Meillä on töissä ihminen, joka ei tee töitä. Puhuu kokoajan ja kiertelee ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Entisessä työpaikassa semmoinen pääsi ja oli pomon suosiossa. Ei se mitään osannut ja pomo järjesteli sille vaan helppoja hommia.

Mukava kaverina semmoinen, kulkea firman piikkiin juomassa ja puhumassa kivoja iltaisin.

Mutta ei se mitään osannut eikä itsenäiseen työhön pystynyt

Joku pomon tai pomon pomon kaveri, jonka palkkaaminen on ollut virhe, mutta ei voi laittaa poiskaan, kun on niin hyvää kaveria? Suojatyöpaikkalainen.

Meilläpäin yksi kaveri istui vessassa koko päivän ja luki sanomalehtiä.

Eräässä aiemmassa työssä töitä jaettiin listoilla, joihin sai laittaa nimikirjaimensa vastuualueen kohdalle. Pian tehtävien jaon jälkeen kun mainitsin alkavani tehdä omia töitäni, yksi kysyi heti "voitko tehdä samalla munkin?" Kyseessä satoja läpi käytäviä asiakkaita. En suostunut.

Osalla ainaista keplottelua, että saisi jollain verukkeella omiaan siirrettyä muille. Ja silti omat puumerkit listaan ikään kuin olisi osiot tehnyt, myös jälkeen päin merkitessä vaikka työt oli tehnyt joku muu.

Kun joku muu oli tehnyt, olihan se tasapuolista että toinen sitten merkitsee tehdyksi. Mutta jos kyseinen henkilö itse oli tehnyt, olihan se oikein että myös merkitsi omansa.

Kun töitä jaettiin yhä laajemmin useille henkilöille ja monet tekijöistä alkoivat merkata nimikirjaimiaan tekemiensä osien kohdalle, kyseiset suunnittelevat henkilöt kertoivat, että jatkossa käytetäänkin OK-merkintää.

"Onhan se ongelma, jos merkinnät eivät ole tasapuolisia" tms. oli välkyn peruste muutokselle. Joillain siis oli vähemmän merkintöjä, kun eivät tehneet yhtä paljon. Mutta eihän se ollut reilua, jos eivät olleet ehtineet tehdä kun käyttivät aikaa muuhun, oli varmaan ajatuksen taustalla. Miksi heidän pitäisi näkyä vähemmän? Voi järjettömyys.

Huh! Tuollainen ap:n kuvailema henkilö on juuri omalla työpaikallani. Muistaa myös aina kehua kovaan ääneen, miten hyvä pomo meillä on.

Pomo on sokea tilanteelle ja myhäilee tyytyväisenä "seuraneitinsä" kehuille.

Vierailija kirjoitti:

Myp kirjoitti:

Meillä vanhainkodilla tämä asia ratkaistiin niin, että arvomme vuoron alussa jokaiselle hoitajalle laput, joihin on merkitty tasapuolisesti hoidettavat asukkaat. Lisäksi listoihin on merkitty pyykki-,keittiö-ja lääkkeenjakovuorot. Joten kukaan ei pääse laistamaan yhtikäs mistään, kun on mustaa valkosella. Eräskin oleva kertoo aina tuntemattomammille vakkareille, kuinka hän on ollut täällä vasta niin vähän aikaa,että saisiko sen kevyimmän listan..ei onnistu jollei arpa suosi. Hoitsu keikkaillut kuitenkin jo yli vuoden meillä😅

Mites muilla aloilla?

No jopas. Minä kyllästyin hoitoalaan, kun oli tarkkaa kuin armeijassa. Kenellä kotona on sellainen kuri kuin vanhuksilla? Mieluummin annan vanhukselle aikaa, keskustelen ja vaikka pidän kädestä kuin juoksen listojen kanssa. Muistanpa työuraltani erään tilanteen, kun muistisairas asukas itki ja minä lohduttelin häntä. Työkaveri tuli kysymään pistävällä äänensävyllä, että joko olet aamulistan hoitanut. Minulla oli sinä aamuna vain yksin hoidettavia. Sanoin, että ei kiinnosta listasi. Hän uhkasi kertoa päällikölle. Ja kertoikin. Seuraavassa kokouksessa päällikkö kävi yksityiskohtaisesti läpi, että myös lohduttaminen on osa työtä ja että minuutilleen ei muistisairaiden kanssa juosta.

