Kuinka moni harkitsee Suomesta poismuuttoa?

Hetikohta kun valmistun yliopistosta niin lähden. Harmittaa että valtio on kustantanut minulle vuosien koulutuksen - hinta lasketaan varmaan sadoissa tuhansissa euroissa - ja heti painelen ovesta ulos, mutta minkäs teen? Suomessa ei ole töitä, ei ainakaan minun koulutuksellani. Toisaalta Suomi saa "vaihtarina" muutamia maahanmuuttajia minun tilalleni ja heidän koulutustaan - jos heillä sellainen on - Suomi ei ole joutunut kustantamaan. He sitten tekevät ne hommat joissa Suomessa on työvoimapula.

En vielä tiedä mihin lähden, olen oikein avoin mille tahansa. Mieluiten välttäisin Lähi-Itään joutumista, mutta kai sinnekin voi lähteä jos paikka on hyvä. Onneksi olen syntynyt penis haarojen välissä, niin ei minua sitten niin herkästi syrjitä maailmalla. Olen katsellut paikkoja Itä-Euroopassa sekä Itä-Aasiassa. Molemmat alueet ovat kasvavia markkinoita jotka hyötyvät ulkomaalaisista.

Suomeen paluusta en tiedä. Veikkaisin että kun kerran maasta lähtee, ei niin herkästi enää palaa. En ole isänmaallinen, näen itseni enemmän eurooppalaisena ja maailmankansalaisena, joten minulla ei ole mitään suuria tunnontuskia lähtemisestä eikä ulkomaille jääminen siksi ole minulle mikään suuri juttu. Tiedän että monet jotka Suomesta lähtevät jäävät sille tielleen, osaksi siksi että he muodostavat uuteen maahan juuret, ja osittain ihan siksi että vuodet vierivät ja sitä yhtäkkiä huomaa että siellä on viettänyt vuosikausia.

Toinen syy miksi saatan ulkomaille jäädä on ihan käytännön asia eli raha. Jos ulkomailla on Suomea matalampi palkkataso, niin säästöön jäävä rahasumma on riittävä ulkomailla, mutta se ei sitten riitä jos palaa Suomeen. Eli eläkepäivistä Suomessa on turha haaveilla, vaikka haluaisikin Suomeen palata, koska rahat ja eläke ei mukavaan elämään Suomessa riitä jos tiliä on tehnyt ulkomailla.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 17:42"]

Todella moni on lähtenyt pois kannabispakolaiseksi kannabisystävällisiin maihin. Suomessa on niin vaikea elää kannabiksen käyttäjänä, kun lapset, työt ja autokin otetaan pois.

[/quote]

Aika hurjaa, jos tietty päihde merkitsee elämässä niin paljon, että sen perässä täytyy muuttaa toiseen maahan... (Lääkekannabista tarvitsevat tietysti asia erikseen.)
[/quote]
Tietysti tilalle voi laittaa vaikka kahvin tai alkoholin vertailuksi.
Kyllä minua harmittaisi jos kahvin käytöstä saisi kärsiä nahoissaan. [/quote]
Kahvi on ollut laitonta aikoinaan.

Kahvin historiaa Suomessa

Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka maistoi kahvia. Turkulainen Käg oli kamaripalvelija Schleswig-Holsteinin herttuan seurueessa tämän Persian-matkalla ja sai maistaa kahvia vuonna 1637.[13][14]

Ruotsin valtakunnassa tuli vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761. Sen jälkeen kahvi kiellettiin Ruotsi-Suomessa lähinnä valtiontaloudellisista syistä useita kertoja muutamaksi vuodeksi kerrallaan vuoteen 1802, jonka jälkeen se on pysynyt sallittuna. Kieltojen aikana Suomessa opeteltiin käyttämään kahvinkorvikkeita, joihin käytettiin etenkin rukiinjyviä.[15]

Toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria. Vuonna 1943 otettiin käyttöön kahvinvastike, jossa ei ollut oikeaa kahvia lainkaan.[16] Kahvinkorvikkeena ja -vastikkeena käytettiin myös sikuria juurisikurista. Siinä oli oikean kahvin tapaan katkera jälkimaku, mutta se oli kahvia huomattavasti halvempaa. Ensimmäisenä Suomessa sikurin valmistuksen aloitti teollisuusmies Wilhelm Schauman Pietarsaaressa vuonna 1883.[17]

