Miksi jotkut nyrpeäilmeiset ja hiljaiset henkilöt ovat äärimmäisen suosittuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät.

Mitä ne sisarelta oppimasi kaveruustaidot konkreettisesti ovat? Kuvasit asian ikään kuin sinun ei tarvitsisi tehdä mitään, vaan ihmiset tulisivat sinun luoksesi tuosta vaan. Sinä vaan möllötät happaman näköisenä, ja muut haluavat olla kavereitasi. 

En tiedä miltä näytän muiden silmissä, mutta olen vaan ja usein ihmiset tulevat puhumaan minulle ja haluavat olla kavereita. En tiedä miksi tekevät niin. Ja kaverit taidot ovat sitä, että minulle on helppoa muodostaa läheisiä kaverisuhteita, jotka kestävät yli 10 vuottakin esim, eikä minulla ole mitään draamoja kavereideni kanssa melkeinpä koskaan. Minulla on monta läheistä ystävää keihin olen ystävystynyt jo ala-asteella tai teininä ja ovat edelleen hyviä ystäviäni.

On mullakin kavereita kouluajoilta, mutta uudempia ei ole juurikaan siunaantunut.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä olen myrtsi-ilmeinen (se on vaan resting bitch face) ja hiljainen, enkä lainkaan suosittu. En ole yhtään kiinnostavan näköinen ulkonäöltä tai pukeutumiselta, joten kai se johtuu siitä.

Sama kokemus. Lisäksi sekin on tullut huomattua ettei pukeutumisella tai tyylilläkään ole tällä perusilmeellä mitään väliä vaan ihan ainoa minkä olen huomannut oikeasti vaikuttavan on maski.

Oli oikeasti ensi alkuun vähän järkytyskin kuinka ihmiset yht'äkkiä kohteli ihan eri tavalla (ja etenkin kun just oli päällä poikkeusaika ja kaikenlaisten kontaktien ja jopa sanattomankin kommunikaation kuvitteli olevan normia vähäisempää) eli ihmiset otti katsekontaktia ihan eri tavalla kuin ennen ja etenkin se katse oli ihan erilainen. Ennen sai enemmänkin sellaista ns. pahaa silmää ja jopa vihamielisiä mulkaisuja muilta, mutta maskin kanssa ihmiset suhtautuu neutraalisti. Osalla taas näkee kuinka silmät hymyilee..

Se tuntuu hurjalta (ja surulliseltakin) ajatella, että kuinka erilaista se elämä heillä onkaan joilla on erilainen perusilme ja itse pääsi sellaisesta osalliseksi vasta kun kasvoista on puolet peitettynä. Kivalta tämä kyllä tuntuu ja sellainenkin on tässä tullut huomattua, että tosi monilla suomalaisilla on ihan hurjan kauniit silmät.

Oon itse lähellä kuvailemaasi ihmistä. Uskoisin, että yksi puoli asiassa on se, että ihmiset ajattelevat, että hiljainen ja kohtelias ihminen on hyvä kuuntelija ja kiinnostunut heidän asioistaan. Totuus on se, että en ole, vaan kuuntelijan rooli on todella uuvuttava.

Toinen puoli asiassa on se, että oon esimerkiksi aiemmin kuullut tuiki tuntemattomalta ihmiseltä, että näytän todella ystävälliseltä ja mukavalta ja muhun on haluttu tehdä tuttavuutta. Mutta tällaiset tuttavuudet lähes poikkeuksetta on johtaneet siihen, että mua kohdellaan kuin kynnysmattoa. Joten oon tietoisesti alkanut opetella myrtsiä ja luotaantyöntävää ilmettä, koska perusilmeeni on liian ystävällinen ja vilpitön ja vetää puoleensa vääränlaista seuraa. Nykyään mulle on myös varoitusmerkki, jos mua lähestytään liian lipevästi tai imarrellen.

Kun olin nuori, olin (olen yhä) todella ujo. Mutta erityisesti miehet kiinnostuivat (eivät tietenkään kaikki vastaantulevat!), enimmäkseen jopa ne puheliaat eivätkä itseni kaltaiset hiljaiset tyypit. Itse sain valita kuka niistä kiinnostaa vai kiinnostaako kukaan ja joskus kiinnostuin niistä jotka eivät vaikuttaneet kiinnostuneen minusta. Pitää vääntää tuo asia rautalangasta kun muuten se kuulostaa kehuskelulta.

Naiset ovat olleet joko heti samalla aaltopituudella ja ovat jääneet läheisiksi ystäviksi tai sitten ovat olleet epäileväisiä outoa jurottajaa kohtaan ja he eivät sitten olekaan lähipiirissäni.

Vaikka olenkin hiljainen niin ei se ihmisille välttämättä tarkoita epäkiinnostavaa. Päinvastoin, olen aikoinaan saanut lempinimen mysteeri_nimeni_ ja se oli siis hyvää tarkoittava :)