Se ihmetytti myös, kun oli tietyt asiakkaat, jotka pitivät juuri minusta, niin työkavereista osa oli sitä mieltä, ettei saa valita. Ymmärrän toki, etten voi hoitaa kuutta asukasta aamuvuorossa, jos muille jää 4 ja 5, mutta silti: mitään arvontoja en todella kannata. Jos joku asiakas kokee, että minun kanssani on helppo olla, niin eikö hän saa toivoa mitään? Olen itse omaa vanhuuttani varten tehnyt hoitotoiveita, joissa pyydän, että saan nukkua yhdeksään asti, jos minua nukuttaa niin pitkään ja että minua hoitaa suomen kieltä hyvin osaava ihminen ja että minut viedään kesällä ulos joka päivä.

En enää toimi alalla, koska en pitänyt tyylistä.

Olet varmaan kotihoidossa ollut ja tehnyt varsinaisen työsi hyvin. Sitten ihmiset, joiden mielestä toimistötyöt, jotka ovat täysin turhia kotihoidossa, esim. rait, väliarviot jne on hoidettu. Ja kun teet työsi hyvin mutta jätät nämä turhuudet pois, oletkin paska. Ehkä eri niillä, jotka oikeesti tekee pelkkää tietokoneella tehtävää työtä. Nää alat, kun tehdään ihmisläheistä työtä, tärkeysjärjestys on jossain muualla.

Pomo voi olla tyytyväinen, ettei puhujalle tarvitse maksaa suoriutumislisää. Todella sairasta, eivät aina näe, että suoriutuminen edistää töitä. Voivat jopa maksaa jotain lisää muiden ansioiden kuten ehkä sosiaalisuus perusteella.

Itse olen tilanteessa, jossa ahkerana ja osaavana työntekijänä saan määräaikaisuuksista puutteellisia työtodistuksia. Suoriutuminen muka näkyy palkassa, joka on vain hieman pakollisen minimin yläpuolella. Mitään arviointikeskusteluja ei ole, vain seuraava työsopimus, joka on allekirjoitettava viiveellä työpaikan hyväksymisen jälkeen.

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä saadakseen vaikutelman, että jos työntekijä vaatii lisää palkkaa tai töitä todistukseen, työsopimus ja töiden jatko vaarantuvat.

Miksi tuollainen on edes laillista? Miksi suoriutumisessa työnantajan ei tarvitse arvioida työntekijöitä?

Lisäksi pelkään, että vaikka arviointikeskustelu käytäisiin, huomiot ja kirjaukset olisivat virheellisiä, jotta sopivan alhainen arvio ja palkkataso olisi perusteltu. Vaikka sellainen olisi kuinka yleistä, se on silti valhe.

Vierailija kirjoitti:

Höpöttäjille kenkää. Tunnistan tyypin. Ekalla työpaikallani hänen nimensä oli Pirkko ja hän oli vanhapiika. Seuraavalla työpaikalla oli Ritva-niminen tyhjänjauhaja. Viisikymppinen vanhapiika hänkin.

Miesvaltaisilla työpaikoilla paskapuhe on niin yleistä että se on normi, ei poikkeus. Yleensä ne puhuvat munastaan.

Minäkin olen vanhapiika ja 50- vuotias, mutta en kuulu noihin vapaamatkustajiin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kokoaja kokoaa?

Kokoaja kokoaa koko ajan koottavia kokoja.

Vierailija kirjoitti:

Pahimmillaan muut tulee kostamaan, jos tälläiselle seurustelu-upseerille antaa palautetta.

Näin on. Jos tällaiselle henkilölle huomauttaa niin saa helposti koko työyhteisön niskaansa, koska tällaisella on hyvät verkostot. Meilläkin valtiolla oli tällainen kaveri joka oli päivittäin kännissä, mutta hänen jutut olivat esimiesten mielestä niin hauskoja että päivääkään työtä tekemättä jäi hyvälle eläkkeelle. Voi sitä muistamista hänen jäädessä eläkkeelle, siinä ei rahassa pihdattu (valtio maksoi).

Ei meillä vaan ole notkujia, vaikka toimistossa töitä tehdäänkin. Työtahti on hullu. Asiakkaita pilvin pimein. Hyviä työntekijöitä vaikea saada. Meillä oli yksi määräaikainen, joka oli ihan surkea tapaus. Puolen vuoden ajan joka päivä tarvitsi apua jossain ja mitään ei muistanut. Tämmöinen asiantuntijaorganisaatio on paha, jos ei osaa eikä pysty muistamaan mitään. Äkkiä työt alkaa kasaantua.