Erikoiskahvijuomia tarjottiin Suomessa hyvin satunnaisesti ennen kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla kahvilakulttuuri kehittyi voimakkaasti. Varsinkin nuoriso alkoi suosia amerikkalaistyylisiä kermalla ja makusiirapeilla maustettuja kahvijuomia.[18]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 18:41"]

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 13:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 13:31"] [quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 13:29"]

Olen harkinnut ihan vakavasti. Jossain vaiheessa varmaan muutamme joko Britanniaan tai Irlantiin. Lapsi haluaa sinne opiskelemaan, joten olisimme lähempänä. Lapsella ja miehelläni myös Britannian kansalaisuus, meillä kaikilla Irlannin. Ja ilmapiiri Suomessa alkaa olla niin ulkomaalaisvastainen....

[/quote] Olen aivan samaa mieltä Suomen ilmapiiristä. Kaksoiskansalaisuus kiinnostaisi itseänikin. Ap [/quote]

DDD Mitäs luulette, onko sitä mamu-vastaisuutta mahdollisesti briteissä tai Irlannissa? DDD On siellä ja vielä kovempaakin. Muuttakaa vain mamuksi mamujen joukkoon, siinä saa kokemusta ja elämystä siitä, miltä tuntuu olla kakkoskansalainen, teki sitten mitä tahansa. DDD Lontookin on niin täynnä mamuja, rikkaita ja köyhiä, että sitä omaperäistä brittiläisyyttä (mitä varmaan moni mam on mennyt sinne hakemaan) ei näy missään. Sillä paradoksihan on, et jos lähdet nauttimaan siitä ehanasta irlantilaisuudesta/saksalaisuudesta/englantilaisuudesta, niin mamuilullasi koko ajan tietysti vähennät sitä - niin, juuri sinä. DDD

[/quote]

Jaa... Asun Englannissa nyt viidettä vuotta, enkä ole tuollaista huomannut. Mietin kyllä, missä kannattaa liikkua yksin pimeän aikaan ja missä ei, mutta se on mielestäni ihan normaalia, kun suuressa kaupungissa asuu. En kaipaa aitoa englantilaisuutta vaan pelkästää inhimillistä menoa -toisten näkemistä ihmisinä eikä jonkin etnisen ryhmän edustajina.

[/quote]Niinpä. Sinä, sinä, sinä. Ongelmia tuleekin, kun se alkuperäinen väestö alkaa tuntea menettävänsä tai menettäneensä jotain, mitä monikulttuurisuus ei korvaa, eikä tyydytä. Kaikesta tulee sekaista, paradoksaalisesti persoonattomampaa, tylsempää, suurkaupunkien väestö muistuttaa toisiaan.

Mutta toki suuret kaupungit ovat olleet aina sellaisia, jo muinaisessa Roomassa valitettiin sitä, että vieraat ovat sen vallanneet ja roomalainen kulttuuri häviää. No jälkiviisaana voi sanoa, et sisäisestihän se Rooma alkoikin hajota ja kun se oli hajaannuksen tilassa, niin se oli sitten lopulta helppo vallata ja tuhota. Ja tuo on ollut  imperiumien elämänkaari noin yleisestikin (John Glubbin teesit). Missä vaiheessa länsimaiden "imperiumi" mahtanee olla DDD?

Olen nuorena saanut matkustella ja ollut jopa lähes vuoden eräässä maassa ja pienenmpiä jaksoja toisessa maassa ja muutamia viikkoja eri otteeseen saaressa ulkomailla. Viihdyn mainiosti Suomessa, tämä on rakas kotimaani. 

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 18:03"]

itse olen ajatellut muuttavani johonkin etelä-euroopan maahan parin vuoden päästä, kun vanhimmat lapseni ovat muuttaneet kotoa. Lähtisin nyt 13-vuotiaan nuorimmaiseni kanssa. Esim vuosi muualla voisi tehdä ihan terää. Takana nimittäin raskaaat vuodet avioeroineen etc. Säästöillä varmaan pärjäisimme sen vuoden.

[/quote]  13 vuotiaan kanssako? Miten meinaat koulunkäynnin järjestää? Odota että nuorin on 18 vee ja mene sitten vaikka timbuktuun. Anna lapsi isälle kun mamma reissaa.

Siis jos suomi ei vitus laillista cänäbist nii meitsi muuttaa sales Dameihi pakoo fasisteja.
legal itze