Mitä tuli luokkasi kilteistä, ujoista ja hiljaisista oppilaista?

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 07:47"]

Tämä ei ole negatiivinen ketju, olin itse juuri tuollainen :) Olen lentoemäntä. Toteutin yläasteelta saakka olleen unelmani. Ei olis moni silloin varmaan uskonut.

[/quote]

Minä olin myös tuohon ryhmään kuuluva, minusta tuli kätilö :)

Kaveristani samaan ryhmään kuuluva, tuli lääkäri

Kolmannesta tuli opettaja :)

Eli kovin sosiaalisiin ammatteihin meistä oli ja upeasti olemme kaikki töissämme viihtyneet ja menestyneet.

Eli joskus ujo ja hiljainen ein tarkoita, että olisi sitä aina ja ikuisesti.

Kun ajattelen lukioluokkaani, niin täytyy todeta, että kilttejä me maalaisnuoret olimme kaikki, mutta emme kuitenkaan mitään hiljaisia hyssyköitä. Yhtä lukuunottamatta kaikki hankkivat hyvän koulutuksen, useimmat akateemisen. Pari on jo siirtynyt korkeammille asteille meidän muiden tavoittamattomiin, muut taitavat jo kaikki olla yhteiskuntapalveluksensa suorittaneet ja nautiskelemme vapaaherran ja -rouvan lokoisista päivistä.

rallikuuskeja

Toistaiseksi yo, parin lapsen äiti ja kaupan kassa :) parin vuoden päästä opiskelemaan ammattia.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 08:27"]

Tämä olisi hyvä ketju nuorten lukea jotka kärsivät ujoudestaan tässä ekstroverttien maailmassa! Hienoja vastauksia! Ap

[/quote]

Ekstroverttius ei ole ujouden vastakohta. Ujous ja introverttius ei ole sama asia.  

Ainakin pienissä ala- ja yläkouluissa lapset saavat helposti jonkun tietyn leiman, joka seuraa sitkeästi mukana koko kouluajan. Jossain toisessa ympäristössä ujo ja hiljainen oppilas ei ole lainkaan ujo ja hiljainen. Ujous, arkuus ja hiljaisuus voi olla opittu rooli, jonka avulla pärjää jossain tietyssä ympäristössä. 

Mt-ongelmainen. Ujous ja hiljaisuus ei tosiaan ole huonoja ominaisuuksia, mutta ne saattaa myös kieliä pahoista pinnan alla kytevistä ongelmista

perhepäivähoitaja, maatilan emäntä, DI (en tiedä mitä työkseen tekee), kirjailija, joku tietokonealan expertti

Eläinlääkäri, lastentarhanopettaja.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:15"][quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 08:27"]

Tämä olisi hyvä ketju nuorten lukea jotka kärsivät ujoudestaan tässä ekstroverttien maailmassa! Hienoja vastauksia! Ap

[/quote]

Ekstroverttius ei ole ujouden vastakohta. Ujous ja introverttius ei ole sama asia.  

 
[/quote]

Kyllä, käytin väärää sanaa tuossa kohtaa. Tarkoitin että tänä päivänä arvostetaan ekstrovertteja ja hölösuita jotka eivät jää sanattomiksi koskaan.

Toisesta löydän facesta mitä ihmeellisempiä kuvia, näyttää siltä ettei kaikki ole ihan kotona.
Toisesta taas ei löydy mitään tietoja netistä, ei kuvia, ei mitään - ei sanaakaan.

Molemmat oli hyvin hiljaisia, ehkä kiusattujakin - en muista. Eivät kyllä olleet edes ns. 'kilttejä' vaan hyvin syrjäänvetäytyviä ja omissa oloissaan aina kaksin, toinen ei puhunut koskaan mitään.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:22"]

Mt-ongelmainen. Ujous ja hiljaisuus ei tosiaan ole huonoja ominaisuuksia, mutta ne saattaa myös kieliä pahoista pinnan alla kytevistä ongelmista

[/quote]
Samoin äänekkyys ja itsensä esiintuomisentarve

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:22"]Mt-ongelmainen. Ujous ja hiljaisuus ei tosiaan ole huonoja ominaisuuksia, mutta ne saattaa myös kieliä pahoista pinnan alla kytevistä ongelmista
[/quote]
Samoin äänekkyys ja itsensä esiintuomisentarve
[/quote]

Ai ei vai?? :DD

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:32"][quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:22"]Mt-ongelmainen. Ujous ja hiljaisuus ei tosiaan ole huonoja ominaisuuksia, mutta ne saattaa myös kieliä pahoista pinnan alla kytevistä ongelmista
[/quote]
Samoin äänekkyys ja itsensä esiintuomisentarve
[/quote]

Ai ei vai?? :DD
[/quote]

vastasin väärään.

-Heppatyttö-hipsteri, muutti lukion jälkeen Lontooseen, en tiedä mitä sielä tekee, seurustelee ainakin.  Opiskelee kai jotain.

-Syömishäiriöinen lähihoitaja

-joukkuevoimistelija (harrasti sitä jo ala-asteella) ja farmaseuttiopiskelija.

Apua, piti ihan oikeasti miettiä että keitä he nyt sitten olivatkaan ja kaivella nimiä muistista :(
Ala-aste: joku eläinalan perustutkinto, kuvataidelukion käynyt eikä sen jälkeen (tietääkseni) opiskellut mitään, tradenomi
Yläaste: tradenomi lakipainotuksella, vartija (tämä yllätti!), ei mitään/työtön/ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta
Lukio: ravintola- ja majoitusalan AMK-opiskelija

Minä toimin nykyään kansainvälisessä rahoitus/IT-alan firmassa konsulttina.
Vaikka olinkin pienestä pitäen aika ulospäin suuntautunut ja sosiaalisesti lahjakas, niin ajauduin ala-asteen loppupuolella ja erityisesti yläasteella siihen perinteiseen koulukiusatun nörtin rooliin, josta oli aika vaikea pyristellä pois. Kylkiäisenä tuli paniikkihäiriötä, sosiaalisen tilanteiden pelkoa ja ahdistusta sekä masennusta.
Se rooli karisi vasta yliopistossa, osin itsekseen kun oli uudet sosiaaliset ympyrät ja osin ihan tietoisesti: kävin mm. jännittäjille tarkoitetussa pienryhmässä ja välttelyn sijaan tietoisesti hakeuduin tilanteisiin jotka sitä ahdistusta ja pelkoa aiheuttivat. Paniikkihäiriön ja masennuksen sain kuriin meditaatiolla ja liikunnalla.
Toinen samassa jamassa yläasteella ollut tapaus kuuleman mukaan ajautui lukion jälkeen päihdeongelmaiseksi sosiaalitapaukseksi, kunnes ryhdistäytyi ja on nykyään lakimies.

Minusta tuli opettaja. En olisi itsekään uskonut :)

Eläinlääkäri. Tosin luulen että hän teki myös keikan tutkimusmaailmaan ja väitteli (ei eläinlääketietesdtä, vaan elintarvikekemiasta). Eläinlääkärinä tekee kuitenkin taas töitä.

Minusta tuli insinööri