Kasvatamme lapsia ilman negatiivisia sanoja

Meillä toimitaan noin eli ei nosteta esille sitä, mikä meni pieleen vaan kerrotaan/näytetään, miten on oikein. Kummallisesti lapset ns. pärjäävät elämässä, vaikka ei olekaan kielloilla kuritettu.

Tuttavaperheessä taas hoetaan koko ajan eiei tai äläälä, mutta lapselle ei kerrota, miten tulee tehdä. Aina ei sanota sitäkään, miksi kiljutaan EItä. Siellä myös rangaistaan siitä, että lusikka putoaa vanhingossa tai kengät ovat kastuneet. Meillä ne ovat osa elämää.

Joku ihmetteli, miten "Eihän ne lapset opi sit ilmaisemaan itseään ja omia negatiivisia tunteita ja kokemuksia". Miksi muka eivät opi? Ei kai kasvatuksella ja tunteilla ole sellaista yhteyttä, että lapsen täytyy saada paljon negatiivisia kokemuksia tunnistaakseen negatiiviset tunteensa? Kyllä oikein tekemään opetettu lapsi osaa olla surullinen ja pettynyt eikä sitä ole kielletty.

Miettikääpä itse. On eri asia sanoa lapselle, että "ota kaapista punainen muki" kuin "älä ota väärää mukia". Toiminnan kannalta ensimmäisessä versiossa lapsi tietää, mikä muki pitää ottaa. Toisessa hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mitä pitää tai saa tehdä.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 10:55"]

Sitten mietitään kuinkas tässä näin kävi kun poikaystävä ei ymmärtänytkään seksiä harrastaessa että "Ei saa! En halua!" tarkoittaa sitä että niin ei saa tehdä ja nainen ei halua.

[/quote]

Olet oikeassa. ne, joilla on kotona koko ajan hoettu sitä, että älä tee noin, ei saa tehdä näin, niin ne oppivat, että sillä eillä ei ole mitään merkitystä. Sitä on kotona hoettu vuosia, siihen ei tarvitse reagoida.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 10:35"]

Siis anteeksi mitä? Mikä tää trendi on? Lapset kasvatetaan ilman että niille sanotaan mitään negatiivista suoraan."Laitoit kengän väärään jalkaan" vs. "Laitoit kengän karhun jalkaan". Varmaan koti"kasvatetut" muksut kauhuissaan kun kuulee seitsemänvuotiaana koulussa ekaa kertaa että VÄÄRIN! Puhumattakaan opettajasta :(

[/quote]

Mikä kumma on väärä jalka?

Miettikääpä itse. On eri asia sanoa lapselle, että "ota kaapista punainen muki" kuin "älä ota väärää mukia". Toiminnan kannalta ensimmäisessä versiossa lapsi tietää, mikä muki pitää ottaa. Toisessa hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mitä pitää tai saa tehdä.

Et tainnut nyt ihan ymmärtää koko pointtia

Joku pumpulikasvattaja mamma tuli trollaa. :D 22, 23 ja 24

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:20"]

Meillä toimitaan noin eli ei nosteta esille sitä, mikä meni pieleen vaan kerrotaan/näytetään, miten on oikein. Kummallisesti lapset ns. pärjäävät elämässä, vaikka ei olekaan kielloilla kuritettu.

Tuttavaperheessä taas hoetaan koko ajan eiei tai äläälä, mutta lapselle ei kerrota, miten tulee tehdä. Aina ei sanota sitäkään, miksi kiljutaan EItä. Siellä myös rangaistaan siitä, että lusikka putoaa vanhingossa tai kengät ovat kastuneet. Meillä ne ovat osa elämää.

Joku ihmetteli, miten "Eihän ne lapset opi sit ilmaisemaan itseään ja omia negatiivisia tunteita ja kokemuksia". Miksi muka eivät opi? Ei kai kasvatuksella ja tunteilla ole sellaista yhteyttä, että lapsen täytyy saada paljon negatiivisia kokemuksia tunnistaakseen negatiiviset tunteensa? Kyllä oikein tekemään opetettu lapsi osaa olla surullinen ja pettynyt eikä sitä ole kielletty.

Miettikääpä itse. On eri asia sanoa lapselle, että "ota kaapista punainen muki" kuin "älä ota väärää mukia". Toiminnan kannalta ensimmäisessä versiossa lapsi tietää, mikä muki pitää ottaa. Toisessa hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mitä pitää tai saa tehdä.

[/quote]

Mun lapsista toiselle tuo käy. Toiselle ei. Se, että mä vain neuvon ilman "älä" -sanaa toisen tavan tehdä, herättää hänessä vain toteamuksen, että "jahhah, äiti tekee noin, minäpä tässä jatkan puuhiani". Tämä toinen taas haistaa, että kun neuvon toisen tavan tehdä, haluan hänen tekevän niin. 

