Lue keskustelun säännöt.
Onko kehitysvammaisilla, esim down, oikeus saada lapsia? Liite mukana
25.11.2009 |
Onko heillä automaattisesti munanjohtimien katkaisu tehty, vai mitä heidän seksuaalisuudestaan seuraa. Kamalaa, jos väkisin steriloitaisiin. Onko kehitysvammaisilla lapsia?
Liite:
Seksuaaliterapeutti Kirsimaria Luoma-aho koputtaa oveen ennen kuin astuu kehitysvammaisen huoneeseen.
Kuva: YLE / Mikko Haapanen
Helsingin kaupungin ylläpitämässä kehitysvammaisten aikuisten ryhmäkodissa Vallilassa pyritään ottamaan huomioon asukkaiden seksuaalisuus. Asukkaat voivat esimerkiksi muuttaa yhteiseen huoneeseen, jos kumpikin osapuoli sitä haluaa. Myös pornon katselu on sallittua siinä missä muillekin yli 18-vuotiaille. Yksityisyyttä varjellaan muun muassa lukoin.
Pari- ja seksuaaliterapeutti Kirsimaria Luoma-aho esittelee ryhmäkotia, jossa asuu autetusti 10 täysi-ikäistä kehitysvammaista. Eräässä parinkymmenen neliön huoneessa on yhden ihmisen nukuttava sänky ja ovessa lukko. Asukas ei Luoma-ahon mukaan ole pyytänyt parisänkyä.
- Yökylille periaatteessa pääsee. Meillä ei ole mitään oikeutta evätä tai kieltää sitä silloin, jos katsotaan, että kummankin osapuolen tahto toteutuu, eikä kummankaan oikeuksia rikota. Silloin ilman muuta halutessaan saa kutsua vieraan, Luoma-aho sanoo.
Intiimit hetket mahdollisia
Parisuhteita muodostuu aika ajoin, ja mahdollisuuksien mukaan asukkaat voivat muuttaa yhteen tai esimerkiksi vierekkäisiin huoneisiin, jos molemmat osapuolet sitä haluavat. Intiimit hetket varmistetaan esimerkiksi lukoilla. Oveen pitää aina koputtaa ennen sisääntuloa, ja mielellään odottaa koputuksen jälkeen, että sisään voi mennä.
- Toki henkilökunnalla on avaimet asukkaiden turvallisuuden takia, jos tulee sairaskohtaus, epilepsiakohtaus tai joku muu, että tarvitaan apua, Luoma-aho toteaa.
Hän antaa henkilökunnalle koulutusta ja asiakkaille seksuaaliterapiaa. Kehitysvammaisen käsitykset seksuaalisuudesta eroavat usein yleisistä käsityksistä. Luoma-ahon mukaan tärkeintä on tieto siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Joskus syntyy kaikkien kannalta kiusallisia tilanteita.
- Asiakkaalle saattaa tulla häpeäntuntoja ja vaarallisia tilanteita. Henkilökunta voi kokea joskus oikeuksiaan loukattavan, sekä osaamattomuutta tai turvattomuutta.
Yksinäisyys monien todellisuutta
Monet kehitysvammaiset ovat yksinäisiä, koska sopivaa kumppania ei löydy. Yksinäiselle paras lääke seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi on itsetyydytys. Luoma-aho korostaa, että masturbaatio on täysin hyväksyttävää.
- Ilman muuta. Masturbaatio on kehitysvammaisella useimmiten ehkä ainutkin tapa purkaa omia seksuaalisia tarpeitaan. Itsetyydytys tekee ihmiselle hyvää, se on terveellistä ja auttaa rentoutumaan, opettaa hoivaamaan ja pitämään itseään hyvänä. Se on maailman tavallisin asia, sitä tekee suurin osa ihmisistä, Luoma-aho korostaa.
Myös pornon katselu on Luoma-ahon mukaan sallittua. Jos asiakas ei itse sitä jostain syystä saavuta, henkilökunta voi auttaa esimerkiksi lehden tai elokuvan ostamisessa.
- Jos asiakas on yli 18-vuotias, meillä ei ole mitään oikeutta kieltää. Suomen laki sanoo, että porno on kielletty alle 18-vuotiailta, ja me pidetään samasta kiinni.
Porno on henkilökohtainen asia
Kehitysvammainen saattaa kuitenkin tarvita tulkinta-apua eri tavalla kuin useimmat muut.
- Neuvon usein, että ne ovat satuja, tarinoita. Jos katsot niitä, se ei tarkoita sitä, että hemaiseva nainen Stockmannin hississä haluaa harrastaa pornoa kanssasi. Mutta sinulla on lupa katsoa pornoa ja se on ihan tavallista, kertoo Luoma-aho.