Pherkele, minäku Jaakolle sanon!

Vierailija kirjoitti:

Pherkele, minäku Jaakolle sanon!

Ja tässä on melkein samannäköinen ukko (Antti Rintamäki):

N o s t o

Valtiolla hommissa. Meillä kanssa pari tällasta. Nykyään valtiolla monissa asiantuntijaorganisaatioissa a on avotilat, mutta ennen kun oli omat huoneet, niin nämä kiersi kahvitaukojen ja lounastauon välillä huoneesta toiseen päivittelemässä miten paljon kaikke pitäs tehdä ja kun ei vaan kerkee. Siihen se aika meni. Ja sitä turhanpäivästä juttua tuli vaikka tunti putkeen, jos ei keskeyttäny. Oli pakko sanoa minuutin jälkeen, että sori, mulla on tässä nyt hommia että en kerkii juttelee.

Valtiollakin on välillä yyteet, ja nämä siellä kärkipaikoilla lähtemään.

Vähänkään isommilla työpaikoilla on aina vähintään yksi suupaltti, joka lahjakkaasti syö muiden aikaa vaikuttaen silti mitä mainioimmalta tyypiltä. Joskus sillä on kaverina koomikko, jonka kulunut vitsivarasto on ennemmin tai myöhemmin kuultu läpi. Kumpikin rasittavia tapauksia, mutta tosiaan usein pomon suojeluksessa.

Se on semmosta kun työhön otossa suositaan sosiaalisia perhosia. Hiljaiset puurtajat ei kelpaa, liian tylsiä, ei sovi työyhteisöön. Pitää olla puhetta, naurua lörpötystä.

Ollessani erään nimeltämainitsettoman, N:llä alkavan tietoliikennelaitteita valmistavan yrityksen palveluksessa, törmäsin insinööriin, joka oli tällainen.

Delegoi kaikki työnsä toisille, hän suunnitteli laitteen sunnittelematta sitä ollenkaan.

Taito tuokin.

Noita on työpaikoilla paljon. Olen törmännyt myös mieheen, joka toimistossa veteli sikeitä jalat pöydällä ja kuorsasi kun muut yritti työskennellä. Ja ei, hän ei ollut jo hoitanut hommiaan.

Sitten tulee YT:t ja näitä ei laiteta pihalle.

Laitetaan se, joka on myrtsinä ne työt tosiasiassa tehnyt, kun se "on niin jurottava tyyppi".

Puolen vuoden jälkeen alkaa uudet rekryt, pitäähän työt saada tehdyksi.

2 vuoden päästä uudet YT:t, kun vieläkin menee huonosti.

Uusi jurottava työntekijä irtisanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Pomo voi olla tyytyväinen, ettei puhujalle tarvitse maksaa suoriutumislisää. Todella sairasta, eivät aina näe, että suoriutuminen edistää töitä. Voivat jopa maksaa jotain lisää muiden ansioiden kuten ehkä sosiaalisuus perusteella.

Itse olen tilanteessa, jossa ahkerana ja osaavana työntekijänä saan määräaikaisuuksista puutteellisia työtodistuksia. Suoriutuminen muka näkyy palkassa, joka on vain hieman pakollisen minimin yläpuolella. Mitään arviointikeskusteluja ei ole, vain seuraava työsopimus, joka on allekirjoitettava viiveellä työpaikan hyväksymisen jälkeen.

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä saadakseen vaikutelman, että jos työntekijä vaatii lisää palkkaa tai töitä todistukseen, työsopimus ja töiden jatko vaarantuvat.

Miksi tuollainen on edes laillista? Miksi suoriutumisessa työnantajan ei tarvitse arvioida työntekijöitä?

Lisäksi pelkään, että vaikka arviointikeskustelu käytäisiin, huomiot ja kirjaukset olisivat virheellisiä, jotta sopivan alhainen arvio ja palkkataso olisi perusteltu. Vaikka sellainen olisi kuinka yleistä, se on silti valhe.

Kuulostaa tutulta. Myös ohimennen kuultu päivittely kuinka joku on taas "työnarkomaani" voi kuulua ylempien repertuaariin. Suoritustaso ei työnarkomaaniksi epäillyllä nouse.