Millainen on nainen, joka on miehen mielestä ”aivan v****n vaikea”?

Vierailija kirjoitti:

Kun miehen kavereiden ja tuttujen juttuja kuuntelee niin vaikea nainen on sellainen jota mies ei pääse pompottamaan, sellainen joka vaatii että mies hoitaa kotona osuutensa ja sellainen jolla on hyvä itsetunto ja ymmärtää ansaitsevansa hyvää kohtelua. VaikeIN nainen on sellainen joka ymmärtää että hyvä elämä on mahdollista ilman miestä.

Mutta varmaan vastaus riippuu ihan miehestä.

Hyvässä suhteessa kummankaan ei tarvitse vaatia toiselta mitään. 

Tuli ensimmäisenä mieleen salkkareiden Salla :D

Ap kiittää vastauksista.

Näiden perusteella vaikein näyttää olevan sellainen, joka on aina oikeassa eikä jousta. Oikeassa olemisessa on kyse aina kilpailusta. Jotta voi olla oikeassa, pitää jonkun olla väärässä.

Täällä on myös mainittu martyyrius ja tarrautuminen. En itse näe näitä v**** vaikeina piirteinä. Heidän kohdalla voi sulkea korvat. Mutta kilpailuasetelmassa on itse koko ajan kilpailtava mukana, ellei halua päätyä pompotettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekee samoja asioita toistamiseen ja odottaa joka kerralla eri lopputulosta (turhaan).

Sellainen joka ei elä itsensä, vaan puolison kautta. Kaikessa pitää olla yhdessä ja toiselle ei suoda yhtään omaa tekemistä tai vapaa-aikaa.

Tämä taisi alapeukuista päätellen osua muutamaan palstamammaan.

Se osui siihen, ettei nuo piirteet tee ihmisestä v*** vaikeaa. Ärsyttävän kyllä, mutta ei vaikeaa.

Kyllähän sellainen nainen ( tai mies ) on vaikea.

Toki jos pystyy kaiken pitämään sisällään ja on hyväntuulinen, mutta näinhän useimmiten ei ole.

Jos toinen lähtee omille menoilleen ja harrastuksiin ja siitä seuraa aina joku pienempi tai isompi draama, niin uuvuttaa se lopulta sen itsenäisen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tasolle jäänyt henkisesti.

Aikuinen vauva. 90 prosenttia naisista on aikuisia vauvoja. Minäminäminä ja mun asiat -porukkaa. Vaihdevuosi-iässä ne vasta kamalia onkin. Mun äiti on tuollainen. Isä, joka ei enää jaksanut aikuisvauva-äitiäni 20 vuoden liiton jälkeen, ja meidän tuttavat on aina nauraneet että xxxx-vauva taas vauhdissa. Nyt ymmärrän mitä se tarkoittaa.

Nainen jota on kiva naida, mutta siihen se sitten jää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikea on ihminen, joka on arvaamaton. Ei koskaan tiedä, mistä tulee. Pitää kävellä munankuorilla, kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.

Toinen vaikea on ihminen, joka on hyvin vaativa. Mikään ei koskaan riitä. Perfektionistit ovat vaativimpia itseään kohtaan, mutta kyllä se heijastuu läheisiinkin.

Tämän allekirjoitan. Minä olen ollut "vaikea" siksi koska olen ollut miestä älykkäämpi ja viisaampi. Tuota tosiasiaa on sitten yritetty vääntää vaikeudeksi ja tyhmyydeksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Woke femaggo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikea on ihminen, joka on arvaamaton. Ei koskaan tiedä, mistä tulee. Pitää kävellä munankuorilla, kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.

Toinen vaikea on ihminen, joka on hyvin vaativa. Mikään ei koskaan riitä. Perfektionistit ovat vaativimpia itseään kohtaan, mutta kyllä se heijastuu läheisiinkin.

Tämän allekirjoitan. Minä olen ollut "vaikea" siksi koska olen ollut miestä älykkäämpi ja viisaampi. Tuota tosiasiaa on sitten yritetty vääntää vaikeudeksi ja tyhmyydeksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viisas ihminen ei ole koskaan vaikea.