Hänen mukaansa on syytä korostaa, että porno on henkilökohtainen asia, jota harrastetaan, kun muita ei ole paikalla.
- Me neuvomme, että jos henkilökunta tulee huoneeseen, laitat ne omaan kaappiin, sillä niiden paikka ei ole pöydällä. Tai jos henkilökunta tulee auttamaan, elokuva ei jyllää telkkarissa samaan aikaan, vaan niitä katsotaan omassa rauhassa.
YLE Uutiset / Mikko Haapanen
Kommentit (131)
joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aina steriilejä? Voivatko kaksi downia edes saada elinkelpoista jälkeläistä? Suoraan sanoen, henkilöiden, jotka eivät henkisten ominaisuuksiensa takia kykene huolehtimaan lapsista, ei tulisi niitä myöskään tehdä.
Mites sitten sokeat vanhemmat? Kuurot? Liikuntaesteiset? Kysehän on vain siitä, että he tarvitsevat perheelleen tukitoimia. Mutta niin he tarvitsisivat muutenkin! Eli tukiasunto heillä todennäköisesti jo on, lisäksi sitten apua perheen arjen järjestämisessä ja tukihenkilö, johon ottaa yhteyttä pulmatilanteissa.
Tarkennan aiempaa: Henkilön, joka ei ole henkisten ominaisuuksiensa takia kykenevä huolehtimaan edes itsestään, ei tulisi tehdä lapsia.
Skarppaahan nyt, kuulostat pahasti natsilta. Eli sokeat, kuurot ja liikuntaesteisetkin tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja tukitoimia selvitäkseen vanhemmuudestaan. Siis aivan kuten kehitysvammaisetkin. Mikä on siis se syy, miksi juuri henkisesti vajavaiset eivät sinusta saa hankkia lapsia? "kun se on niin inhottavaa" ei sitten kelpaa syyksi.
Esim. ei-kehtysvammainen liikuntavammainen ymmärtää tekojensa seuraukset ja kykenee ottamaan henkisesti vastuun itsestään ja omasta elämästään. Ihminen, jonka äo on 50, ei ole kykenevä kasvattamaan lapsia. Onneksi olkoon muuten tosta natsikortista. Huoh.
Aika moni "tervekään" ei kykene ottamaan henkisesti vastuuta lapsesta, saati elämästään kokonaisuudessaan. Toisaalta lievästi kehitysvammainen vanhempi voi olla maailman tunnollisin vanhempi.
Kysymyshän kuuluu edelleen: jos verrataan ryhmiä, jotka tarvitsevat joka tapauksessa yhteiskunnan tukitoimia, miksi juuri kehitysvammaiset ovat ryhmä, jolle sellaisia ei lapsien hankinnan yhteydessä pitäisi antaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehitysvammaisen lapsi ei ymmärtääkseni aina ja automaattisesti ole kehitysvammainen. Ja joka tapauksessa: miksi yhteiskunnalla olisi oikeus kieltää jotakuta lisääntymästä? Jos siis perusteena olisi se, että kun siitä tulee ikäviä kuluja yhteiskunnalle, kun joudutaan avustamaan perhettä. Samalla perusteellahan voisi kieltää köyhiä hankkimasta lapsia. Tai pakkosteriloida kaikkia ongelmaiset, joiden voisi epäillä tarvitsevan lastensuojelun apua! Miettikää nyt hiukan tarkemmin asiaa: mikä olisi se peruste, jolla lastenteko kiellettäisiin?
Minusta vanhemmuus on syytä kieltää vain tilanteessa, jossa se on äidille vaarallinen terveydellisistä syistä. Ja huostaanottoa voidaan harkita lastensuojelullisista syistä, jos vanhemmat ovat täysin kykenemättömiä tukitoiminkin selviämään vanhemmuudesta. Se on modernin hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä tarjota tukea monenlaisille perheille. Sairaille, sairastuville, sosiaalisiin ongelmiin ajautuville.
varmuudella etukäteen päättää, kuka kykenee vanhemmuuteen ja kuka ei.
Sellainen byrokraatille myönnettävä ylijumala-oikeus ON natsismia, nariskoon HardcoreZEN (vai mikä se olikaan) mitä tahansa.
Rajanveto on erittäin vaikeaa. Sen vuoksi se on parempi seurata, mihin perhe sitten tukitoimien avulla kykenee.
