Miksi jotkut nyrpeäilmeiset ja hiljaiset henkilöt ovat äärimmäisen suosittuja?

Näitä on sekä naisissa että miehissä, joten sukupuoliaspektin voi käytännössä sulkea pois.

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät. Lisäksi mun kumppani on tosi extroverttinen joten hänellä on paljon kavereita, joten hänen kauttaankin tutustun paljon uusiin ihmisiin myöskin.

Jos on hyvännäköinen hoikka nainen niin eihän siinä äänessä tarvi olla tai hymyillä jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät. Lisäksi mun kumppani on tosi extroverttinen joten hänellä on paljon kavereita, joten hänen kauttaankin tutustun paljon uusiin ihmisiin myöskin.

Kuulostaa kivalta kyllä. 🙂 Se on just jännää, miten vähäeleisesti ne mainitsemani tyyppiset henkilöt jotenkin kiehtovat ihmisiä ja löytävät heti kavereita. Ihmiset jotenkin hakeutuvat heidän luokseen. Ehkä se on jotain karismaakin (sellaista hillittyä karismaa).

Ulkonäöllä on usein merkitystä. Valokuvissahan ihminen ei edes puhu, joten totta kai ihminen voi olla suosittu kuvia esittelevissä palveluissa, jos ulkonäössä ja asenteessa on jotain kiinnostavaa.

Jos puhutuissa jutuissa ei ole mitään erikoista, ulkonäön lisäksi toisten elämäntyylin tai identiteetin tukeminen on varmaan suuressa roolissa.

Jo ennen vanhaan oli runotyttöjä, gootteja ym. Jos joku runotyttö ei edes tehnyt runoja, eiköhän olemus ollut tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät. Lisäksi mun kumppani on tosi extroverttinen joten hänellä on paljon kavereita, joten hänen kauttaankin tutustun paljon uusiin ihmisiin myöskin.

Ja myös lisäyksenä, että tuntemattomia ihmisiä kohtaan saata mielestäni olla vähän tylsä enkä halua paljastaa itsestäni liikaa koska en vielä tunne ihmistä. Mutta läheisten ihmisten kanssa hassuttelen paljon ja puhun syvällisiä, mitä moni arvostaa. Mutta en näytä mun hassuttelu/syvällistä puolta kuin vain ihmisille keihin luotan. Siksi ehkä jonkun tuntemattoman mielestä saattaa olla outoa että mulla on paljon kavereita kun en pyri olemaan mitenkään hauska tai karismaattinen tuntemattomia kohtaan

Edesmenneen PMMP-bändin vaalea laulajatar menee aika pitkälti tähän ihmistyyppiin (oma subjektiivinen mielipiteeni, joka perustuu julkisuuden imagoon, kun en tunne häntä).

Myrtsi-ilmeinen ihminen ei välttämättä ole Myrtsi. Ei ihminen perusilmeelleen mitään voi.

Mitä hiljaisuuteen tai introverttiyteen tulee, niin monella introvertillä on paremmat sosiaaliset taidot kuin useimmilla ekstroverteillä. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot kun on paljon muutakin kuin pelkkää äänessä oloa. Hiljaiset ihmiset ovat usein myös hyviä kuuntelijoita ‐ parempia kuin nämä sosiaalisena pidetyt päättäjät.

Moni ärsyyntyy tästä kommentista, mutta ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Myrtsi-ilmeinen ihminen ei välttämättä ole Myrtsi. Ei ihminen perusilmeelleen mitään voi.

Mitä hiljaisuuteen tai introverttiyteen tulee, niin monella introvertillä on paremmat sosiaaliset taidot kuin useimmilla ekstroverteillä. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot kun on paljon muutakin kuin pelkkää äänessä oloa. Hiljaiset ihmiset ovat usein myös hyviä kuuntelijoita ‐ parempia kuin nämä sosiaalisena pidetyt päättäjät.

Moni ärsyyntyy tästä kommentista, mutta ihan sama.

Ei ole toki, mutta itse olen ollut koko elämäni introverttiyden lisäksi aika lempeäluonteinen, lojaali ja kiltti, mutta ihmiset lähinnä kaihtavat minua ja on aina sellainen olo, että mun pitää tsempata ja "reipastua" ihan kamalasti ihmisten seurassa, jotta kelpaisin. Ikävät elämänkokemukset ovat aavistuksen katkeroittaneet minua ja olen todella yksinäinen. Ehkä sitten olen karismaton ja sosiaaliset taitoni ovat vähän kömpelöt tai olen jotenkin epäsynkassa muuten ympäristöön nähden. Ihaillen ihmettelen näitä toisia ujoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät.

Mitä ne sisarelta oppimasi kaveruustaidot konkreettisesti ovat? Kuvasit asian ikään kuin sinun ei tarvitsisi tehdä mitään, vaan ihmiset tulisivat sinun luoksesi tuosta vaan. Sinä vaan möllötät happaman näköisenä, ja muut haluavat olla kavereitasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät. Lisäksi mun kumppani on tosi extroverttinen joten hänellä on paljon kavereita, joten hänen kauttaankin tutustun paljon uusiin ihmisiin myöskin.

