Lue keskustelun säännöt.
Fysiikka ja karman laki
17.11.2021 |
Vrajendra Kumar Prabhu
Alun perin sana karma tarkoittaa yksinkertaisesti toimintaa, ja se tulee sanskritin Kriyā -alkuisesta sanasta Kriyā - luoda. Tästä tulevat sanat luova, luominen. Tämä on sanan ensimmäinen merkitys. Mutta koska kaikella toiminnalla on seurauksia, termi karma tarkoittaa myös toiminnan reaktioita tai seurauksia.
Toimintakyky tai toiminta-karman energia tulee sielusta, joka on tietoisuuden kantaja, ja siksi alkuperäinen toiminta on luonteeltaan henkistä ja sen päämäärä on rakastava luova vaihto Korkeimman, Jumalan kanssa. Kun sielu, jolla on osittainen itsenäisyys, päättää tulla riippumattomaksi Jumalasta, se tulee aineelliseen maailmaan... Tässä vieraassa ympäristössä sielu peittyy vastaavaan pukuun - aineelliseen kehoon - ja nyt sielun energia alkaa kulua muuhun toimintaan - ulkoisen kehon tarpeiden palvelemiseen. Sielu ei voi toimia lainkaan, koska sen luonne on aktiivinen. Se on kuin jarruton auto; sen on jatkuvasti suunnattava energiansa jonnekin. Sielu ei voi lakata elämästä, sillä se on ikuinen, koska se on osa Jumalaa…
…
Vrajendra Kumar Prabhu
...karmaa on kolmenlaista:
1. Karma on hurskasta toimintaa, jota tehdään Vedojen suositusten perusteella. Se takaa paremman aineellisen ruumiin tulevassa elämässä ja luo kaiken aineellisen vaurauden.
2. Vikarma - Vedojen vastainen syntinen toiminta - johtaa sielun alempiin elämänmuotoihin ja alentaa näin ollen onnellisuuden tasoa.
3. akarma - alkuperäinen henkinen toiminta, joka palauttaa sielun ikuiseen henkiseen muotoonsa, vapauttaa sen uudestisyntymiskierrosta ja antaa sille mahdollisuuden palata ikuiseen asemaansa henkimaailmassa. Tähän toimintaan kuuluu erilaisia Jumalan palvelemisen muotoja.
...
Kaksi ensimmäistä karman tyyppiä aiheuttavat ulkoisesti erilaisia seurauksia, mutta kummassakin tapauksessa sielu pysyy tämän maailman vankina joko enemmän tai vähemmän mukavassa sellissä. Kolmas toimintatyyppi on akarma - Jumalan palveleminen, ja se vapauttaa sielun aineellisista kahleista.
Vaikka karman laki on hyvin hienovarainen, se voidaan havaita suoraan - se on elämän hienovaraisen rakenteen taustalla oleva syy-seuraus-suhde. Fyysisellä tasolla karman laki ilmenee Newtonin kolmantena lakina (toiminnan voima on yhtä suuri kuin vastatoiminnan voima), energian säilymislakina. Energia ei mene minnekään, vaan se vain ottaa toisenlaisen muodon. Moraalisella tasolla karman laki ilmenee sellaisissa sanonnoissa kuin "Mitä kylvät, sitä niität".
...
Karma käy läpi eri kypsymisvaiheita. Itänyt karma on nykyinen kehomme kaikkine hyveineen ja puutteineen. Siementen muodossa oleva levittämätön karma varastoituu hienojakoiseen kehoomme ja odottaa aikaansa. Itänyt karma on käytännössä mahdoton muuttaa, ja sitä on yksinkertaisesti siedettävä tekemällä asianmukaisia johtopäätöksiä tulevaisuutta varten. Vedojen mukaan elinajanodotteemme, terveydentilamme, koulutustasomme, perheemme ja taloudellinen tilanteemme on määritelty jo syntyessämme. Nämä ovat asioita, jotka olemme jo ennalta määrittäneet toiminnallamme menneessä inkarnaatiossa, ja nämä asiat yksinkertaisesti ilmenevät nykyisessä elämässä omana aikanaan. Karman itämättömät siemenet voidaan kuitenkin poistaa, jos ihminen haluaa. Jos tavallisia siemeniä käsitellään lämpökäsittelyllä, ne eivät luonnollisesti idä. Nyt istuttamamme karman siemenet takaavat uuden ruumiin myös seuraavassa elämässä.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamenttiMatteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamenttiMatteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamenttiMatteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.