Edelleenkään, kenenkään, joka ei kykene ottamaan vastuuta omasta elämästään, ei tulisi tehdä lapsia. Olisi sitten kyseessä kehitysvammainen, tai 'normaali' henkilö.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Kehitysvammainen henkilö ei (yleensä) kykene vastaamaan lapsen emotionaalisiin tarpeisiin, tai kasvattamaan lasta.
Esim. liikuntarajoittenen kykenee, vaikka tarvitseekin apua muissa elämään liittyvissä jutuissa. On eri asia saada apua esim. kaupassa käymiseen, kuin saada apua lapsen kasvattamiseen, koska äo on 50 ja on itsekin lapsen tasolla.
näytätkö sen kohdan, missä olen ehdottanut tietyille ihmisryhmille pakkosterilaatiota?
Ja toi yks ketjun alkupäässä oleva viesti, missä totesin steriloinnin olevan ok, kun kyse on syvästi vammautuneesta, niin tarkoitin siis, että tältä henkiltö poistetaan kohtu ja munasarjat kokonaan.
Pari vuotta sitten lehdessä oli juttua, kun eräälle syvästi kehitysvammaiselle tytölle oli näin tehty.
sokea parikaan voi ottaa täyttä vastuuta omasta elämästään? Hekin tulevat aina tarvitsemaan näkevän avustajan apua elämässään!
Joten jos nyt verrataan lievästi kehitysvammaista pariskuntaa, jotka kykenevät erottamaan väärät asiat sallituista, miten hitossa kehtaat rajata heidät kelvottomiksi vanhemmiksi?
Ja jos nyt sitten tingit periaatteestasi, niin mihin panet sen ÄO-rajan, jossa kehitysvamma on niin iso, ettei vanhemmuus onnistukaan?
Oikeasti: et osaa eikä kukaan muukaan osaa vetää sellaista rajaa. Ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on myös erilaiset elämäntilanteet ja tukiverkostot olemassa.
Loppujen lopuksi kysymys kiertyy sen ympärille, miten paljon yhteiskunta kykenee auttamaan apua ja tukea tarvitsevia perheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näytätkö sen kohdan, missä olen ehdottanut tietyille ihmisryhmille pakkosterilaatiota? Ja toi yks ketjun alkupäässä oleva viesti, missä totesin steriloinnin olevan ok, kun kyse on syvästi vammautuneesta, niin tarkoitin siis, että tältä henkiltö poistetaan kohtu ja munasarjat kokonaan. Pari vuotta sitten lehdessä oli juttua, kun eräälle syvästi kehitysvammaiselle tytölle oli näin tehty.
ensin sanot, ettet ole ehdottanut pakkosterilaatiota, mutta sitten sanot, että juu.
jossa molemmat vanhemmat ovat monivammaisia (molemmilla liikuntavamma, lievä kehitysvamma ja vielä eriasteisia näkö- ja kuulovammoja) heidän nyt jo aikuiset lapsensa olivat kyllä täysin kodinhoitajien kasvattamia ja vanhempi-lapsi suhde jokseenkin vääristynyt, tosin sehän voi vääristyä myös alkoholi- tai mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheessä (ts. lapsi kantaa vastuun ja huolehtii vanhemmistaan jääden itse ilman tukea). Nämä olivat kyllä eläneet rankan lapsuuden vammaisten vanhempien kanssa vaikka vanhemmat sinällään parhaansa tekivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kehitysvammaisten vanhemmat haluaisivat, että lapset saisivat aikuistuttuaan lapsia, jotta heillä olisi sitten vanhanakin joku huolehtimassa.
Outo ajatus, mutta tuli mieleen. Ei kai kukaan noin ajattele tai voi ajatellakin.
Tai sitten joku, jolla on vain kehitysvammainen lisääntyvä lapsi, niin toivoo kumminkin kovasti lapsenlapsia.
Eli riippuu kaiketi myös siitä, mitä kehitysvammaisen vanhemmat opettavat.
Johtuuko se siis siitä, että down-miehet ovat usein steriilejä, vai siitä, että downit steriloidaan, jotta lapsia ei tulisi?
Miten heille opetetaan. (Vai tutkitaanko kunkin pariskunnan mies nopeasti, että onko steriili ja toimiin ryhdytään, jos ei ole)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa molemmat vanhemmat ovat monivammaisia (molemmilla liikuntavamma, lievä kehitysvamma ja vielä eriasteisia näkö- ja kuulovammoja) heidän nyt jo aikuiset lapsensa olivat kyllä täysin kodinhoitajien kasvattamia ja vanhempi-lapsi suhde jokseenkin vääristynyt, tosin sehän voi vääristyä myös alkoholi- tai mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheessä (ts. lapsi kantaa vastuun ja huolehtii vanhemmistaan jääden itse ilman tukea). Nämä olivat kyllä eläneet rankan lapsuuden vammaisten vanhempien kanssa vaikka vanhemmat sinällään parhaansa tekivät.