Toiselle on nimenomaisesti sanottava, miten EI toimita. Sen jälkeen voi kertoa, mikä on parempi ja miksi ei saisi tehdä niin kuin hän tekee. Mutta se EI ja ÄLÄ ovat aivan välttämättömiä sen kannalta, että hän hahmottaa, että minun tarinani ei ole vain juttu muiden joukossa, kertomus tai suositus. "Älä kaada vettä noin, koska nyt katsos menee kynnyksen yli myös huoneen puolelle, lattian alle menee vettä ja sitten voi alkaa homehtua paikat. Se on taas sitten tosi kurja."

samoiten en ymmärrä et pippelistä ja pimperosta käytetään sanoja etu-ja takapylly.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:29"]

Joku pumpulikasvattaja mamma tuli trollaa. :D 22, 23 ja 24

[/quote]

Näillä metodeilla on kasvatettu 3 hymypoikapatsaan saanutta nuorta miestä, jotka ovat menestyneet elämässä vähän paremmin kuin ne, joiden äitien mielestä kieltäminen ilman ohjeistamista on kivaa.

Tiedän, lapsen kasvattaminen on paljon vaikeampaa silloin, kun vähän miettii tekojaan ja sanojaan. Helpompi hokea ei ja älä kuin oikeasti kasvattaa. Koulussa kyllä erottuvat ne lapset, joiden vanhemmilla on puheen tasolla tiukka kuri ja tosielämässä lapset tekee mitä tahtoo.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:29"]

Joku pumpulikasvattaja mamma tuli trollaa. :D 22, 23 ja 24

[/quote]

Näillä metodeilla on kasvatettu 3 hymypoikapatsaan saanutta nuorta miestä, jotka ovat menestyneet elämässä vähän paremmin kuin ne, joiden äitien mielestä kieltäminen ilman ohjeistamista on kivaa.

Tiedän, lapsen kasvattaminen on paljon vaikeampaa silloin, kun vähän miettii tekojaan ja sanojaan. Helpompi hokea ei ja älä kuin oikeasti kasvattaa. Koulussa kyllä erottuvat ne lapset, joiden vanhemmilla on puheen tasolla tiukka kuri ja tosielämässä lapset tekee mitä tahtoo.
[/quote]
Tuedän yhden hymypoikapatsaan voittaneen josta oli just alibissa juttu

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:29"] Joku pumpulikasvattaja mamma tuli trollaa. :D 22, 23 ja 24 [/quote] Näillä metodeilla on kasvatettu 3 hymypoikapatsaan saanutta nuorta miestä, jotka ovat menestyneet elämässä vähän paremmin kuin ne, joiden äitien mielestä kieltäminen ilman ohjeistamista on kivaa. Tiedän, lapsen kasvattaminen on paljon vaikeampaa silloin, kun vähän miettii tekojaan ja sanojaan. Helpompi hokea ei ja älä kuin oikeasti kasvattaa. Koulussa kyllä erottuvat ne lapset, joiden vanhemmilla on puheen tasolla tiukka kuri ja tosielämässä lapset tekee mitä tahtoo. [/quote] Tuedän yhden hymypoikapatsaan voittaneen josta oli just alibissa juttu

[/quote]

Tunnen monta pelkillä kielloilla kasvatettua. Kaltaisistaan on joka Alibissa 3-4 juttua.

Lapsista pitää kuitenkin ensisijaisesti kasvattaa ihmisiä, ei pieniä söpöjä miniatyyrilemmikkejä. Ihminen osaa käyttäytyä asiallisesti ja osaa arvostaa myös muita kuin itseään. Ihminen ymmärtää ettei aina voi saada kaikkea ja joskus elämä tuo tullessaan pettymyksiä.

Negatiiviset asiat kuuluvat elämään. Miten veikkaatte että näin kasvatettu lapsi reagoi vaikka lemmikin tai läheisen kuolemaan? Nämä lapsethan lamaantuvat aikuisiässä ihan täysin, jos jotain kamalaa sattuu.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:59"]

Lapsista pitää kuitenkin ensisijaisesti kasvattaa ihmisiä, ei pieniä söpöjä miniatyyrilemmikkejä. Ihminen osaa käyttäytyä asiallisesti ja osaa arvostaa myös muita kuin itseään. Ihminen ymmärtää ettei aina voi saada kaikkea ja joskus elämä tuo tullessaan pettymyksiä.

Negatiiviset asiat kuuluvat elämään. Miten veikkaatte että näin kasvatettu lapsi reagoi vaikka lemmikin tai läheisen kuolemaan? Nämä lapsethan lamaantuvat aikuisiässä ihan täysin, jos jotain kamalaa sattuu.

[/quote]

Mistä ihmeestä kumpuaa oletuksesi siitä, että jos lasta kasvatetaan ilman negatiivisia sanoja, niin hän ei kykene tuntemaan negatiivisia tunteita tai ne tulevat yllätyksenä? Sanat ovat vain sanoja, tunteet ovat eri asia. Esimerkiksi sana suru ei ole negatiivinen eikä sureminen ole kiellettyä.