Aikuinen vauva. 90 prosenttia naisista on aikuisia vauvoja. Minäminäminä ja mun asiat -porukkaa.

Tämä. Sisareni oli lapsuudenkodissaan hiljainen ja tunnollinen koska vanhempani eivät hemmotteleet mitenkään. Mutta kun löysi ensimmäisen poikaystävänsä, nyk. miehensä, joka syyti huomiota niin johan kuoriutui systeristä piloille passattu suunapäänä valittaja.

Nyttemmin on toki omien häijyjen lastensa ja veemäisen työelämän takia painunut taas pari numeroa pienemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikea on ihminen, joka on arvaamaton. Ei koskaan tiedä, mistä tulee. Pitää kävellä munankuorilla, kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.

Toinen vaikea on ihminen, joka on hyvin vaativa. Mikään ei koskaan riitä. Perfektionistit ovat vaativimpia itseään kohtaan, mutta kyllä se heijastuu läheisiinkin.

Tämän allekirjoitan. Minä olen ollut "vaikea" siksi koska olen ollut miestä älykkäämpi ja viisaampi. Tuota tosiasiaa on sitten yritetty vääntää vaikeudeksi ja tyhmyydeksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viisas ihminen ei ole koskaan vaikea.

Veikkaan että tuossa onkin mies yrittänyt käyttää vaikeutta ja tyhmyyttä lyömäaseena kun itse ei ole pärjännyt vaan on ollut naista tyhmempi.

Onko se niin vaikeaa jos nainen on vaikea ja luja sisältä se kertoo siitä että mikään tai kukaan ei pääse helposti lujan luonteen läpi tuo kertoo myös siitä että nainen pärjää omillaan ja osaa asua ja tehdä asioita yksin. Toisella puoliskolla pitäisi olla myös luja luonne eikä heikko itsetunto, tuo piirre tulee luonnostaan joo kyllä luja luonne haittaa seurustelua mutta jos ei ole selväjärkinen niin ei myöskään kestä että nainen on oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Onko se niin vaikeaa jos nainen on vaikea ja luja sisältä se kertoo siitä että mikään tai kukaan ei pääse helposti lujan luonteen läpi tuo kertoo myös siitä että nainen pärjää omillaan ja osaa asua ja tehdä asioita yksin. Toisella puoliskolla pitäisi olla myös luja luonne eikä heikko itsetunto, tuo piirre tulee luonnostaan joo kyllä luja luonne haittaa seurustelua mutta jos ei ole selväjärkinen niin ei myöskään kestä että nainen on oikeassa.

Lujuus karisee kummasti sitten kun vanhuus tulee. Silloin se kehuttu wanhanpiian elämä kostautuu kun ei itse enää pärjääkään eikä lapsia tietenkään ole, ylipäänsä ketään kuka välittää. Siinähän sitten olette lujia ja vaikeita paskathousuissa kiireisten ja vihaisten hoitsujen armoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se niin vaikeaa jos nainen on vaikea ja luja sisältä se kertoo siitä että mikään tai kukaan ei pääse helposti lujan luonteen läpi tuo kertoo myös siitä että nainen pärjää omillaan ja osaa asua ja tehdä asioita yksin. Toisella puoliskolla pitäisi olla myös luja luonne eikä heikko itsetunto, tuo piirre tulee luonnostaan joo kyllä luja luonne haittaa seurustelua mutta jos ei ole selväjärkinen niin ei myöskään kestä että nainen on oikeassa.

Lujuus karisee kummasti sitten kun vanhuus tulee. Silloin se kehuttu wanhanpiian elämä kostautuu kun ei itse enää pärjääkään eikä lapsia tietenkään ole, ylipäänsä ketään kuka välittää. Siinähän sitten olette lujia ja vaikeita paskathousuissa kiireisten ja vihaisten hoitsujen armoilla.

