Jos sinulta poistettaisiin seksuaalinen himo, uskotko että haluaisit jatkaa elämääsi?

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuodet vei kaikki seksuaaliset halut. Elämä on ihan yhtä hyvää ilmankin. Nuorena seksi oli ihanaa, mutta jos silloinkaan ei olisi ollut mitään seksuaalisia himoja, olisin elänyt tyytyväisenä elämää ilman seksiä. Silloin se olisi ollut vaikeampaa, koska mies kuitenkin olisi halunnut ja toisen haluttomuus olisi ollut ongelma.

Katso vaan ympärillesi millaisella norsunveellä on naamat, ei se niin yksinkertaista ole että elämä jatkuu samanlaisena. 

Vierailija kirjoitti:

Ei naisilla sellaista olekaan, ja hyvin ovat tähänkin asti selvinneet.

Ei varmaan olekaan sinun kanssasi. Ei se tarkoita etteikö muiden kanssa olisi :)

Tarpeeksi kauan kun viettää yksin tuo seksuaalinen himo häviää eikä aiheuta toimenpiteitä

Vierailija kirjoitti:

Voisin, joskaan ei ole varmaa, mitä muuta lähtisi siinä samalla.

Ainakaan seksihalujen puuttuminen ei automaattisesti tarkoita energian ohjautumista johonkin "kehittävämpään". Keski-ikäiset naisetkin ovat tyypillisesti tyhmiä kuin saapas, vaikka seksi ei heitä kiinnosta.

Kyllä se kiinnostaa, jopa enemmän kuin nuorempana, muttei kaljuuntuneen läskin alkoholistin kanssa jolla paskat käytöstavat ja hygienia.

Joo jatkaisin elämääni aivan ilolla. Seksuaalinen halu on kyllä jees varsinkin kun siihen saa vastakaikua. Pystyisin silti ilman sitä elämään. Poistuisi myös se ongelma kun halujaan ei saa tyydytettyä ja pettämisen ja sukupuolitautien riski avioliitossa laskisi vähintään 50%, kenties 100. Olishan siinä hyviäkin puolia siis.

Itsellä ainakin halut suuremmat 45v iässä kuin 25v. Mutta mikä tahansa öyhöttävä örkki ei käy. Ja jos toinen ei miellytä silmää, olen mielummin kokonaan ilman. Kun haluan miestä niin se tarkoittaa kokonaisvaltaisesti laadukasta ja hyvännäköistä sellaista eikä mitä tahansa turjaketta jolla on kolmas jalka.

Vierailija kirjoitti:

Tarpeeksi kauan kun viettää yksin tuo seksuaalinen himo häviää eikä aiheuta toimenpiteitä

Mihinkäs se häviäisi, iän myötä heikkenee, mutta pelkkä yksinolo ei vaikuta mitenkään jos kuitenkin toteuttaa seksuaalista viettiään. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi helpotus... Aina kassien tyhjennyksen jälkeen iskee katumus.

Omnia animalia tristia post coitum! Evoluutio on valinnut tuon postkoitaalisen surumielisyyden sillä muutoin

ihmiset eivät muuta kykenisi ajattelemaankaan? Toki erot ovat yksilökohtaisia; muistan Valituista Paloista jutun jossa kerrottiin normaaliin verrattuna yli 20-kertaisen testosteronitason omaavasta miehestä. Hän pääsi muistaakseni eläkkeelle tuon takia koska työnteosta ei tullut mitään kun mimmit olivat pakonomaisesti liian voimakkaasti kaiken aikaan mielen pinnalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarpeeksi kauan kun viettää yksin tuo seksuaalinen himo häviää eikä aiheuta toimenpiteitä

Mihinkäs se häviäisi, iän myötä heikkenee, mutta pelkkä yksinolo ei vaikuta mitenkään jos kuitenkin toteuttaa seksuaalista viettiään. 

Itse olen 35 vuotia mies ja olen ollut yksin niin monta vuotta että se hävisi tai ainakin hautautui jonnekin syvälle että seksiä ei tee edes mieli. Ei pysty haluaan ja himoitseen asiaa mitä ei ole saatavilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole muutenkaan mitään elämänhalua. Sama kuinka paljon saan piparia, kestää vain sen hetken hyvänolon tunne. En tiedä onko tuo jatkuva panetus hyvä vai huono asia, mutta palaan seksin jälkeen nopeasti takaisin elämään kyllästyneeseen tilaani. Mikään ei huvita, mikään ei tunnu miltään. Kaikki on jo nähty ja koettu. Ei mitään uutta auringon alla. Samaa paskaa päivästä toiseen.

Mutta ajattele miten synkkäää olisi jos tuokin hyvän olon tunne poistettaisiin

Seksiä ei ole muutenkaan ja runk kaus mitätön tuhnu. Pakkopullaa koko touhu.

Jos se ei vaikuttaisi muuten siihen miten tunnen lapsia kohtaan niin ei haittaisi yhtään. Päinvastoin.

Lapsia kohtaan? En ymmärrä.

Ei se ole vaikeaa ymmärtää jos astut oman kuplan ulkopuolelle.

Aika harmaaksi se elämän näin vanhetessa tekee. Naisetkin näyttää parhaimmillaan vain kauniilta esineiltä - ei himon kohteelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole muutenkaan mitään elämänhalua. Sama kuinka paljon saan piparia, kestää vain sen hetken hyvänolon tunne. En tiedä onko tuo jatkuva panetus hyvä vai huono asia, mutta palaan seksin jälkeen nopeasti takaisin elämään kyllästyneeseen tilaani. Mikään ei huvita, mikään ei tunnu miltään. Kaikki on jo nähty ja koettu. Ei mitään uutta auringon alla. Samaa paskaa päivästä toiseen.

Mutta ajattele miten synkkäää olisi jos tuokin hyvän olon tunne poistettaisiin

Seksiä ei ole muutenkaan ja runk kaus mitätön tuhnu. Pakkopullaa koko touhu.

Jos se ei vaikuttaisi muuten siihen miten tunnen lapsia kohtaan niin ei haittaisi yhtään. Päinvastoin.

Lapsia kohtaan? En ymmärrä.

Ei se ole vaikeaa ymmärtää jos astut oman kuplan ulkopuolelle.

Minkä kuplan?

Vierailija kirjoitti:

Miten niin jos?

Himoitta menty tähänkin asti, joten eiköhän elämä menisi samaa rataa jatkossakin.

kuole pois

Himohan on vain voimakasta halua. Jos menettäisin vain sen, mutta en kykyä tuntea nautintoa, olisi se ihan fine. Tällä hetkelläkin elän niin, että tunnen himoa suunnilleen kerran kuussa. Silti voin tuntea päivittäistä nautintoa, voin saada multeja joka päivä jne tuntematta juuri himoa. Himo ei edes itsestäni ole mitenkään miellyttävä tunne, vaan sellainen inhottava pakotus enemmänkin.

Se olisi sinkkuna helpompaa.

up

Miehen alootus selvästi.

Seksuaalisen himon tunteminen on elämässäni näytelly minimaalisen pientä osaa. Jos elämää kuvattas 100%lla, himoa ollut ehkä 0,00000000000000001%.

Nykyään seksi ei merkitse sitäkään vähää enkä tunne himoja enää yhtään. Taaksejäänyttä elämää jo.

No se on jo aika pitkälle poistunut ja helpompaa vain on elämä.

Todellakin!

Miehellä pää on kovilla, jos ajatusmaailma siirtyy täysin pois alapäästänsä. Tieto lisää tuskaa.