Kukaan ei muuten ole tässä kieltänyt sitä, että osa kehitysvammaisista vanhemmista ei kovinkaan hyvin pärjää vanhemmuudessaan (tosin tuo sinun esimerkkisi oli aika korkeasti ongelmainen perhe).
Vaan kyse oli siitä, kuka määrittää sen rajan etukäteen ja miten oikein sellainen määrittäminen on moraalisesti?
sen perheen lapsilla oli sentään sisarukset turvanaan.
Tosiaan, taatusti oli hankalaa esim. koulussa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huomatut erikoiset testattaisiin ja jos äo on alle 80, niin sitten olisi jonkinlainen lisääntymistiedotus paikallaan. Eli ehkäisyneuvonta
se että tarvitsee näkevän avustajan apua on täysin eri asia kuin että ei pysty ottamaan vastuuta elämästään.
Sokea ei tarvitse sokeutensa vuoksi edunvalvontaa tai holhousta. Henkisen vamman vuoksi voi tarvita ja minusta on vähän huono idea että itsekin holhouksen tarpeessa olevat ihmiset olisivat vastuussa lapsista.
sokea parikaan voi ottaa täyttä vastuuta omasta elämästään? Hekin tulevat aina tarvitsemaan näkevän avustajan apua elämässään! Joten jos nyt verrataan lievästi kehitysvammaista pariskuntaa, jotka kykenevät erottamaan väärät asiat sallituista, miten hitossa kehtaat rajata heidät kelvottomiksi vanhemmiksi? Ja jos nyt sitten tingit periaatteestasi, niin mihin panet sen ÄO-rajan, jossa kehitysvamma on niin iso, ettei vanhemmuus onnistukaan? Oikeasti: et osaa eikä kukaan muukaan osaa vetää sellaista rajaa. Ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on myös erilaiset elämäntilanteet ja tukiverkostot olemassa. Loppujen lopuksi kysymys kiertyy sen ympärille, miten paljon yhteiskunta kykenee auttamaan apua ja tukea tarvitsevia perheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näytätkö sen kohdan, missä olen ehdottanut tietyille ihmisryhmille pakkosterilaatiota? Ja toi yks ketjun alkupäässä oleva viesti, missä totesin steriloinnin olevan ok, kun kyse on syvästi vammautuneesta, niin tarkoitin siis, että tältä henkiltö poistetaan kohtu ja munasarjat kokonaan. Pari vuotta sitten lehdessä oli juttua, kun eräälle syvästi kehitysvammaiselle tytölle oli näin tehty.
ensin sanot, ettet ole ehdottanut pakkosterilaatiota, mutta sitten sanot, että juu.
Kyse oli siitä, että parivuotiaan tasolle jääneen syvästi kehitysvammaisen kohtu + munasarjat poistettiin, että saataisiin myös fyysinen kehitys pysähtymään, ei siksi, että kys. henkilö ei voisi lisääntyä.
En ole missään vaiheessa sanonut, että ketään pitäisi steriloida lisääntymisen estämiseksi.
sokea parikaan voi ottaa täyttä vastuuta omasta elämästään? Hekin tulevat aina tarvitsemaan näkevän avustajan apua elämässään!
Joten jos nyt verrataan lievästi kehitysvammaista pariskuntaa, jotka kykenevät erottamaan väärät asiat sallituista, miten hitossa kehtaat rajata heidät kelvottomiksi vanhemmiksi?
Ja jos nyt sitten tingit periaatteestasi, niin mihin panet sen ÄO-rajan, jossa kehitysvamma on niin iso, ettei vanhemmuus onnistukaan?
Oikeasti: et osaa eikä kukaan muukaan osaa vetää sellaista rajaa. Ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on myös erilaiset elämäntilanteet ja tukiverkostot olemassa.
Loppujen lopuksi kysymys kiertyy sen ympärille, miten paljon yhteiskunta kykenee auttamaan apua ja tukea tarvitsevia perheitä.
Kuten jo joku totesikin (minun lisäkseni), on eri asia saada fyysisen vamman takia apua, kuin olla holhouksen alainen.
Ja kyllähän jo nelivuotias terve lapsikin erottaa sallitut asiast kielletyistä, mutta tuskin on silti kenenkään mielestä valmis vanhemmaksi.
Nykymaailman ongelma vissiin. Ennen vanhaan eivät löytäneet toisiaan, jos säilyivät aikuisuuteen hengissä edes.
