä onko käyttänyt esinettä tai tavaraa viimeisenä kolmen kuukauden aikana. Jos ei niin esine kannattaa laittaa pois ja eteenpäin. Sitten oli haaste että joka päivä poistettiin kodista kaksin kertaisen määrä, eli esim jos oli eilen poistanut 2 tavaraa niin tänään poistetaan 4 tavaraa ja huomenna poistetaan 8 tavaraa. Tuota jatkettiin kunnes tuli 365 päivää täyteen haasteen aloittamisesta.
Minulla kaikki alkoi taas sujua kun luovuin "KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika"-kirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kaikki alkoi taas sujua kun luovuin "KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika"-kirjasta.
Miksi ihmeessä luovuit? KonMaribon siiviajien ja järjestäjien pyhä kirja, siitä luopuminen on kuin jos menisit Intiaan ja löisit siellä lehmää.
Minun metodi on: ”luovu rakkaimmasta esineestäsi ja opi vaalimaan vähem,-n rakkaita asioita tärkeänä sinulle!”
Smaa höpöä kuin kaikki muutkin naistenlehtien jutut voimaantumisista…
Vierailija kirjoitti:
Joskus oli lehdessä ohje että kannattaa miettiä onko käyttänyt esinettä tai tavaraa viimeisenä kolmen kuukauden aikana. Jos ei niin esine kannattaa laittaa pois ja eteenpäin. Sitten oli haaste että joka päivä poistettiin kodista kaksin kertaisen määrä, eli esim jos oli eilen poistanut 2 tavaraa niin tänään poistetaan 4 tavaraa ja huomenna poistetaan 8 tavaraa. Tuota jatkettiin kunnes tuli 365 päivää täyteen haasteen aloittamisesta.
Oho, tällä tavalla saakin tavaroita paljon pois, jopa enemmän kuin niitä on koko maailmassa! Ehkä joka päivä 1 enemmän kuin eilen voisi olla parempi tavoite.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä tuota menetelmää. Harva esine tuottaa minulle varsinaisesti iloa, mutta voi silti olla tarpeellinen.