Tohtori Ian Stevenson
Monet tutkijat, psykiatrit ja hypnoterapeutit suhtautuivat epäilemättä epäilevästi reinkarnaatioteoriaan tällaisten kokeiden alussa, mutta heidän työnsä tulokset viittasivat tähän suuntaan, ja niinpä nämä tutkijat tulivat vastentahtoisesti mukaan lisätutkimuksiin. Tohtori Ian Stevensonin kokemus on tässä suhteessa varsin kuvaava. Stevenson toimi Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja psykiatrian osaston johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli psykiatrian professori Carlsonin yliopiston käyttäytymislääketieteen ja psykiatrian osastolla. Myöhemmin hänet ylennettiin edellä mainitun yliopiston persoonallisuustutkimusohjelman johtajaksi. Stevenson erikoistui tapauksiin, joissa oli kyse lapsuuden muistoista menneistä elämistä, koska lasten mieli ei yleensä ole vielä tiukasti "psykologisessa sulussa" ja he ovat aikuisia herkempiä tekniikoille, jotka paljastavat henkilölle menneet elämät. Hänen tutkimuksensa kattaa tapaukset, jotka tapahtuivat kolmenkymmenen vuoden aikana useilla mantereilla. Vaikka suurin osa hänen nuorista potilaistaan on syntynyt Intiassa ja Sri Lankassa, hän on havainnut myös lapsia Keski-Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta ja molemmilta Amerikoilta. Vuoteen 1987 mennessä Stevensonin arkistoihin oli kerätty noin kolmetuhatta tämäntyyppistä tapausta, ja hieman yli puolet näistä tapauksista katsotaan "todistetuiksi" (eli lapsen muistot menneestä elämästä on vahvistettu laajasti). Kuudessakymmenessäneljässä tapauksessa, jotka koskivat Intiasta, Sri Lankasta, Libanonista, Turkista, Thaimaasta ja Burmasta kotoisin olevia lapsia - joista Stevenson on kirjoittanut toistuvasti - lasten vanhemmat tai sukulaiset pystyivät palauttamaan mieleen noin kuusikymmentä lapsen lausumaa, jotka voitiin todentaa ja jotka auttoivat selvittämään, kuka hän oli menneessä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamenttiMatteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.
Tohtori Ian Stevenson
Monet tutkijat, psykiatrit ja hypnoterapeutit suhtautuivat epäilemättä epäilevästi reinkarnaatioteoriaan tällaisten kokeiden alussa, mutta heidän työnsä tulokset viittasivat tähän suuntaan, ja niinpä nämä tutkijat tulivat vastentahtoisesti mukaan lisätutkimuksiin. Tohtori Ian Stevensonin kokemus on tässä suhteessa varsin kuvaava. Stevenson toimi Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja psykiatrian osaston johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli psykiatrian professori Carlsonin yliopiston käyttäytymislääketieteen ja psykiatrian osastolla. Myöhemmin hänet ylennettiin edellä mainitun yliopiston persoonallisuustutkimusohjelman johtajaksi. Stevenson erikoistui tapauksiin, joissa oli kyse lapsuuden muistoista menneistä elämistä, koska lasten mieli ei yleensä ole vielä tiukasti "psykologisessa sulussa" ja he ovat aikuisia herkempiä tekniikoille, jotka paljastavat henkilölle menneet elämät. Hänen tutkimuksensa kattaa tapaukset, jotka tapahtuivat kolmenkymmenen vuoden aikana useilla mantereilla. Vaikka suurin osa hänen nuorista potilaistaan on syntynyt Intiassa ja Sri Lankassa, hän on havainnut myös lapsia Keski-Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta ja molemmilta Amerikoilta. Vuoteen 1987 mennessä Stevensonin arkistoihin oli kerätty noin kolmetuhatta tämäntyyppistä tapausta, ja hieman yli puolet näistä tapauksista katsotaan "todistetuiksi" (eli lapsen muistot menneestä elämästä on vahvistettu laajasti). Kuudessakymmenessäneljässä tapauksessa, jotka koskivat Intiasta, Sri Lankasta, Libanonista, Turkista, Thaimaasta ja Burmasta kotoisin olevia lapsia - joista Stevenson on kirjoittanut toistuvasti - lasten vanhemmat tai sukulaiset pystyivät palauttamaan mieleen noin kuusikymmentä lapsen lausumaa, jotka voitiin todentaa ja jotka auttoivat selvittämään, kuka hän oli menneessä elämässä.