Kyllä se lapsi kokee pettymyksiä, vaikka ei koko ajan hoe että älä, älä.

Kokeilepa omassa parisuhteessasi ilmaista kaikki kiellon kautta. Älä osta sitä maitoa, ostetaan tätä. Älä laita sitä ruokaa, älä ota sitä kauhaa, älä laita kattilaa siihen, älä katso tätä kanavaa, älä röhnötä sohvalla, ei saa avata ikkunaa, ei saa katsoa uutisia,, älä jätä autoa siihen. Voi olla, että aika pian olisi ero tulossa, vaikka sinä vain sanoit, mitä ajattelit.

Mites sitten tämä ihan perus kohteliaisuus "ei kiitos", jos ei-sanaa käytetään kieltona vain tosi pahassa tilanteessa?

No tottakai lasta pitää ohjeistaa!! Kyse ei todellakaan ole nyt siitä. Vaan siitä jos lapsi tekee väärin. Laittaa vaikka sen kengän väärään jalkaan niin miksi ihmeessä lapselle ei voisi suoraan sanoa että laitoit kengän väärään jalkaan?! Vaikka lapselle huomauttaa väärin tehdystä asiasta negatiivisesti ei automaattiaesti tarkota että lapselle ollaan suututtu?!?

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 12:08"]

No tottakai lasta pitää ohjeistaa!! Kyse ei todellakaan ole nyt siitä. Vaan siitä jos lapsi tekee väärin. Laittaa vaikka sen kengän väärään jalkaan niin miksi ihmeessä lapselle ei voisi suoraan sanoa että laitoit kengän väärään jalkaan?! Vaikka lapselle huomauttaa väärin tehdystä asiasta negatiivisesti ei automaattiaesti tarkota että lapselle ollaan suututtu?!?

[/quote]

Koska lapsella ei ole vääriä jalkoja! Lapselle voi sanoa, että laitoit vasemman jalan kengän oikeaan jalkaan. Siinä ei ole mitään kieltoa.

Onko lapsella myös väärät kädet tai korvat? Katsoit väärällä silmällä?

Voi hyvä luoja mikä lässynlässyn mamma.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 12:08"]

No tottakai lasta pitää ohjeistaa!! Kyse ei todellakaan ole nyt siitä. Vaan siitä jos lapsi tekee väärin. Laittaa vaikka sen kengän väärään jalkaan niin miksi ihmeessä lapselle ei voisi suoraan sanoa että laitoit kengän väärään jalkaan?! Vaikka lapselle huomauttaa väärin tehdystä asiasta negatiivisesti ei automaattiaesti tarkota että lapselle ollaan suututtu?!?

[/quote]

Koska lapsella ei ole vääriä jalkoja! Lapselle voi sanoa, että laitoit vasemman jalan kengän oikeaan jalkaan. Siinä ei ole mitään kieltoa.

Onko lapsella myös väärät kädet tai korvat? Katsoit väärällä silmällä?
[/quote]

Onko ihmisellä sivusilmä tai puoli-korvaa? Se on vain sanonta/tapa ilmaista asioita eikä sitä pidä ottaa konkreettisesti.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 12:07"]

Mites sitten tämä ihan perus kohteliaisuus "ei kiitos", jos ei-sanaa käytetään kieltona vain tosi pahassa tilanteessa?

[/quote]

 Voihan tuossa vastata, että "kiitos, tämä riittää".

Sille ei-sanan käytölle on paikkansa, sitä ei tietenkään tarvitse hokea, mutta olisi se suotavaa että lapsi ymmärtää mitä se tarkoittaa. Ja jossain vaiheessa kuitenkin on aika mennä hoitoon ja kouluun, jossa sitä kyllä käytetään, silloin sitä ei enää voi alkaa opettelemaan.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 11:03"]

Teen noin itse mutta lievemmässä muodossa. Isot tuhmuudet saavat "EI" reaktion mutta arjen pikku askareissa (kengät, haarukan käyttö, pukeminen, leikit) olen höllempi. Jos taapero on syömässä lusikka väärtepäin, kysyn laitetaanko lusikka oikein. En näe, että siitä olisi mitään hyötyä koko ajan hokea "ei" ja sanoa kaiken olevan väärin. Tuntuu kovin negatiiviselta. Sitä paitsi, "EI" sanaa, kun käyttää harvemmin taapero tietää, että nyt on tosi kyseessä, kun sen töksäytän. Kukin tavallaan.

[/quote]

Ihanko oikein sä kysyt että käännetäänkö lusikka? Entä jos taapero sanoo, ei, ei käännetä. Taidan olla aina natsi kun itse sanoisin, ja samalla näyttäisin konkreettisesti, että pidä lusikkaa kädessä näin.

Toi kysyvä tyyli yhdistettynä kaiken negatiivisen välttelyyn on keikkein pahinta.