Mielestäni tässä keskustelussa menevät nyt puurot ja vellit pahasti sekaisin. Tässä muutamia näkökohtia
1) Mielestäni kenen tahansa ihmisen pakkosterilointi on väärin, ihan yhtä väärin kuin kuolemanrangaistus. Jokaisella ihmisellä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Näin yksinkertaisesti siksi, että rajan vetäminen siihen, kuka ja millä perusteilla pakkosteriloinnista päättää on täysin mahdotonta. Mielipiteet ihmisten kyvyllisyydestä ja kyvyttömyydestä tiettyihin asioihin ovat niin subjektiivisia, että väärinkäytöksiä seuraisi väistämättä: tietyllä diagnoosilla yhdessä paikassa steriloitaisiin ja toisessa ei puhumattakaan siitä, että tietyillä löydöksillä yksi lääkäri tekee yhden diagnoosin ja toinen toisen. Lisäksi pitää muistaa, että rajatapauksissa diagnoosit voivat olla vaihtuvia ja muuttuvia, jotkut tilat voivat olla jopa ohimeneviä tai parantuvia. Sterilisaatio on periaatteessa lopullinen.
2) Mielestäni ihmisten, jotka eivät ole kykeneviä vanhemmiksi ei pidä antaa "kokeilla" vanhemmuutta tai "testata" kykyjään elävillä ihmisillä liian pitkään ja liian montaa kertaa, vaikka he kuinka olisivat heidän omia lapsiaan. Tämä koskee sekä vammaisia, että esimerkiksi alkoholi- ja huumeongelmaisia, mielenterveysongelmaisia jne. vanhempia. Huostaanotoissa pitäisi olla aktiivisempi ja tietyissä tapauksissa lapset pitäisi voida antaa esim. adoptioon vaikka biologiset vanhemmat eivät siihen suostuisi tai pystyisi asiaan ottamaan kantaa. Vanhemman ja lapsen välisessä "eturistiriidassa" pitää aina katsoa ensisijaisesti lapsen etua.
3) Nimenomaisesti vammaisten ihmisten kohdalla tulee pyrkiä siihen, että heillä on mahdollisuus elää haluamansa laista elämää haluamansa laisessa suhteessa. Jos (ja kun) he eivät ole kykeneviä vanhemmiksi, tulee asia heille selittää niin hyvin kuin mahdollista ja puhua heille keinoista ehkäistä raskautta ja auttaa heitä näissä asioissa. Ylipäänsä seksuaalista kanssakäymistä harrastavat kehitysvammaiset ovat hyvin marginaalinen ryhmä, osa heistäkin todennäköisesti enempi hyväksikäytettyjä kuin oikeasti tasaveroisessa suhteessa elävia.
Omasta taustastani: Olen lääkäri ja minulla on vaikeasti kehitysvammainen sisarus, jonka asioita olen joutunut paljon hoitamaan. En varsinaisesti hoida työssäni kehitysvammaisia, mutta olen ollut heidän kanssaan paljon tekemisissä. Tunnen myös yhden kehitysvammaisen naisen, joka on saanut lapsen ja kasvattanut sitä omien vanhempiensa avustuksella.
joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aina steriilejä?
Voivatko kaksi downia edes saada elinkelpoista jälkeläistä?
Suoraan sanoen, henkilöiden, jotka eivät henkisten ominaisuuksiensa takia kykene huolehtimaan lapsista, ei tulisi niitä myöskään tehdä.
Näin mietittiin Nazisaksassa. Kuka päättä? Sinäkö? Henkiset ominaisuudet jep jep!
joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aina steriilejä?
Voivatko kaksi downia edes saada elinkelpoista jälkeläistä?
Suoraan sanoen, henkilöiden, jotka eivät henkisten ominaisuuksiensa takia kykene huolehtimaan lapsista, ei tulisi niitä myöskään tehdä.
Näin mietittiin Nazisaksassa. Kuka päättä? Sinäkö? Henkiset ominaisuudet jep jep!
Natseilla tais olla mielessä ns. rotupuhtaus, mulla lähinnä lasten hyvinvointi.
Kumma miten mua vastaan hyökätään, vaikka en ole kertaakaan sanonut kannattavani pakkosterilaatiota, toisin kuin muutama muu keskusteluun osallistunut.
vanhemmiksi kyvyttömien lisääntymistä voisi rajoittaa. Sterilisaatio yleisemmäksi ja tarvittaessa jopa pakolliseksi. Vähintäänkin toista aborttiaan hakevilta putket poikki vaan.Samoin sellaisilta, joilta on jo juopottelun tai muiden päihteiden käytön takia lapset huostaanotettu.