Tädilläni ei ole mitään ongelmaa, hän ostaa itse omat palvelunsa, ja rahaahan hänellä piisaakin, koska on ikänsä tehnyt hyvin palkattua työtä, asuu samassa asunnossa jonka on maksanut jo kasarilla pois, eli on ollut velaton jo vuodesta 1989 :D 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tasolle jäänyt henkisesti.

Tämä. Viimeiset puoli vuotta miettinyt miksei yhteiselo toiminut kun olimme paperilla ja muutenkin niin hyvin yhteensopiva pari. Mutta tuo on ihan mahdoton yhtälö kun toinen on lapsi aikuisen kropassa. Ne riidat mitä siitä syntyy ovat sellaisia mitä ei tapahtuisi yhdenkään henkisesti aikuisen ihmisen kanssa.

Esimerkki:

-voitaisiinko muuttaa omakotitaloon?

-Kyllä. Järjestän pankin kanssa asiat ja laitan nykyisen asunnon myyntiin.

..lukuisia asuntonäyttöjä myöhemmin..

-markkinat takkuavat hieman. Täytyy varautua siihen että joutuu vielä useita kuukausia odottaa tarjousta.

-itkupotkuraivarit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikea on ihminen, joka on arvaamaton. Ei koskaan tiedä, mistä tulee. Pitää kävellä munankuorilla, kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.

Toinen vaikea on ihminen, joka on hyvin vaativa. Mikään ei koskaan riitä. Perfektionistit ovat vaativimpia itseään kohtaan, mutta kyllä se heijastuu läheisiinkin.

Tämän allekirjoitan. Minä olen ollut "vaikea" siksi koska olen ollut miestä älykkäämpi ja viisaampi. Tuota tosiasiaa on sitten yritetty vääntää vaikeudeksi ja tyhmyydeksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viisas ihminen ei ole koskaan vaikea.

Päinvastoin. Viisas ihminen voi pitää rajansa vaikka se olisi jonkun mielestä "vaikeaa" ja valita jatkossa paremmin seuransa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ohjailtavissa, tekee kuten haluaa, pitää puolensa.

Parisuhteessa todellakin sellainen ihminen on vaikea, joka ei koskaan jousta. Väitän kuitenkin, että vaikeampi on ihminen, joka haluaa toisen tekevän myös samoin, kun itse haluaa.

Minusta vaikein tapaus on sellainen, joka haluaa, että puoliso haluaa täsmälleen samoja asioita.

Loukkaantuu verisesti, jos puoliso ei haluakaan juuri sillä hetkellä juuri sitä samaa asiaa.

Silloin ollaan eri sivulla, ei ole henkistä yhteenkuuluvuutta ja oikeastaan on ihan sama vaikka lähteä heti etsimään Tinderistä uutta, paremmin yhteensopivaa kumppania.

toksinen narsistifeministi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikea on ihminen, joka on arvaamaton. Ei koskaan tiedä, mistä tulee. Pitää kävellä munankuorilla, kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.

Toinen vaikea on ihminen, joka on hyvin vaativa. Mikään ei koskaan riitä. Perfektionistit ovat vaativimpia itseään kohtaan, mutta kyllä se heijastuu läheisiinkin.

Tämän allekirjoitan. Minä olen ollut "vaikea" siksi koska olen ollut miestä älykkäämpi ja viisaampi. Tuota tosiasiaa on sitten yritetty vääntää vaikeudeksi ja tyhmyydeksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viisas ihminen ei ole koskaan vaikea.

Päinvastoin. Viisas ihminen voi pitää rajansa vaikka se olisi jonkun mielestä "vaikeaa" ja valita jatkossa paremmin seuransa.

Mutta fakta on se, että omien rajojen jämäkkä pitäminen on tervettä. Ei se tee ihmisestä objektiivisesti vaikeaa, vaikka joku niin väittäisikin.

Mulle pahin kombinaatio on kovaääninen, vaativa, joustamaton, kärsimätön, itsekäs, ahdasmielinen, tuomitseva, omien sanojensa mukaan "vahvoja mielipiteitä" omaava henkilö, joka on kaiken lisäksi ilmeisen tyhmä.