Kuulostaa kivalta kyllä. 🙂 Se on just jännää, miten vähäeleisesti ne mainitsemani tyyppiset henkilöt jotenkin kiehtovat ihmisiä ja löytävät heti kavereita. Ihmiset jotenkin hakeutuvat heidän luokseen. Ehkä se on jotain karismaakin (sellaista hillittyä karismaa).

Niin, eiväthän nämä äänekkäimmät, räväkät itseään jatkuvasti esille tuovat ihmiset välttämättä ymmärrä hillityn karisman olemassaoloa. Itse olen hiljainen, jopa estynyt ja jännittävä tuntemattomien seurassa, mutta kun tutustun ihmisiin, olen usein kohtalaisen puhelias, pidän syvällisistä keskusteluista. Ja ystäviä mulla on, miestä ei kylläkään ole (on ollut kuitenkin, mutta olen tullut kohdelluksi huonosti viimeisimmässä suhteessa ja olen tullut varovaiseksi miesten suhteen).

Mä olen myrtsi-ilmeinen (se on vaan resting bitch face) ja hiljainen, enkä lainkaan suosittu. En ole yhtään kiinnostavan näköinen ulkonäöltä tai pukeutumiselta, joten kai se johtuu siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät.

Mitä ne sisarelta oppimasi kaveruustaidot konkreettisesti ovat? Kuvasit asian ikään kuin sinun ei tarvitsisi tehdä mitään, vaan ihmiset tulisivat sinun luoksesi tuosta vaan. Sinä vaan möllötät happaman näköisenä, ja muut haluavat olla kavereitasi. 

Kiinnostaisi tietää myös, koska eihän se ole mikään taito jos ei tee mitään. Ei kukaan tule mun kanssa kaveeraamaan jos vaan möllötän tekemättä mitään.

Meistä huokuu viisaus ja auktoriteetti :=D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kun olisit kuvaillut mua :D mulle syy siihen on kai että mulla on melko saman ikäinen sisko, jonka kanssa lapsena opin kaveruus taitoja, niin kavereiden saaminen on mulle tosi luontaista ja alitajuntaista. Ihmiset vaan lähestyy mua ja haluaa olla kavereita, en tiedä miksi tekevät niin, mutta ihan mukavaa kun tekevät.

Mitä ne sisarelta oppimasi kaveruustaidot konkreettisesti ovat? Kuvasit asian ikään kuin sinun ei tarvitsisi tehdä mitään, vaan ihmiset tulisivat sinun luoksesi tuosta vaan. Sinä vaan möllötät happaman näköisenä, ja muut haluavat olla kavereitasi. 

En tiedä miltä näytän muiden silmissä, mutta olen vaan ja usein ihmiset tulevat puhumaan minulle ja haluavat olla kavereita. En tiedä miksi tekevät niin. Ja kaverit taidot ovat sitä, että minulle on helppoa muodostaa läheisiä kaverisuhteita, jotka kestävät yli 10 vuottakin esim, eikä minulla ole mitään draamoja kavereideni kanssa melkeinpä koskaan. Minulla on monta läheistä ystävää keihin olen ystävystynyt jo ala-asteella tai teininä ja ovat edelleen hyviä ystäviäni.

Jotkut vaan puhuu vähän, mutta painokasta asiaa. Jos nonstop- källättäjä on sama kuin ekstrovertti, niin ei jatkoon. Ympäristöystävällisenä ihmisenä kieltäydyn melusaasteesta.

Vierailija kirjoitti:

Meistä huokuu viisaus ja auktoriteetti :=D

Jotkut ajattelee päällään, jotkut ei 😄

Minä olen se juro, väheleinen ukko joka aina hakeutuu ulkoreunalle kun jotakin tapahtuu tai jossain kerääntyy porukkaa. 

Kiinnosta muut ihmiset yhtään, mutta niin ne vain aina pikkuhiljaa kerääntyy minun ympärille. 

Uskoisin se että en HAE huomioita millään, päinvastoin koitan vain sulautua varjoihin, on ihmisiin positiivinen vaikutus. 

rkele. Pitää varmaan vetää huomioväriä partaan ja pukeutua neoniin, että jättäisivät rauhaan. 

Vaihtoehtona nyky-yhteiskunnassa ja elämäntilanteessani ei ole se että voisin ja saisin erakoitua rauhassa

M41

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaan puhuu vähän, mutta painokasta asiaa. Jos nonstop- källättäjä on sama kuin ekstrovertti, niin ei jatkoon. Ympäristöystävällisenä ihmisenä kieltäydyn melusaasteesta.

Tähän mysteeriin liittyy se, että ne omassa elämässäni kohtaamani puhuvat ihan tavallisia, arkisia, neutraaleja juttuja eli ei edes mitään nokkelaa huumoria tai poikkeuksellista oivaltavuutta. Ilmeisesti sellainenkin ylitsevuotava nokkeluuskin on sitten vain negatiivinen asia monien mielestä. Itse ihailen nokkeluutta ja omaperäisyyttä ajattelussa, niin sitten olen ihan ihmeissäni, kun täysin neutraalit kommentit ovatkin niitä kaikkein ihailluimpia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meistä huokuu viisaus ja auktoriteetti :=D

Jotkut ajattelee päällään, jotkut ei 😄

Millä ne muut sitten mielestäai ajattelevat?