Alun skeptisyydestä huolimatta Stevenson joutui käsittelemään satoja vastaavia tapauksia, jotka vain reinkarnaatioteoria pystyi selittämään. Niinpä hän jatkoi tutkimusta tällä alalla uskonnollisen fanaatikon kaltaisella kiihkolla uhalla, että hänet leimataan harhaoppiseksi ja erotetaan perinteisesti ajattelevien kollegojensa yhteisöstä. Teologitoverit pilkkasivat Stevensonia toistuvasti (huom. tämä on todellakin hyvin samankaltaista kuin mitä ei-perinteisesti ajattelevat teologit ovat kohdanneet länsimaissa). Stevenson ei kuitenkaan missään nimessä ole sekopää, uskonnollinen fanaatikko tai totalitaariseen lahkoon joutunut vihreä lapsi! Hän on arvostettu tutkija, vailla uskonnollisia ennakkoluuloja, ja hän on seitsemänkymppinen. Hänen tutkimuksensa on varsin objektiivista, ja kaikkien, jotka haluavat tietää hänen näkemyksensä jälleensyntymisestä, tulisi lukea hänen aiheesta julkaisemiaan raportteja ja kirjoja.
Hänen tutkimuksensa tuli ensimmäisen kerran suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1960, kun hän julkaisi artikkelin "Evidence for the survival of consciousness drawn from memories of previous incarnations". Artikkeli voitti arvostetun palkinnon American Society for the Support of Psychological Research -järjestöltä. Seuraavina vuosikymmeninä Stevenson jatkoi aktiivista työskentelyä, ja hänen tuottelias työnsä toi hänelle sekä skeptikkojen että lojaalimmin ajattelevien tutkijoiden kunnioituksen. Stevensonin tutkimukset toivat lehdistön sivuille tuhansia "jälleensyntymiseen viittaavia" tapauksia, ja hänen työtään julkaistiin sellaisissa arvostetuissa julkaisuissa kuin Journal of Nervous and Mental Disease, Journal of the American Medical Association ja International Journal of Comparative Sociology.
Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.
Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.
Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.
Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.
Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.
Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten odotettua, kristityt poistivat uuden keskusteluketjun, joten jatkamme toisessa ketjussa ja eri palstoilla, koska ehkä jotkut palstat säilyvät. Siksi kopioimme hyviä uutisia eri paikkoihin. Että ikuista helvettiä ei ole olemassa. Että dogmia on luotu ihmisten hallitsemiseksi.
Kuten odotettua, kristityt poistivat uuden keskusteluketjun, joten jatkamme toisessa ketjussa ja eri palstoilla, koska ehkä jotkut palstat säilyvät. Siksi kopioimme hyviä uutisia eri paikkoihin. Että ikuista helvettiä ei ole olemassa. Että dogmia on luotu ihmisten hallitsemiseksi.
Luulevatko kristityt, että poistamalla ketjut tieto ei leviä?
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasitykse...
Miten pyhinä pidettyjä tekstejä on historian saatossa muokkailtu? Miten käsitykset jumalista ja ihmisyydestä ovat ajan saatossa muuttuneet? Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia
Ilmestyy 8.3.2023
Raamattu on edelleen maailman myydyin, siteeratuin ja myös väärinkäytetyin kirja. Se nousee säännöllisesti esille politiikassa, mediassa, kulttuurissa, koulussa sekä ihmiselämän eri vaiheissa. Tuhannet suomalaiset pohjaavat elämänvalintojaan ja arvojaan raamatuntulkintaan. Monille Raamattu edustaa yhtenäistä kirjaa, vaikka todellisuudessa se on historian saatossa inhimillisten valintojen, virheiden ja sattuman kautta muotoutunut tekstikokoelma.
Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.
Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.
Raamatun teksteissä alun perin ilmennyttä monijumalaisuutta on sensuroitu ja naisten asemaa toimijoina on häivytetty. Kuningas Daavidista tehtiin uskonnollisesta näkökulmasta katsoen sankari, jonka väärinkäytöksiä vähäteltiin. Sotien oikeuttaminen Jumalan tahtona on ollut politiikan ja propagandan työkalu kautta aikojen. Jeesuksen erikoinen elämä on myös käsikirjoitettu uskonnon oppeja silmällä pitäen.
Joskus kirjuri on saattanut myös törmätä tekstissä vanhentuneeseen uskonnolliseen käsitykseen, jota yhteisössä ei enää allekirjoitettu tai jota on pidetty loukkaavana. Kun maailma ja uskomukset muuttuivat, myös pyhiä tekstejä muutettiin, jotta ne pysyivät ajankohtaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karma-hullulla maaninen vaihe päällä.
En valinnut sitä ketjua jonkin karma-asian takia, vaan koska kukaan ei ole pystynyt poistamaan tätä ketjua ja sen takia jotkut viestit voivat täällä säilyä.
Jos se laitetaan vain yhteen paikkaan, kristityt poistavat sen välittömästi, aivan kuten tänään aloitetun uuden viestiketjun. Mutta jos se laitetaan moneen paikkaan, ainakin osa viestistä säilyy.
Kristityt tunkeutuvat joka puolelle, olipa otsikko sitten ruoanlaitto, tekniikka tai sää, ja saarnaavat siellä ikuista julmaa helvettioppia. Te ette anna meille mahdollisuutta tehdä uusia aloituksia, koska te poistatte kaiken, joten meillä ei ole valinnanvaraa.
6. vuosisadalla Kristuksen jälkeen, Bysantin keisari Justinianuksen aikana ihmiskunta oli vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karma-hullulla maaninen vaihe päällä.
En valinnut sitä ketjua jonkin karma-asian takia, vaan koska kukaan ei ole pystynyt poistamaan tätä ketjua ja sen takia jotkut viestit voivat täällä säilyä.
Jos se laitetaan vain yhteen paikkaan, kristityt poistavat sen välittömästi, aivan kuten tänään aloitetun uuden viestiketjun. Mutta jos se laitetaan moneen paikkaan, ainakin osa viestistä säilyy.
Kristityt tunkeutuvat joka puolelle, olipa otsikko sitten ruoanlaitto, tekniikka tai sää, ja saarnaavat siellä ikuista julmaa helvettioppia. Te ette anna meille mahdollisuutta tehdä uusia aloituksia, koska te poistatte kaiken, joten meillä ei ole valinnanvaraa.
6. vuosisadalla Kristuksen jälkeen, Bysantin keisari Justinianuksen aikana ihmiskunta oli vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.
Uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?
Vierailija kirjoitti:
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
"Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa".
Nyt on ihan turhaa alkaa puhumaan, että hän ei mukamas ole pätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten odotettua, kristityt poistivat uuden keskusteluketjun, joten jatkamme toisessa ketjussa ja eri palstoilla, koska ehkä jotkut palstat säilyvät. Siksi kopioimme hyviä uutisia eri paikkoihin. Että ikuista helvettiä ei ole olemassa. Että dogmia on luotu ihmisten hallitsemiseksi. Luulevatko kristityt, että poistamalla ketjut tieto ei leviä?
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasitykse...
Miten pyhinä pidettyjä tekstejä on historian saatossa muokkailtu? Miten käsitykset jumalista ja ihmisyydestä ovat ajan saatossa muuttuneet? Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia
Ilmestyy 8.3.2023
Raamattu on edelleen maailman myydyin, siteeratuin ja myös väärinkäytetyin kirja. Se nousee säännöllisesti esille politiikassa, mediassa, kulttuurissa, koulussa sekä ihmiselämän eri vaiheissa. Tuhannet suomalaiset pohjaavat elämänvalintojaan ja arvojaan raamatuntulkintaan. Monille Raamattu edustaa yhtenäistä kirjaa, vaikka todellisuudessa se on historian saatossa inhimillisten valintojen, virheiden ja sattuman kautta muotoutunut tekstikokoelma.
Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.
Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.
Raamatun teksteissä alun perin ilmennyttä monijumalaisuutta on sensuroitu ja naisten asemaa toimijoina on häivytetty. Kuningas Daavidista tehtiin uskonnollisesta näkökulmasta katsoen sankari, jonka väärinkäytöksiä vähäteltiin. Sotien oikeuttaminen Jumalan tahtona on ollut politiikan ja propagandan työkalu kautta aikojen. Jeesuksen erikoinen elämä on myös käsikirjoitettu uskonnon oppeja silmällä pitäen.
Joskus kirjuri on saattanut myös törmätä tekstissä vanhentuneeseen uskonnolliseen käsitykseen, jota yhteisössä ei enää allekirjoitettu tai jota on pidetty loukkaavana. Kun maailma ja uskomukset muuttuivat, myös pyhiä tekstejä muutettiin, jotta ne pysyivät ajankohtaisina.
Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.
Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:
"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.